Verkkouutiset

Kunniamerkkejä yleisössä kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa päätapahtumassa Ouluhallissa Oulussa 27. huhtikuuta 2016. LEHTIKUVA/TIMO HEIKKALA

Sotaveteraaneille maksettu yli 40 miljardia euroa tukia ja palveluita

Kelan etuuksia sotiemme veteraaneille on maksettu vuosikymmenten aikana kahdeksan miljardia euroa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sotiemme veteraaneille on maksettu arviolta yli 40 miljardia euroa tukia ja palveluita sotien jälkeen. Kelasta veteraanit ovat saaneet heille erikseen suunnattuja etuuksia vuodesta 1971 alkaen. Enimmillään Kelan veteraanietuuksia sai noin 267 000 henkilöä, tämän vuoden syyskuussa enää reilu 2 000.

Veteraanit ovat saaneet Kelasta erityisiä veteraanietuuksia vuodesta 1971 alkaen. Silloin tuli voimaan rintamasotilaseläkelaki, jossa säädettiin rintamasotilaseläkkeistä ja rintamalisistä.

Suomen sotiin 1939–1945 ja miinanraivaukseen osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Heistä kaatui yli 90 000 ja vammautui yli 200 000.

Jokainen veteraani on oikeutettu rintamalisään, ja siksi veteraanien määriä on usein arvioitu rintamalisän saajien perusteella. Suurimmillaan rintamalisän saajien määrä oli vuonna 1989, jolloin saajia oli vajaa 267 000. Syyskuussa 2023 rintamalisää sai enää 2 271 henkilöä, joista 58 prosenttia oli naisia.

– Viimeinen kokonainen sotapalvelukseen kutsuttu ikäluokka oli vuonna 1925 syntyneet, jotka ovat nyt 98-vuotiaita. Suurin osa sotiemme veteraaneista on jo luonnollisesti poistunut keskuudestamme, sanoo Kelan vastaava analyytikko Jukka Hänninen.

Näin veteraanietuuksien saajajoukko laajeni

Rintamasotilaseläkelaki säädettiin 1970-luvulla samassa yhteydessä, kun kansaneläkelakia muutettiin ja uusia eläkelajeja otettiin käyttöön Suomessa. Vuoden 1971 jälkeen veteraanien etuuksiin on kuitenkin tullut useita muutoksia ja tasokorotuksia.

Rintamalisien ensimmäinen uusi saajajoukko olivat naiset. Rintamapalvelusta suorittaneet naiset saivat oikeuden rintamalisiin vuonna 1981 ja rintamasotilaseläkkeisiin vuonna 1982. Ylimääräiseen rintamalisään naiset saivat oikeuden vuonna 1986.

Ulkomailla asuvat veteraanit, jotka eivät saaneet kansaneläkettä Suomesta, saivat oikeuden ylimääräiseen rintamalisään vuonna 1989.

Miinanraivaukseen osallistuneet saivat oikeuden rintamalisään vuonna 2000. Vammautuneille veteraaneille alettiin tietyin ehdoin maksaa veteraanilisää vuonna 2010.

Yhteensä arviolta yli 40 miljardia euroa

Kela ei ole ainoa veteraaneille erilaisia tukia ja palveluita maksanut taho yhteiskunnassa. Muita toimijoita ovat vuosikymmenten varrella olleet ainakin Valtiokonttori (aiemmin Tapaturmavirasto), työeläkevakuuttajat ja kunnat sekä veteraani- ja sotainvalidijärjestöt. Järjestöjen vapaaehtoistoiminnalla on ollut suuri merkitys.

Yhteenlaskettuna tukien raha-arvo kohoaa saatavilla olevien tietojen perusteella noin 38 miljardiin euroon. Koska tiedoissa on puutteita, on perusteltua arvioida, että summa kohoaa todellisuudessa yli 40 miljardiin euroon.

– Veteraaneilla on ollut laaja tuki yhteiskunnassa, hyvästä syystä. Mielestäni tämä 40 miljardia euroa ei ole ollut taloudellisesti kovin suuri taakka korvaukseksi siitä, että me suomalaiset olemme saaneet elää ja tehdä työtä itsenäisessä Suomessa, sanoo Hänninen.

Valtio on tukenut sotavammasairaaloita ja maksanut sotilasvammakorvauksia vuodesta 1940 lähtien noin 24 miljardilla eurolla. Summa sisältää myös korvaukset sotilasinvalideille eli sellaisille sotilashenkilöille (mukaan lukien varusmiehet), jotka ovat saaneet sotilasvammakorvauksia sodan päättymisen jälkeen sattuneen vammautumisen perusteella. Heidän tukiensa vaikutus kokonaisuuteen on kuitenkin arviolta pieni.

Kela on maksanut rintamasotilaseläkkeitä, veteraanien erilaisia lisiä sekä asumisen tukia veteraaneille yhteensä vajaa kahdeksan miljardia euroa. Se on noin viidennes veteraanien toimeentulon ja tuen raha-arvosta vuodesta 1940 lähtien.

Veteraanikeräysten tuotoista on vuosina 2006–2023 jaettu avustuksia noin 42 miljoonaa euroa. Aiemmilta vuosilta ja muiden toimijoiden jakamista avustuksista tietoja ei ole kattavasti saatavilla.

Lisäksi veteraaneille on ollut tarjolla esimerkiksi erilaisia lainoja, lainatakauksia ja rintamamiesten maanhankintaan tarkoitettu tuki. Todennäköisesti summista puuttuu myös sotainvalidien työhuoltoon liittyviä kokonaisuuksia, joita ei ole pystytty erittelemään invalidien työhuollosta.

Myös vapaaehtoistyöllä on ollut huomattava merkitys, vaikka sen raha-arvoa on vaikea arvioida.

– Tiedetään, että veteraaneja on vuosikymmenten kuluessa tuettu monilla tavoilla, jotka eivät näy missään virallisissa tilastoissa. Ihmiset ympäri maata ovat esimerkiksi talkoovoimin auttaneet veteraaneja erilaisissa pihatöissä ja asuntojen kunnostuksissa, kertoo Hänninen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)