Tieteentekijöiden liitto selvitti toukokuussa toteutetulla kyselyllä jäseniensä kokemuksia kevään poikkeusolojen vaikutuksesta työntekoon. Liiton mukaan tuloksissa selviää, että pääosin tieteentekijöiden työskentely tuntui kulkeneen hyvin. Ongelmia kuitenkin koettiin muun muassa työ- ja vapaa-ajan sekoittumisen takia sekä työrauhan suhteen.
Lähes kaikki tieteentekijät ovat siirtyneet kokonaan tai osittain työskentelemään etänä. Valmiudet etätyöhön koettiin kyselyssä hyviksi, ja enemmistöllä työvälineet olivat jo entuudestaan kunnossa. Työnantajan arvioitiin toimineen poikkeustilanteessa pääosin hyvin, ja työhyvinvoinnin koettiin pysyneen melko ennallaan.
Työmäärä oli valtaosalla pysynyt samana tai noussut. Opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevillä tieteentekijöillä työmäärä oli kuitenkin kasvanut. Nopea siirtyminen etäopetukseen ja pääsykokeiden erityisjärjestelyt ovat Tieteentekijöiden mukaan rasittaneet opetushenkilökuntaa merkittävästi.
– Etätyö ja vauhditta ponnistettu digiloikka ovat hoituneet korkeakouluissa erinomaisesti. Olemme joustaneet, uudistuneet, julkaisseet ja opettaneet, ja tehneet parhaamme sen eteen, että opiskelijoille tulee poikkeustilanteesta mahdollisimman vähän harmia. Samalla kuitenkin kuormitus on kasvanut ja jaksaminen ollut tiukoilla, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola toteaa tiedotteessa.
Etätyöskentelyn suurimpina haasteina tieteentekijät kokivat heikentyneen työergonomian, työ- ja vapaa-ajan sekoittumisen sekä työrauhan puutteen. Erityisesti perheellisiä vastaajia rasitti heikentynyt työrauha, kun lastenhoito ja koululaisten etäopiskelun tukeminen häiritsivät keskittymistä omiin työtehtäviin.
Avovastausten perusteella moni tieteentekijä on halukas jatkamaan tilanteessa, joka tarjoaa tasapainoisen mahdollisuuden etätyöskentelyyn ja työpaikalla tehtävään työhön.
Kysely tehtiin 4.-10.toukokuuta, ja siihen vastasi 1323 henkilöä kaikista Tieteentekijöiden 15 jäsenyhdistyksestä. Valtaosa vastaajista työskenteli yliopistossa.
