Veteraanityö osaksi puolustusministeriön tehtäviä

Valtioneuvosto antoi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esittelystä 8. toukokuuta 2024 asetuksen, jonka mukaan puolustusministeriön tehtäviin lisätään veteraaniperinnetyön edistäminen.

– Veteraanien tekemän työn ansiosta Suomi saa tänä päivänä seistä vapaiden eurooppalaisten kansojen joukossa. Veteraanityön jatkamisella varmistamme, että veteraanien muisto säilyy ja tulevatkin sukupolvet ymmärtävät sodan käyneen sukupolven maksaman hinnan. Kansakunnan historian muisti auttaa tekemään viisaita päätöksiä turvallisuuspolitiikassa myös tässä ajassa, puolustusministeri Häkkänen sanoo tiedotteessa.

Veteraaniperinnetyötä ei ole erikseen säädetty yhdenkään ministeriön tehtäväksi, joten tilannetta on tarpeen selkeyttää.

– Veteraaniperinnetyö on maanpuolustuksen kannalta yhteiskunnallisesti merkittävää ja soveltuu siten luontevasti puolustusministeriön tehtäväksi, Häkkänen toteaa.

Muut ministeriöt osallistuvat edelleen toimialansa mukaisesti veteraanityöhön. Puolustusministeriön vastuulle kuuluu veteraaniperinnetyön ohjaaminen sekä siihen tarvittavat rahoitusratkaisut.

Puolustusministeriö ohjaa Tammenlehvän Perinneliittoa, joka vaalii Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien veteraanien ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja. Liitto toimii jatkossa veteraaniperinnetyön vastuullisena toimijana ja alueellisen toiminnan koordinaattorina.

Ohjaustehtävänsä tueksi puolustusministeriö muodostaa yhdessä Puolustusvoimien ja muiden toimijoiden kanssa uudistetun veteraaniperinteen valtakunnallisen päätoimikunnan. Puolustusministeriö uudistaa ja ylläpitää kansallisen veteraanipäivän sekä muiden merkki- ja juhlapäivien veteraaniperinteisiin liittyviä traditioita.

Alexander Stubb: Hyvinvointimme ei olisi mahdollista ilman veteraanisukupolvien uhrauksia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti juhlapuheen kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa. Juhlan teema on ”Veteraanien perintö turvataan – Yhdessä onnistumme.”

– Näitä uutisia lukiessa nousee syvä kiitollisuus siitä, miten ainutlaatuinen maa meidän Suomemme on. Saamme elää turvallisessa elinympäristössä ja nauttia Suomen kauniista luonnosta, Stubb sanoi.

Presidentin mukaan otamme ympärillämme olevan hyvän liian usein itsestään selvänä. Hänen mukaansa hyvinvointimme ei olisi mahdollista ilman veteraanisukupolvien kallisarvoisia uhrauksia.

– Te puolustitte sinnikkäästi Suomen itsenäisyyttä kansakuntamme suurimman koetuksen aikana. Taistelitte määrältään ylivoimaista valloittajaa vastaan ankarissa oloissa. Moni teistä ei ollut edes aikuinen, kun käsky kävi.

Stubbin mukaan sotien jälkeen ei ollut mitenkään itsestään selvää, että Suomi nousisi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

– Maatamme jälleenrakentanut sukupolvi ei ylpeillyt siitä sitkeydestä, jota sodan jälkeisen ajan työ monilta vaati. Kansalla oli tulevaisuudenuskoa ja mielessä tärkein, kotimaan rakentaminen turvalliseksi lapsillemme. Me nuoremmat sukupolvet olemme kiitollisia tästä periksiantamattomasta työstä.

Stubbin mukaan Ukraina taistelee vapaudestaan puolustaessaan itsenäisyyttään aivan, kuten suomalaisetkin veteraaanit tekivät.

– Ukrainalaiset ovat valmiita uhraamaan kaiken, kuten tekin olitte.

Presidentin mukaan Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuuttamme. Ukrainan tukemista on jatkettava, vaikka se vaatisikin meiltä paljon.

Puheensa lopussa Stubb vielä korosti, miten tärkeää on muistaa veteraanisukupolvien uhraukset.

– Sukupolvenne rivien harvetessa Veteraanin iltahuudon säettä mukaillen meidän kaikkien tulee sydämissämme muistaa, miten heille kallis ol’ maa ja kertoa lasten lapsille kaikin tavoin teidän uhrauksistanne isänmaan vapauden eteen. Sillä himmetä ei muistot koskaan saa.

