Etelä-Korean pääkaupunkia Soulia on joskus kutsuttu Pohjois-Korean panttivangiksi. Yli 10 miljoonan asukkaan Soulin pohjoiset osat ovat vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Koreoita erottavasta demilitarisoidusta vyöhykkeestä. Sen toisella puolella odottaa tykistö, jolla Pjongjang on uhannut muuttaa Soulin ”liekkimereksi”.
Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen pyörittelemissä sotapeliskenaarioissa Pohjois-Korea aloittaisi heti konfliktin puhjettua valtavan tykistökeskityksen Souliin. Amerikkalaiset ja eteläkorealaiset joukot yrittäisivät taas vaientaa tykit ja raketinheittimet mahdollisimman nopeasti ylivoimaisilla ilmavoimillaan. Pohjois-Korean tykistötaktiikoista tiedetään vain vähän. Tykkejä on ilmeisesti pyritty suojaamaan asettamalla niitä kiskoille, joita pitkin ne saadaan suojaan kallioiden sisään.
Todellisuudessa Pohjois-Korean tykistön uhkaa Soulille on kuitenkin liioteltu. Vain pieni osa pohjoiskorealaisten aseista nimittäin yltää Soulin keskeisimmille alueille. Tässä kaikkein tärkeimpiä ovat 170 millimetrin M1978 Koksan-telatykit. Rakettiavusteisilla ammuksilla niiden kantama on jopa 60 kilometrin luokkaa.
National Interestin mukaan Pohjois-Korean asevoimilla on noin 500 Koksania. Jättimäinen telatykki on vanhanaikainen. Useimmat modernit asevoimat ovat korvanneet vastaavat kyvyt ilmaiskuilla ja erilaisilla ohjuksilla sekä yksinkertaisesti käyttämällä entistä pidemmälle kantavia ammuksia pienemmissä tykeissä.
Pohjois-Korealle jättitykit kuitenkin sopivat. Maalla ei ole tehokkaita ilmavoimia eikä täsmäaseita. Koksan-tykkejä on myös verrattain helppo suojata ja piilottaa vuoristoisessa maastossa.
Tuntematon historia
Koksan-tykkien taustaa ei tiedetä. Tykin nimi juontuu ensimmäisestä kerrasta, kun länsimainen tiedustelu sai tietää sen olemassaolosta. Tykki havaittiin vuonna 1978 Koksanin alueella.
Toisin kuin moni muu pohjoiskorealaisase, ei Koksan-tykki todennäköisesti perustu neuvostoliittolaiseen tai kiinalaiseen suunnitelmaan. National Interestin mukaan tykin perustana onkin saatettu käyttää toisen maailmansodan aikaisia japanilaisia rannikkotykkejä tai jopa natsi-Saksan K18-tykkejä. Koksanin alustana on taas vanha kiinalainen tankki.
Koksan-tykkejä on ollut taistelukäytössä kaukana Pohjois-Korean rajoilta. Pjongjang myi runsaasti Koksaneita Iranille Iranin ja Irakin sodan aikaan vuonna 1987. Iran käytti pohjoiskorealaistykkejä muun muassa Kuwaitin öljykenttien pommittamiseen. Tykkejä näkyy yhä Iranin sotilasparaateissa. Jotaikin Koksaneita jäi sodan aikana irakilaisjoukkojen sotasaaliiksi. Amerikkalaiset sotilaat ovat myöhemmin löytäneet muutamia rapistuneita pohjoiskorealaistykkejä Irakista.
