Katuturvallisuus arkistot

100000 kruunua murhasta, 50000 kruunua kranaatin heittämisestä

Kristiina Katajikko 27.08.2024 | 10:21

Kautta aikojen ovat nuoret tehneet hanttihommia. On ollut lastenhoitoa ja lehtien jakamista. Vähän vanhempana on menty Norjaan perkaamaan kalaa, jotta saadaan rahat Aasian reppureissuun. Tulevaisuus edessä ja maailma avoinna.

Nyt lukuisat ruotsalaisnuoret kyselevät avoimesti netissä josko löytyisi nopean rahan keikkaa. Satatuhatta kruunua maksetaan murhasta ja puolet vähemmän kranaatin heittämisestä.

Pienempään huumekuriirihommaan voi päästä mukaan kunhan on vain ajokortti ja asenne kunnossa. Esimerkiksi näin: “tyttö 21 vee etsii töitä. Mitä vaan.” Tai “17-vuotias kundi Halmstadista haluaa keikkaa.”

Tanskassa palkkiot ovat moninkertaiset Ruotsiin verrattuna. Se houkuttelee niitäkin, joilla ei ole aiempaa kokemusta väkivaltarikoksista. Nyt voisi ajatella, että kyseessä ovat niin sanonut ongelmanuoret, poliisin tutut ja takapenkin kingit, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Osalle kyseessä lienee jonkinlainen seikkailunhalu, toisille akuutti rahapula. Jengeille velattomat ja rikosrekisteriä omaamattomat nuoret, etenkin naiset, ovat erityisen suosittuja sillä he eivät ole poliisin tarkkailun alla.

Stefan Sintéus joka johtaa Ruotsin poliisin kansallista operaatiota organisoitua rikollisuutta vastaan, on hyvin tietoinen rekrytoinnista. Aiemmin keikat ilmoitettiin salassa. Nyt ne ovat täysin saatavilla niille, joilla on älypuhelin tai tietokone nettiyhteydellä – eli toisin sanoen aivan kaikille.

Tietenkään poliisi ei katso tätä sivusta kädet taskuissa. Keinot ovat kuitenkin vähissä kun rikoksen tilaaja on toisessa maassa.

Ruotsin poliisilla ei myöskään ole vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisiin sosiaalisen median alustoihin ja yrityksiin. Se on kuin karnevaalien lyö myyrää-peli jossa koloista pulpahtaa aina vain uusia myyriä vaikka kuinka nuijisi.

Nyt rikoksia ei enää tehdä vain Ruotsissa vaan Juutinrauman tuolla puolen. Tanskan poliisi ja poliitikot ovat heränneet siihen todellisuuteen että Ruotsista tulee keskenkasvuisia palkkasotureita. Jonkinlainen tjuvheder eli varkaan kunnia tanskalaisilla rikollisilla vielä on, sillä he eivät palkkaa omia tulevaisuuden toivojaan. Mitäpä suotta kun Ruotsista löytyy halukkaita vaikka pilmin pimein.

Rajat ylittävä rikollisuus Tanskan ja Ruotsin välillä ei ole mitään uutta. 90-luvun liivijengien harjoittama rikollisuus löi laineensa Ruotsiin ampumisien ja räjähdysten merkeissä eikä järjestäytynyt rikollisuus muutenkaan tunne kansallisia rajoja. Uutta on kuitenkin todella nuorten, jopa lasten, palkkaaminen arkkivihollisen eliminoimiseen.

Tilanne on äärimmäinen ja siihen ovat puuttuneet molemmat hallituksetkin. Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer vieraili viime viikolla Tanskassa ja keskusteli Tanskan oikeusministeri Peter Hummelgaardin sekä molempien maiden poliisiylijohdon kanssa akuuteista toimenpiteistä. Viime perjantaina Ruotsin poliisi tiedotti että FRIGG eli erityisoperaatio jengirikollisuuden nujertamiseksi, sulautetaan osaksi normaalia toimintaa. Poliisin mukaan projekti joka alkoi viime marraskuussa on ollut tehokas. Käytettyjä keinoja ja opittuja malleja tullaan soveltamaan jatkossakin. Nyt ei todellakaan diskuteerata vaan toimitaan, ja silti mikään ei tunnu riittävän.

