SDP:n Niina Malm: Tähän paikallisen sopimisen lisääminen voi johtaa

Kansanedustajan mukaan vähimmäisehdoista voi tulla käytännössä maksimeja.
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n tuoreeseen kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä lähes kolmannes (32 prosenttia) on sitä mieltä, että heidän työnantajansa on rikkonut työehtosopimusta tai lakia viimeisen vuoden aikana.

– Erityisen huolestuttavaa on, että joka kymmenes luottamushenkilö on kertonut työnantajan painostaneen sopimaan työehtojen heikentämisestä tänä vuonna. Tämä tilanne heijastaa laajempaa ongelmaa: paikallisen sopimisen lisääminen voi johtaa siihen, että työntekijöiden vähimmäisehdoista tulee käytännössä maksimeja, sanoo SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm tiedotteessa.

Hallituksen ajama paikallisen sopimisen laajentaminen asettaa Malmin mukaan työntekijät entistä suurempaan vaaraan, sillä valvonta työpaikoilla on hänen mukaansa jo nyt riittämätöntä. Pelko on, että työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi vain lisääntyy, kun paikallisesta sopimisesta tulee uusi normi.

– Jo nyt kolmannes kokee tulleensa koijatuksi työnantajan toimesta. Mitä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa sopijaosapuolina olisivat jatkossa järjestäytymättömät tahot, joiden molempien pitäisi selvittää itse, miten asioista sovitaan ja mikä on sallittua. Tämä voi olla esimerkiksi nuorelle, ensimmäisessä työpaikassaan vaikuttavalle työntekijälle aivan mahdoton tehtävä. Ja tätä jos mitä on helppo käyttää työnantajan hyväksi, Malm toteaa.

– Keplottelevien työnantajien toiminta vaikeuttaa rehtien yritysten asemaa markkinoilla. On käsittämätöntä, että hallitus ei tätä kykene omalta paikallisen sopimisen esitykseltään näkemään. Olemme matkalla jo nyt karusta todellisuudesta vielä epävarmempaan tulevaisuuteen, päättää Malm.

Kaikki perussuomalaisten kohut eivät ole Markku Jokisipilän mukaan harkittuja, mutta puolueen muista puolueista eroava viestintä on tietoinen valinta.
Kun hallitus leikkaa tai velkaantuu, kansalaisten arvio päätöksistä ei synny taulukoiden äärellä.
Peter Östmanin mukaan hallitus ryhtyi konkreettisiin toimiin maaseudun elinvoiman parantamiseksi.
Mainos