Carnegie Moscow Center -ajatuspajaa johtavan Dmitri Treninin mukaan Venäjän ulkopolitiikka on kokenut evoluution Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Hän kirjoittaa aiheesta The Moscow Timesissa.
Treninin mukaan Venäjän ulkopolitiikan uusi ”suuri suunnitelma maailmanjärjestykselle” on alkanut hahmottua, mutta voi olla vielä liikkeessä. Venäjällä on naapureinaan kaksi Euraasian mantereen suurvaltaa, Kiina ja Euroopan unioni, joka mahdollistaa Treninin mukaan maan yhteydet joka suuntaan.
– Tasavertaisten suhteiden ylläpitäminen Kiinan kanssa tulee olemaan yksi pitkän aikavälin suurista tavoitteista.
– Uuden alueellisen järjestyksen luominen Kiinan, Intian, Iranin, Turkin ja muiden kanssa ei tule sekään olemaan helppoa.
Treninin mukaan tavoitteissa ei kuitenkaan voida onnistua, jos Venäjän suhteet Euroopan unioniin ja Ukrainaan eivät normalisoidu.
Suuntautuminen länteen ei onnistunut
Dmitri Treninin mukaan Venäjä on yrittänyt toistuvasti luoda suhteita länteen ja avautua. Esimerkiksi vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen se lupasi lähteä mukaan Yhdysvaltojen terrorismin vastaiseen sotaan, hakeutui yhteistyöhön Naton kanssa ja pohti suurempaa integraatiota Euroopan unionin kanssa.
– Kaikki nämä yritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet pääosin johtuen Moskovan haluttomuudesta maksaa ”pääsymaksu” lännen klubiin: eli hyväksyä Yhdysvaltojen johtajuus.
Pikkuhiljaa suhteet ovat heikentyneet. Dmitri Trenin kutsuu Venäjän ja Georgian sotaa ”varoituslaukaukseksi”. Ukraina oli taas viimeinen niitti, joka mursi lopullisesti kaikki aiemmat epärealistiset oletukset siitä, millaiset lännen ja Venäjän suhteet voisivat olla.
– Länsi-integraatio Venäjälle sopivilla ehdoilla, joka oli tähän mennessä ollut Venäjän neuvostoajan jälkeisen ulkopolitiikan keskeinen tukipilari, sortui.
Venäjän nyt kypsyttelemässä suuressa strategiassa ei enää tähytä vain länteen vaan pyritään luomaan suhteita kaikkialle, mutta niin, että Venäjän oma intressi ajaa aina kaiken edelle.