Puolustusministeri: Veteraanien perintö säilyy

Tänään 27. huhtikuuta vietetään kansallista veteraanipäivää. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan veteraanien perintö säilyy.

– Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa kaatui yhteensä yli 90 000 suomalaista. 1939-1945 sodissamme taisteli kaikkiaan noin 700 000 sotilasta tai lottaa. Sotien jälkeen he palasivat siviilitöihinsä, jälleenrakensivat maan ja nostivat sen raunioista erääksi maailman parhaista maista, Häkkänen kirjoittaa puolustusministeriön kolumnissa.

Puolustusministerin mukaan veteraanisukupolven kunnioittamisen muodolliset piirteet jäivät vahvistamatta jälleenrakennuksen ja elämän normalisoinnin kiireissä. Valtioneuvosto korjasi epäkohdan vuonna 1986 vahvistaessaan Lapin sodan päättymispäivän 27.4. kansalliseksi veteraanipäiväksi.

Häkkäsen mukaan Suomi ja suomalaiset ovat veteraaneille ikuisesti kiitollisia.

– Kansallisesta veteraanipäivästä on sittemmin muodostunut vakiintunut kevään tapahtuma. Veteraanisukupolven muistaminen ja kunnioitus jatkuu, vaikka veteraanien joukko harveneekin. Joukossamme on vielä noin 2 000 kunniakansalaista, joista lähes 400 on sotainvalideja. Veteraaniemme keski-ikä on 99 vuotta, Häkkänen kirjoittaa.

Veteraanityö on muuttumassa perinnetyöksi, jota nuoremmat sukupolvet jatkavat. Näin varmistetaan Häkkäsen mukaan veteraanien muiston säilyminen ja ymmärrys heidän maksamasta vapauden hinnastamme.

– Veteraanipäivän huomioinnin lisäksi jokainen suomalainen voi parhaiten kunnioittaa veteraanisukupolven työtä varmistamalla omilla toimillaan sen, että uhria ei lunastettu turhaan, Häkkänen kirjoittaa.

Veteraaneille maksettava rahakorvaus nousee

Rintamalisän sekä ulkomaille maksettavan rintamalisän määrät suurenevat 200,01 euroon kuukaudessa 1. toukokuuta 2024 alkaen, Kela kertoo tiedotteessa.

Rintamalisän nykyinen määrä on 146,28 euroa. Korotukset eivät vaadi asiakkailta toimenpiteitä.

Rintamasotilaseläkelain mukaiseen rintamalisään on oikeus henkilöllä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai Sota-arkiston antama todistus osallistumisesta miinanraivaustehtävään.

Rintamalisää voidaan maksaa myös rintamalisän edellytykset täyttävälle henkilölle, joka asuu ulkomailla ja joka ei saa kansaneläkettä. Muilla tuloilla tai varallisuudella ei ole vaikutusta rintamalisän määrään.

Jokainen veteraani on oikeutettu rintamalisään, ja siksi veteraanien määriä on usein arvioitu rintamalisän saajien perusteella. Vuoden 2024 maaliskuussa rintamalisän saajia oli 1 866 henkilöä ja ulkomaille maksettavan rintamalisän saajia 14 henkilöä. Suurimmillaan rintamalisän saajien määrä oli vuonna 1989, jolloin saajia oli vajaa 267 000.

Sotaveteraaneille maksettu yli 40 miljardia euroa tukia ja palveluita

Sotiemme veteraaneille on maksettu arviolta yli 40 miljardia euroa tukia ja palveluita sotien jälkeen. Kelasta veteraanit ovat saaneet heille erikseen suunnattuja etuuksia vuodesta 1971 alkaen. Enimmillään Kelan veteraanietuuksia sai noin 267 000 henkilöä, tämän vuoden syyskuussa enää reilu 2 000.

Veteraanit ovat saaneet Kelasta erityisiä veteraanietuuksia vuodesta 1971 alkaen. Silloin tuli voimaan rintamasotilaseläkelaki, jossa säädettiin rintamasotilaseläkkeistä ja rintamalisistä.

Suomen sotiin 1939–1945 ja miinanraivaukseen osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Heistä kaatui yli 90 000 ja vammautui yli 200 000.

Jokainen veteraani on oikeutettu rintamalisään, ja siksi veteraanien määriä on usein arvioitu rintamalisän saajien perusteella. Suurimmillaan rintamalisän saajien määrä oli vuonna 1989, jolloin saajia oli vajaa 267 000. Syyskuussa 2023 rintamalisää sai enää 2 271 henkilöä, joista 58 prosenttia oli naisia.