Stefan Sintéuksen mukaan olisi tärkeää vaikuttaa pehmeillä keinoilla jo varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä noin viisitoista nuorta ruotsalaista istuu Tanskassa tutkintavankeudessa. Monella heistä ei ole aiempaa taustaa vakavan rikollisuuden parissa, mutta sen sijaan monia heistä yhdistää huostaanotot, kouluongelmat ja irtolaisuus johon olisi voitu, ja pitänyt, puuttua jo paljon aiemmin.

Viime syyskuussa Ruotsi järkyttyi 13-vuotiaan Milon kohtalosta. Milo oli murhattu teloituksenomaisesti ja hento ruumis jätetty metsäsuolle. Iltapäivälehtien kuvissa hymyili suloinen poika. Tapaus tuntui uskomattomalta, mutta emmehän me sivulliset tiedä kaikkea. Ehkä perheessä oli suljettujen ovien takana isoja ongelmia jotka saivat Milon ajautumaan vääriin porukoihin.

Kesäkuun lopussa Milon vanhemmat antoivat Dagens Nyheterille pitkän ja rehellisen haastattelun. He halusivat varoittaa muita vanhempia. Milo oli vuosien yritysten jälkeen alulle saatu rakkauslapsi joka jäi vanhempiensa ainokaiseksi. He erosivat sittemmin, mutta kasvattivat poikansa yhdessä. Milolla oli kavereita eikä alueella ollut merkittäviä ongelmia. Kesällä 2023 hän ajautui vääriin porukoihin vain muutamassa viikossa. Tämä koitui hänen turmiokseen. Vanhempien mukaan Milo oli kypsyydeltään 11-vuotiaan tasolla johtuen ADHD-diagnoosista. Heidän mukaansa hän ei mitenkään ollut voinut ymmärtää tekojensa seurauksia, olipa sitten kyse veloista tai väärien ihmisten varpaille astumisesta. Tämä siitä huolimatta, ettei hän ollut kasvanut pumpulissa vaan kotona oli keskusteltu jengirikollisuuden vaaroista.

Ehkei diagnoosilla ollut merkitystä. Ei silläkään, että Milo oli alkanut kuunnella gangstaräpiä ja puheeseen ilmestyi jengislangia, josta äiti heti huomautti. Milo oli julman manipuloinnin uhri sodassa, jossa mikään ei ole pyhää. Hän olisi voinut olla kenen tahansa meistä lapsi.

Vuosi sitten Ruotsin kansa havahtui siihen, että jengisodassa siirryttiin käyttämään lapsia palkkamurhaajina. Mitkään vanhat säännöt eivät enää pitäneet ja paatuneetkin rikolliset olivat järkyttyneitä. Sama brutaali herääminen on edessä nyt myös Tanskassa. Vaikka maassa on harjoitettu kovan linjan kriminaalipolitiikkaa jo pitkään, ovat keinot vähissä kun nuoret joilla ei ole rikosrekisteriä ilmestyvät kuin tyhjästä suorittamaan raakoja rikoksia. Jengeille he ovat vain nimettömiä välineitä. Nuorten vanhemmille, sukulaisille ja koulutovereille rakkaita, joita parhaimmassa tapauksessa mennään tapaamaan nuorisovankilaan.

Pahimmillaan he elävät Milon tavoin vain muistoissa.

MTV: Näin estät koirahyökkäyksen

Akseli Lehtonen 04.08.2024 | 15:51

Vaikka koirahyökkäyksistä puhutaan entistä enemmän, tilastojen valossa niitä ei tapahdu aiempaa enempää. Tästä huolimatta on hyödyllistä tietää, miten mahdollinen hyökkäys voidaan estää ainakin oman koiran kohdalla. Asiasta vakuutusyhtiöitä haastatteli MTV.

Vakuutusyhtiö Fennian mukaan hyökkäykset tapahtuvat usein tilanteessa, jossa koira ei ole kytkettynä tai se on päässyt vapautumaan hihnastaan.

– Oma koira on siis hyvä pitää kytkettynä ja suhtautua tarkkuudella siihen, ettei koira pääse vapautumaan hihnastaan yllättäen. Esimerkiksi kotiovesta ulos astuessa tai pihojen ohi kuljettaessa koira on hyvä pitää lyhyellä hihnalla ja havainnoida ympäristöä, Fennian vahinkopalveluiden korvauslakimies Jenna Juureva kertoo.

