Maahanmuuttoviraston vuositilaston mukaan työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10[nbsp]762, kun niitä vuonna 2017 oli 8[nbsp]650.
Kasvua selittää osin se, että vuonna 2018 otettiin käyttöön uusia lupatyyppejä, kuten kausityölupa. Lisäksi startup-yrittäjyydestä tuli työluvan hakuperuste viime vuonna. Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 6[nbsp]783 kertaa.
Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä kasvoi viime vuonna. Eniten hakijoita oli Kiinasta ja Venäjältä. Opiskelijan ensimmäistä oleskelulupaa haki 6[nbsp]280 henkilöä, kun niitä vuonna 2017 oli 5[nbsp]646.
Edellisvuoden alhaisempaan hakemusmäärään vaikutti todennäköisesti se, että lukuvuosimaksut otettiin käyttöön EU:n ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.
Kaikkiaan oleskelulupahakemusten määrä pysyi viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2017. Oleskelulupaa haki yhteensä 65[nbsp]508 henkilöä.
Turvapaikkahakemuksista puolet uusintahakemuksia
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli pienempi kuin ennen ennätysvuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32[nbsp]000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3[nbsp]000-4[nbsp]000 hakijaan vuosittain.
Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4[nbsp]548. Hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2[nbsp]409. Eniten uusintahakemuksia tekivät irakilaiset (1[nbsp]347).
Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka henkilö tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiempaan hakemukseensa.
Migrin mukaan yleinen syy uudelle hakemukselle on se, että hakija kertoo uudesta perusteesta, joka ei ole aiemmin tullut esille. Yleisimmin hakija kertoo uutena perusteena kääntyneensä Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
Irakilaisten jälkeen suurimmat turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet olivat Venäjä ja Somalia. Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi hakijaryhmäksi viime vuoden aikana. Venäläisistä turvapaikanhakijoista iso osa oli jehovantodistajia ja pohjoiskaukasialaisia.
Viime vuonna tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli 43 prosenttia. Kielteisten päätösten osuus oli 31 prosenttia (2017: 42 %). Luvut sisältävät myös uusintahakemuksiin tehdyt päätökset. Lopuille hakemuksista tehtiin alustavan tutkinnan jälkeen tutkimatta jättämispäätös (20 %) tai hakemus raukesi (6 %).
Rikosten takia karkotuspäätöksiä lähes sadalle
Maahanmuuttovirasto antoi rikosperusteiden karkottamispäätöksen viime vuonna 173:lle rikoksiin syyllistyneelle henkilölle. Heistä 95 eli yli puolet päätettiin karkottaa. Maasta karkottamisesta on kyse ulkomaalaisesta, jolla on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta. Eniten karkottamispäätöksiä tehtiin irakilaisille.
Ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin.
Määrät ovat pysyneet viime vuosina melko samalla tasolla. Esimerkiksi vuonna 2017 karkottamispäätös annettiin sadalle.
Kaikkiaan karkottaa päätettiin viime vuonna 1[nbsp]092 henkilöä. Päätöksistä suurin osa, 997, liittyi, luvattomaan oleskeluun maassa.
Suomi sai 9600 uutta kansalaista
Suomen kansalaisuutta haki edellisvuosia isompi määrä ihmisiä. Kansalaisuushakemuksia tehtiin viime vuoden aikana yhteensä 11[nbsp]676. Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä. Muita suurimpia hakijaryhmiä olivat somalialaiset ja irakilaiset.
Kansalaisuusilmoituksia tehtiin 1[nbsp]019. Tietyt henkilöryhmät, kuten entiset Suomen kansalaiset, voivat saada Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta.
Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna 9[nbsp]610 henkilölle. Määrä laski vuodesta 2017, jolloin kansalaisuuden sai 12[nbsp]600 henkilöä. Vuoden 2017 isompi päätösmäärä johtui aiempien vuosien ruuhkan purkamisesta.
Tilastoissa näkyi myös Ison-Britannian kansalaisten hakemusmäärän hienoinen kasvu. Kun myös kansalaisuusilmoitukset lasketaan mukaan, viime vuonna 230 Iso-Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta.
