Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat tyytyväisiä lakivaliokunnan ottamaan kantaan, jonka mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on säädettävä Suomessa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin.
Asiaa pitkään ajaneet Sarkomaa ja Vikman ehdottivat tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia ja ennaltaehkäisyn tehostamista lakialoitteissaan viime syksynä. Lakialoitteillaan edustajat halusivat vauhdittaa kansalaisaloitteen tahdon toteutumista, konkretisoida tarvittavat lakimuutokset ja painottaa ennaltaehkäisyä.
– Lakivaliokunnan kanta on tärkeä askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi. Tyttöjen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava kaikissa tilanteissa. Silpominen on järkyttävä väkivallanteko, jonka rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Lainsäädäntöä selkeyttämällä lähetämme vahvan viestin siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. On hienoa, että asia viimein etenee, Sarkomaa toteaa tiedotteessa.
Lakivaliokunta esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. Sarkomaa ja Vikman painottavat, että lainsäädäntöön tarvittavien muutosten tekemisellä on kiire.
– Sanna Marinin (sd.) hallituksen on tuotava silpomisen rangaistavuutta selkeyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä. Emme kerta kaikkiaan voi enää odottaa, tyttöjen suojelemiseksi on toimittava nyt. THL:n arvion mukaan Suomessa on silpomisvaarassa vähintään satoja ja pahimmassa tapauksessa jopa tuhansia tyttöjä. Syksyllä jättämämme lakialoite on nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos. Konkreettinen ehdotuksemme on hallituksen vapaasti käytettävissä, Vikman huomauttaa.
Sarkomaa ja Vikman muistuttavat, että kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan määrätietoisia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös tähän kokoomusedustajat ovat esittäneet toimenpiteitä lakialoitteessaan. Silpomisuhassa olevien lasten ja nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, johon on syytä panostaa. Ammattilaisten, viranomaisten ja maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.
– Kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi on tärkeää, ettei hallitus unohda ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Lakialoitteessamme esitetään tähän keinona uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Myös nämä esitykset ovat edelleen hallituksen käytettävissä, Vikman muistuttaa.
Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen pohjalta. Sarkomaa ja Vikman iloitsevat siitä, että aloitteen myötä aihe lainsäädäntöä koskevine puutteineen on noussut voimalla julkiseen keskusteluun ja on nyt johtamassa aitoihin muutoksiin.
– Haluan lämpimästi kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä pitkäjänteisestä silpomisen vastaisesta työstä ja aiheen nostamisesta eduskunnan pöydälle. On korkea aika, että Suomi ottaa vaatimuksenne todesta ja liittyy silpomisen selkeällä tavalla lainsäädännössään kieltäneiden maiden joukkoon muiden pohjoismaiden tapaan, Sarkomaa painottaa.
