Koronavirusepidemian kiihtyminen on herättänyt arveluita siitä, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus voi joutua turvautumaan hybridistrategiaan sisältyvään kansalliseen hätäjarruun.
Sen yksityiskohdat ovat edelleen hämärän peitossa, sillä hätäjarrua vasta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tarkkaa ajankohtaa työn valmistumiselle ei ole kerrottu.
Muun muassa Lääkäriliitto on varoittanut tilanteen muuttuneen lähes kriittiseksi. Koronapotilaiden kasvava määrä on lykännyt muiden sairauksien hoitoa ja lisännyt pandemian myötä kertynyttä hoitovelkaa entisestään.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä arvioi, ettei hätäjarrumekanismin käytölle olisi vielä nykyisessä tilanteessa perusteita.
– Niin vaikea tilanne ei ole. Se edellyttäisi laaja-alaista terveydenhuollon ylikuormittumista tai vähintään hyvin voimakasta signaalia sellaisesta, Pietilä sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa alueiden reagointikyky tulee ratkaisemaan osaltaan sen, tarvitaanko myöhemmin valtakunnallisia toimia.
– Valmiutta ottaa käyttöön alueellisia rajoituksia tulee olla, johtajaylilääkäri toteaa.
HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen on samoilla linjoilla ja painottaa alueellisten rajoitusten tulevan ensimmäisinä. Käytännössä tämä tarkoittaisi tapahtumiin ja ravintoloihin kohdistuvia rajoituksia, joissa toimijat voivat vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön koronapassin. Näin yhteiskuntaa voitaisiin pitää auki terveysturvallisesti.
Hän harmittelee aiempien rajoitustoimien purkamista jo ennen riittävän rokotuskattavuuden saavuttamista.
Koronapassi on vauhdittanut rokotuksia
Sosiaalisten kontaktien lisääntyminen ja maskinkäytön vähentyminen ovat kiihdyttäneet syksyn ja alkutalven epidemia-aaltoa.
– Epidemialla on ollut tilaa laajentua. Myös etätyösuosituksen loppuminen vaikuttaa asiaan, minkä vuoksi maskien käyttö myös työpaikoilla olisi tärkeää epidemian leviämisen estämiseksi, Ruotsalainen arvioi.
Hän pitää koronapassin käyttöönottoa myönteisenä askeleena ja muistuttaa sen vauhdittaneen rokotuksia muun muassa Ranskassa.
Passin käyttöönoton jälkeen rokotusinto lisääntyi viime viikolla selvimmin 20–29-vuotiaiden keskuudessa HUS-alueella. Sen toivotaan vaikuttavan erityisesti nuoriin aikuisiin, joiden rokotuskattavuus on jäänyt toivotusta.
– Ihmiset myös itse haluavat tapahtumien olevan terveysturvallisia. Koronapassi on tässä hyödyllinen, Eeva Ruotsalainen sanoo.