– Viimeinen kokonainen sotapalvelukseen kutsuttu ikäluokka oli vuonna 1925 syntyneet, jotka ovat nyt 98-vuotiaita. Suurin osa sotiemme veteraaneista on jo luonnollisesti poistunut keskuudestamme, sanoo Kelan vastaava analyytikko Jukka Hänninen.

Näin veteraanietuuksien saajajoukko laajeni

Rintamasotilaseläkelaki säädettiin 1970-luvulla samassa yhteydessä, kun kansaneläkelakia muutettiin ja uusia eläkelajeja otettiin käyttöön Suomessa. Vuoden 1971 jälkeen veteraanien etuuksiin on kuitenkin tullut useita muutoksia ja tasokorotuksia.

Rintamalisien ensimmäinen uusi saajajoukko olivat naiset. Rintamapalvelusta suorittaneet naiset saivat oikeuden rintamalisiin vuonna 1981 ja rintamasotilaseläkkeisiin vuonna 1982. Ylimääräiseen rintamalisään naiset saivat oikeuden vuonna 1986.

Ulkomailla asuvat veteraanit, jotka eivät saaneet kansaneläkettä Suomesta, saivat oikeuden ylimääräiseen rintamalisään vuonna 1989.

Miinanraivaukseen osallistuneet saivat oikeuden rintamalisään vuonna 2000. Vammautuneille veteraaneille alettiin tietyin ehdoin maksaa veteraanilisää vuonna 2010.

Yhteensä arviolta yli 40 miljardia euroa

Kela ei ole ainoa veteraaneille erilaisia tukia ja palveluita maksanut taho yhteiskunnassa. Muita toimijoita ovat vuosikymmenten varrella olleet ainakin Valtiokonttori (aiemmin Tapaturmavirasto), työeläkevakuuttajat ja kunnat sekä veteraani- ja sotainvalidijärjestöt. Järjestöjen vapaaehtoistoiminnalla on ollut suuri merkitys.

Yhteenlaskettuna tukien raha-arvo kohoaa saatavilla olevien tietojen perusteella noin 38 miljardiin euroon. Koska tiedoissa on puutteita, on perusteltua arvioida, että summa kohoaa todellisuudessa yli 40 miljardiin euroon.

– Veteraaneilla on ollut laaja tuki yhteiskunnassa, hyvästä syystä. Mielestäni tämä 40 miljardia euroa ei ole ollut taloudellisesti kovin suuri taakka korvaukseksi siitä, että me suomalaiset olemme saaneet elää ja tehdä työtä itsenäisessä Suomessa, sanoo Hänninen.

Valtio on tukenut sotavammasairaaloita ja maksanut sotilasvammakorvauksia vuodesta 1940 lähtien noin 24 miljardilla eurolla. Summa sisältää myös korvaukset sotilasinvalideille eli sellaisille sotilashenkilöille (mukaan lukien varusmiehet), jotka ovat saaneet sotilasvammakorvauksia sodan päättymisen jälkeen sattuneen vammautumisen perusteella. Heidän tukiensa vaikutus kokonaisuuteen on kuitenkin arviolta pieni.

Kela on maksanut rintamasotilaseläkkeitä, veteraanien erilaisia lisiä sekä asumisen tukia veteraaneille yhteensä vajaa kahdeksan miljardia euroa. Se on noin viidennes veteraanien toimeentulon ja tuen raha-arvosta vuodesta 1940 lähtien.

Veteraanikeräysten tuotoista on vuosina 2006–2023 jaettu avustuksia noin 42 miljoonaa euroa. Aiemmilta vuosilta ja muiden toimijoiden jakamista avustuksista tietoja ei ole kattavasti saatavilla.

Lisäksi veteraaneille on ollut tarjolla esimerkiksi erilaisia lainoja, lainatakauksia ja rintamamiesten maanhankintaan tarkoitettu tuki. Todennäköisesti summista puuttuu myös sotainvalidien työhuoltoon liittyviä kokonaisuuksia, joita ei ole pystytty erittelemään invalidien työhuollosta.

Myös vapaaehtoistyöllä on ollut huomattava merkitys, vaikka sen raha-arvoa on vaikea arvioida.

– Tiedetään, että veteraaneja on vuosikymmenten kuluessa tuettu monilla tavoilla, jotka eivät näy missään virallisissa tilastoissa. Ihmiset ympäri maata ovat esimerkiksi talkoovoimin auttaneet veteraaneja erilaisissa pihatöissä ja asuntojen kunnostuksissa, kertoo Hänninen.