Tuomioistuin päätti: Suomen on sallittava mietojen alkoholijuomien verkkokauppa

Helsingin hovioikeuden mukaan alkoholin etämyynnin kielto on osin ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Helsingin hovioikeus on hylännyt osan syytteistä niin kutsutussa Alkotaksi-tapauksessa.

Hovioikeuden mukaan suomalainen mietoja, eli korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä, juomia koskeva myyntilupajärjestelmä ei nykyisessä muodossaan ole täyttänyt EU-oikeuden tavaran vapaata liikkuvuutta koskevaan sääntelyyn liittyviä vaatimuksia.

Tuomioistuimen mukaan vähittäismyyntilupajärjestelmää ei tarvitse kuitenkaan kokonaan poistaa, koska se on mahdollista saattaa EU-oikeuden mukaiseksi.

Käytännössä tuomioistuin siis katsoo EU-oikeuden edellyttävän, että Suomen tulisi järjestää lupajärjestelmä tällaisten juomien osalta sellaiseksi, että myös toisessa jäsenvaltiossa toimiva alkoholin etämyyjä voisi saada myyntiluvan Suomessa.

Etämyynti ja etäosto

Alkoholilakia on perinteisesti tulkittu niin, että alkoholin etäosto on sallittu, mutta etämyynti on kielletty rikoksena.

Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä.

Etämyynnissä verovelvollisuus on myyjällä ja etäostossa ostajalla.

Etämyynnin kielto kumpuaa mietojen alkoholijuomien kohdalla siitä, ettei ulkomainen etämyyjä voi täyttää juomien myynnin edellyttämän vähittäismyyntiluvan vaatimuksia.

Alkotaksi-tapauksessa on kyse virolaisesta yrittäjästä, joka toi verkkokaupassaan myytyjä alkoholijuomia suomalaisille asiakkaille.

Helsingin käräjäoikeus katsoi yrittäjän harjoittaneen etämyyntiä ja tuomitsi hänet vuonna 2012 ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä veropetoksesta ja alkoholirikoksesta.

Veropetos liittyi siihen, ettei juomista ollut maksettu juomapakkaus- ja alkoholiveroa.

Virolaisyrittäjä valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka teki ennakkoratkaisupyynnön EU-tuomioistuimelle.

Se antoi ratkaisunsa marraskuussa 2015. Siinä tuomioistuin katsoi, että toisesta EU:n jäsenvaltiosta tapahtuvan alkoholin etämyynnin kielto loukkaa EU:n perussopimuksen tavaran vapaata liikkuvuutta koskevaa sääntelyä, mutta on kuitenkin mahdollisesti oikeutettavissa poikkeusperusteilla kuten kansanterveyden suojelemiseksi.

Verkkouutiset on kertonut EU-tuomioistuimen ratkaisusta kattavasti tässä ja tässä.

EU-oikeuden vastainen lupajärjestelmä

Helsingin hovioikeuden tehtävänä oli arvioida muun muassa, täyttääkö Alkon monopoli EU-oikeuden asettamat edellytykset ja toisaalta, onko mietoja juomia koskeva vähittäismyyntilupajärjestelmä linjassa EU:n vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn kanssa.

Alkon osalta hovioikeus katsoi, että sen toiminta on järjestetty EU-oikeuden mukaisesti.

Vähittäismyyntilupajärjestelmän osalta ratkaisu on kuitenkin mielenkiintoinen.

EU-tuomioistuin velvoitti ratkaisussaan Helsingin hovioikeuden tutkimaan, voidaanko EU-oikeuden vastainen etämyynnin kielto oikeuttaa esimerkiksi kansanterveydellisin syin.

Hovioikeuden oli myös varmistettava, ettei kyse ole naamioidusta syrjinnästä ja ettei ole olemassa jotakin vähemmän rajoittavaa tapaa, jolla sama kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelemisen tavoite voitaisiin saavuttaa.

Helsingin hovioikeuden päätöksessä todetaan, että vähittäismyyntilupaan liittyvä vaatimus kiinteästä viranomaisen hyväksymästä alkoholin myyntipaikasta estää alkoholin vähittäismyynnin toiseen jäsenvaltioon sijoittuneilta etämyyjiltä.

Tuomioistuimen mukaan mietojen alkoholijuomien etämyynnin salliminen voisi helpottaa alkoholin ostamista ja lisätä siihen liittyviä haittoja sekä luoda uuden alkoholin myyntikanavan, johon ei kohdistuisi viranomaisvalvontaa.

Hovioikeuden mielestä valvomaton myyntikanava voisi myös lisätä pyrkimystä välttää alkoholijuomista kannettavia valmiste- ja pakkausveroja.

Kaikesta tästä huolimatta hovioikeus päätyy kuitenkin siihen lopputulokseen, että myynti ilman kiinteää toimipaikkaa eli etämyynti on mahdollista saattaa viranomaisvalvonnan piiriin.

Etämyynnille on hovioikeuden mukaan mahdollista asettaa samat edellytykset kuin muullekin vähittäismyynnille koskien muun muassa myynti- ja toimitusaikoja ja nuoren ostajan henkilöllisyyden tarkistamista.

Lisäksi etämyynnille voidaan tuomioistuimen mukaan asettaa myös muusta vähittäismyynnistä poikkeavia alkoholilain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliseksi katsottuja lisävaatimuksia.

Yhteenvetona hovioikeus toteaa, että kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelu voidaan saavuttaa yhtä tehokkaasti nykyistä järjestelmää vähemmän Euroopan unionin sisäistä kauppaa rajoittavalla lupajärjestelmällä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt