Taloyhtiöiden on Isännöintiliiton mukaan entistä haastavampaa saada taloyhtiölainaa korjaushanketta varten, eivätkä rahoitushaasteet koske vain muuttotappioalueita.
Isännöintiliitto teki tammikuussa jäsenilleen kyselyn taloyhtiölainojen saamisesta. Kyselyyn vastasi 174 isännöitsijää, joista lähes puolet vastanneista oli kokenut jonkinlaisia lainansaantivaikeuksia.
Liitto kertoo kyselyn perusteella, että taloyhtiölainan saaminen on vaikeutunut muuttotappioalueiden lisäksi monissa isoissa kaupungeissa ja jopa joillain alueilla Helsingissä.
− Isännöitsijöillä pitää olla liuta erilaisia keinoja, joilla he voivat todistaa taloyhtiön maksukyvyn ja raapia rahoituksen kokoon. Myös isännöitsijöiden neuvottelutaitojen merkitys lainan saamisessa on kasvanut, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva tiedotteessa.
Lainoja haetaan liiton mukaan nykyään yhtä aikaa useilta pankeilta eri puolilta maata.
− Moni isännöitsijä etsii nyt ratkaisua pienistä pankeista, koska osalla pankeista taloyhtiölainojen laarit alkavat olla täynnä uudistuotannon takia ja ne väistelevät peruskorjauslainoja melko suoraviivaisesti. Laina on helppo evätä esimerkiksi sillä, että sijoittajia on liikaa tai vakuusarvo ei riitä, vaikka ongelmia voitaisiin ratkoa monella tavoin, Koro-Kanerva toteaa.
Taloyhtiön vaihtoehtoja on hänen mukaansa pilkkoa hanke pienempiin osiin, myydä rakennusoikeutta tai rahoittaa osa hankkeesta osakkaiden omilla, henkilökohtaisilla lainoilla.
Henkilökohtaiseen lainaan voi saada taloyhtiölainaa huomattavasti paremmat ehdot ja maksuaikaa 25 vuotta 15 vuoden sijaan. Kaikki osakkaat eivät kuitenkaan saa lainaa, ja Koro-Kanervan mukaan on jo taloyhtiöitä, joissa korjauksia ei pystytä tekemään.
Pankit tarkastelevat kyselyn perusteella myös entistä tarkemmin rahoitusta hakevien taloyhtiöiden korjaushistoriaa.
− On todella tärkeää, että osakkaat ymmärtävät suunnitelmallisen korjaustoiminnan tärkeyden ja sen, ettei korjauksia voi loputtomasti venyttää. Osakkaiden yhteinen tahtotila pitää selvittää, jotta päätöksiä tehdään sen eikä äänekkäimpien osakkaiden tahdon perusteella, Koro-Kanerva painottaa.
