Eduskunta äänestää keskiviikkona EU:n 750 miljardin euron elpymisvälineestä.
– Kyse ei ole elvytyspäätöksestä, vaan päätöksestä EU:n tulevasta suunnasta sekä toimintamallista, kirjoittaa Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti, GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen Uuden Suomen puheenvuorossaan.
Hän toteaa, että EU:n toimintaa säätelevät perussopimukset. Niistä keskeisin on sopimus Euroopan unionin toiminnasta, tai SEUT. Siinä määritellään etenkin EU:n toimivalta jäsenvaltioiden yli. Talousasioissa keskeisiä ovat artiklat 125 ja 310.
– SEUT:n artikla 125 on nk. no-bailout sääntö. Tällä tarkoitetaan pankkien tai kansallisvaltioiden pelastamisen kieltoa EU:n toimesta. SEUT:n artiklan 310 mukaan EU:n tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Artiklan tarkoitus on ollut estää Euroopan unionia rahoittamasta toimintaansa ottamalla lainaa. Toisin sanoen EU:n toiminnan kuluja ei ole saanut rahoittaa velalla.
Näin ollen Malisen mukaan EU:n ehdottaman elpymisrahaston suurin ongelma on, että se rikkoisi räikeästi kumpaakin näistä perussopimuksen keskeisistä pykälistä.
– Välineessä antaisimme EU:lle luvan ottaa, takauksellamme, velkaa ja jakaa sitä jäsenvaltioille avustuksina. Näin ollen EU:lle muodostuisi budjettialijäämä, mikä on kielletty artiklassa 310, minkä lisäksi EU alkaisi ottaa vastuuta jäsenvaltioidensa julkisen talouden hoidosta, mikä on kielletty artiklassa 125, Malinen kirjoittaa.
Malisen mielestä elpymisvälineen ratifiointi aiheuttaisi sääntöperusteisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen murtumisen EU:ssa.
– On Suomen etu puolustaa Euroopan yhteisiä arvoja ja sääntöjä. Tällä kertaa se tarkoittaa EU:n suojelemista siltä itseltään, hän katsoo.
