Nordic Smart Government on yksi elinkeinosektorin tärkeimmistä pohjoismaisista yhteistyöhankkeista vuosina 2018–2020. Hansjorn/Wikimedia Commons

Tuloerot kasvussa Pohjoismaissa

Pohjoismaissa tulonsiirrot eivät ole kasvaneet samaa tahtia kuin palkat selviää tuoreesta julkaisusta.

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät myös Pohjoismaissa, selviää Pohjoismaiden ministerineuvoston uudesta Nordic Economic Policy Review –julkaisusta.

Yhtenä pääsyynä tähän pidetään sitä, että tukijärjestelmien tulonjakovaikutus on vähentynyt, koska tulonsiirrot eivät ole kasvaneet samaa tahtia kuin palkat.

– Tuloerojen kasvu on kansainvälinen ilmiö. Pohjoismaissa lähtötaso on ollut matala, mutta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kasvu on ollut suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin, toteaa Jesper Roine tiedotteessa. Hän on Nordic Economic Policy Review -lehden vuoden 2018 numeron toinen toimittaja.

Lehteä julkaisee Pohjoismaiden ministerineuvosto maiden valtiovarainministeriöiden tuella, ja sen tarkoituksena on tuoda uusinta taloustieteellistä tutkimusta laajemman yleisön ulottuville. Painopiste on kaikkia Pohjoismaita kiinnostavissa talouspoliittisissa kysymyksissä.

Pienituloiset

Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisissa maissa tuloerojen kasvu on johtunut ensisijaisesti siitä, että palkkaerot ja muut markkinatuloerot ovat kasvaneet. Taustalla ovat tekninen kehitys, globalisaatio ja ammattiliittojen heikentyminen.

Pohjoismaissa nämä muutokset eivät kuitenkaan juuri tunnu vaikuttaneen tuloeroihin. Sen sijaan yhtenä päätekijä näyttäisi olleen se, että vero- ja tukijärjestelmien tulonjakovaikutus on heikentynyt. Tätä selitetään lähinnä sillä, että tulonsiirrot eivät ole kasvaneet samaa tahtia kuin palkat.

Kehityksellä näyttäisi olleen ratkaiseva merkitys, koska kaikkein pienituloisimpien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin kuin suurituloisempien.
Samalla huipputulo-osuudet, eli kaikkein suurituloisimpien osuus kaikista tuloista, ovat kasvaneet kaikissa Pohjoismaissa.

Tämä kytkeytyy siihen, että pääomatulojen (joiden jakautuminen on muita tuloja epätasaisempaa) osuus kaikista tuloista on kasvanut ja että pääomatulojen jakautuminen on epätasaistunut.

Viimeksi mainittu taas johtuu siitä, että osinkojen ja pääomavoittojen (joiden jakautuminen on erittäin epätasaista) merkitys on kasvanut suhteessa (tasaisemmin jakautuviin) korkotuloihin.

Hyvinvointipalvelut

Nordic Economic Policy Review osoittaa myös, että julkisilla hyvinvointipalveluilla – koululla, terveydenhuollolla ja hoivapalveluilla – on vahva tuloeroja tasaava vaikutus.

Jos näiden palveluiden kulutuksen arvo otetaan huomioon tuloja laskettaessa, suhteellinen köyhyys (se osa väestöstä, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisestä tulotasosta) vähenee tuntuvasti. Erityisesti tämä koskee yksinhuoltajia ja ikääntyneitä.

Raportin toisena päätelmänä on, että naisten käytettävissä olevat tulot jakautuvat tasaisemmin kuin miesten. Naisten ja miesten tuloerojen väheneminen on auttanut hillitsemään kokonaistuloerojen kasvua.

Tämän vuoden lehden toinen toimittaja, emeritusprofessori Lars Calmfors kertoo, että uusimman numeron analyysit herättävät useita talouspoliittisia kysymyksiä:

• Tulisiko tulonsiirtoja kasvattaa palkkojen tahdissa?

• Tulisiko hyvinvointipalveluiden maksurahoitusta välttää?

• Tulisiko pääomia ja pääomatuloja verottaa nykyistä ankarammin?

– Vastaukset riippuvat paljolti siitä, miten Pohjoismaiden viime vuosikymmeninä kasvaneisiin tuloeroihin suhtaudutaan. Onko kyseessä toivottu korjausliike lähinnä 1960–1970-luvuilla aivan liian pitkälle vietyyn tulontasaukseen vai ei? Vastaus riippuu yhtäältä tulontasauksen kannustinvaikutusten arvioinnista ja toisaalta tehokkuustavoitteiden ja tulonjakotavoitteiden suhteellisesta arvioinnista, Lars Calmfors toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt