Tilastokeskuksen tulojakotilaston mukaan väestön pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo laski reaalisesti 4,1 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan 5,9 prosenttia.
Keskimäärin reaalitulot laskivat viime vuonna 3,8 prosenttia hyvästä työllisyystilanteesta ja nimellistulojen kasvusta huolimatta.
– Ansiotason kehitys ja etuuksien indeksikorotukset jäivät jälkeen yleisestä hintatason muutoksesta. Lisäksi omaisuuden myyntivoitot pienenivät huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna, jolloin ne olivat ennätystasolla. Tämä pienensi suurituloisimpien tuloja muita enemmän, Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto sanoo.
Pienituloisten määrä kasvoi hieman
Pienituloisiin asuntokuntiin kuului 730 800 henkilöä eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä. Edeltävänä vuonna pienituloisia oli 13,2 prosenttia väestöstä. Lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 118 900, mikä oli 11,7 prosenttia kaikista lapsista.
Pitkittynyttä pienituloisuus oli 426 000 henkilöllä. He olivat pienituloisia vuoden 2022 lisäksi vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.
Kokonaan perusturvan varassa olevia oli kaikkiaan 222 100. Vuotta aiemmin heidän määränsä oli 241 200.
Törmälehdon mukaan korkea inflaatio vaikeuttaa pienituloisuusindikaattoreiden tulkintaa vuonna 2022. Tavanomainen pienituloisuusaste kertoo vain pienituloisten tulokehityksestä suhteessa koko väestön tulokehitykseen, eikä reaalitulojen aleneminen vaikuta siihen.
– Yksi vaihtoehto on käyttää aiempien vuosien tulorajoja, jolloin korkean inflaation heikentämä elintaso tulee näkyviin. Nämä niin sanottuun kiinteään rajaan perustuvat pienituloisuusmittarit nousivat selvästi edellisvuodesta vuonna 2022, Törmälehto kertoo.
Suhteelliset tuloerot kuitenkin kaventuivat edellisvuodesta. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai arvon 28,6 ja oli siten 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi.
Pienituloisimman kymmenyksen tulot nousivat reaalisesti noin 26 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2022. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulot nousivat samassa ajassa noin 91 prosenttia.
– Suhteelliset tuloerot olivat vuonna 2022 likimain vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä, Törmälehto kertoo.
Tuloeroista kiivaillaan niin paljon, että niiden voisi luulla olleen Suomessa jatkuvassa kasvussa.
Totuus on kuitenkin toinen.
Uusin tulonjakotilasto julkaistiin tänään:
Suhteelliset tuloerot pienenivät vuonna 2022, eikä koko 2000-luvulla ole tapahtunut mitään muutosta. pic.twitter.com/sXTPtZGX7J— Teemu Lehtinen (@TeemuTLehtinen) December 19, 2023
