Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on ehdottanut niin kutsuttua fiskaalista devalvaatiota yhteiskuntasopimuksen kaaduttua. Se tarkoittaa sitä, että työnantajamaksuja alennettaisiin ja maksujen alennus rahoitettaisiin esimerkiksi arvonlisäveroa korottamalla.
– Tällaisen kokonaisuuden vaikutus on hyvin lähellä sitä, joka tulee tavanomaisesta devalvaatiosta. Tässä kannattavuus paranee, kun kustannukset leikkaantuvat, Vihriälä selvittää.
Työnantajan maksuista eli palkan sivukuluista valtaosa muodostuu eläkemaksuista. Tänä vuonna keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24 prosenttia palkasta. Siitä työnantajan osuus on keskimäärin 18 prosenttia ja työntekijän 5,7 prosenttia. Lisäksi maksetaan työttömyysvakuutusmaksuja ja sairausvakuutusmaksuja.
– Kaikki nämä voivat tulla kyseeseen. Lähinnä työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
Hallitus tavoittelee yksikkötyökustannusten alentamista vähintään viidellä prosentilla. Vihriälän mukaan työnantajan maksuja pitäisi alentaa yli kuusi prosenttiyksikköä, jos viiden prosentin pienennystä yksikkötyökustannuksissa tavoiteltaisiin pelkästään työnantajamaksuja alentamalla.
– Oletan, että viiden prosentin lasku pelkästään työnantajan maksujen avulla on vaikea tehdä. Lisäksi täytyy varmaan katsoa muitakin keinoja.
Siirretään taakka työntekijän kannettavaksi
Työnantajamaksuista kyseeseen tulee lähinnä työeläkemaksun alentaminen, sillä muut maksut ovat vain prosentin–kahden luokkaa. Käytännössä työnantajan eläkemaksua pitäisi siis alentaa 18 prosentista 12 prosenttiin.
Työmarkkinaosapuolet ovat juuri sopineet eläkeuudistuksen yhteydessä työeläkemaksun tasosta vuosiksi 2016–2019. Eläkesopimukseen on kirjattu, että EMU-puskuria voidaan käyttää työeläkemaksun sääntelyyn erikseen tehtävillä päätöksillä. Sopimuksen mukaan EMU-puskuria voidaan käyttää työeläkemaksun sääntelyyn enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa.
– Se ei tietenkään riitä. Ja EMU-puskurissa on lisäksi se ikävä puoli, että se on myös julkisen talouden alijäämää. Kokonaisalijäämä on jo nyt yli kolme prosenttia, ja hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että se alentaa sen alle kolmeen prosenttiin, niin että me emme joudu EU:n liiallisen alijäämän prosessiin.
Vihriälän mukaan työnantajan työeläkemaksun alentaminen voitaisiin rahoittaa korottamalla työntekijän eläkemaksua.
– Yksi tapa rahoittaa työnantajamaksun alennuksia on, että nostetaan vastaavaa maksua työntekijöillä eli siirretään työntekijän kannettavaksi. Sekin on varmasti epäsuosittu ajatus.
Käytännössä se voisi tarkoittaa työntekijän eläkemaksun nostamista 5,7 prosentista 11,7 prosenttiin palkasta.
Eläkeuudistukseen liittyvät lait on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa. Vaikka eläkemaksujen tasosta on sovittu työmarkkinaosapuolten kesken eläkesopimuksessa, Vihriälän mukaan periaatteessa eduskunta voi hallituksen esityksestä muuttaa maksuja.
– Toki eduskunta voi aina lainsäädäntöä muuttaa. Meillä vain on sellainen käytäntö, että tällaisten lakien sisällöstä on sovittu työmarkkinaosapuolten kanssa, ja tästä poikkeaminen johtaa melkoiseen vääntöön.
Vihriälän mukaan hallituksella on nyt suurempi oikeutus tehdä asioita omalla tavallaan, kun se on yrittänyt saada neuvottelemalla kilpailukykyä parannettua eikä siinä ei ole päästy eteenpäin.