Mikäli hyökkäyksen estäminen ei onnistu, on vakuutus hyvä olla. Vakuutusyhtiöt kertovat, että koirahyökkäyksen aiheuttamista vahingoista voidaan maksaa korvauksia vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutuksissa ja niiden laajuuksissa on kuitenkin merkittäviäkin eroja.

Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Outi Saveniuksen mukaan koiran puremasta aiheutuneita vammoja voidaan korvata myös omasta tapaturma- ja sairausvakuutuksesta.

– Tyypillisin tapaturma- tai sairausvakuutukseen ilmoitettu koiran aiheuttama vahinko on puremahaava, josta on tullut pieni ihovaurio. Vakavammat puremavammat, kuten hermojen tai jänteiden vauriot tai puremasta seuranneet vakavat infektiot ovat hyvin harvinaisia, hän kertoo.

Pääministerin vierailun turvasuunnitelma lojui keskellä katua Norjassa

Laura Halminen 22.02.2024 | 09:50

Pääministerin vierailun yksityiskohtainen turvasuunnitelma lojui keskellä katua. Se sisälsi minuuttiaikataulun pääministerin liikkeistä ja kaikki tiedot hänen henkivartijoistaan yhteystietoineen.

Asiakirjat löysi maanantai-iltana Trondheimin keskustasta hotellin edestä kadulta nimettömänä pysyttelevä yksityishenkilö, joka ilmoitti asiasta yleisradioyhtiö NRK:lle. Hän kertoi vieneensä ne Trondheimin poliisiasemalle. Koska kello oli melkein yksitoista illalla, hän työnsi ne suljetun poliisiaseman pääoven alta sisäpuolelle.

Yhdessä pinon asiakirjoista luki: ”Operaatio: pääministeri Jonas Gahr Støren vierailu Rørosiin 20/2”.

Noin kymmensivuinen asiakirja oli poliisin sisäiseen käyttöön merkitty, ja aikataulujen ja yhteystietojen lisäksi se sisälsi tietoja vierailun uhka-arviosta. Asiakirjassa oli tarkat tiedot pääministerin käyttämästä autosta, siitä kuka autoa ajoi, ja muut tarkat tiedot yhteystietoineen pääministerin seurueen turvallisuudesta vastaavista turvallisuuspoliisi PST:n työntekijöistä. Tällainen asiakirja voisi olla pelottavan hyödyllinen, jos haluaisi vaikkapa kohdistaa pääministeriin terrori-iskun.

Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, että asiakirja lojui keskellä katua kenen tahansa poimittavissa ennen vierailun toteutumista. Pääministeri Gahr Støren vierailuun kuului esimerkiksi Rørosmartna-tapahtuman avaaminen tiistaina, ja maanantaina hänen saapumistaan Rørosin lentokentällä odotti noin 30 traktorista koostunut maanviljelijä-mielenosoittajien joukko. Mielenosoittajat eivät ilmeisesti olleet päässeet lukemaan Trondheimista löytynyttä muistiota, sillä pääministeri ei saapunut Rørosiin lentäen.

Røros sijaitsee Trondheimista noin 150 kilometriä kaakkoon. Se on noin 5000 ihmisen pikkukunta, mutta vanha kaivoskaupunki ja yksi Euroopan vanhimmista puukaupungeista, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Sekä Trondheim että Røros sijaitsevat Trøndelagin läänissä.

Trøndelagin läänin poliisikomentaja Geir Arne Sjøhagen sai tietää kadulla lojuneista sisäisistä papereista, kun yleisradioyhtiö NRK otti häneen yhteyttä. Poliisikomentajan mukaan kyseessä on operatiivinen asiakirja, joka on tarkoitettu sisäiseen käyttöön.

– Ja tällaiset poliisi haluaa pitää itsellään, poliisikomentaja sanoi.

Asiakirjan jakelu on tapahtunut poliisikomentajan mukaan alun perin sähköisesti. Tämä tarkoittaa, että jonkun on täytynyt tulostaa asiakirja ennen kuin se on päätynyt Trondheimin Scandic-hotellin eteen kadulle.

Trøndelagin läänin poliisikomentaja Geir Arne Sjøhagen kertoi NRK:lle ilmoittaneensa tapahtuneesta turvallisuuspoliisi PST:lle. Norjan pääministerin kanslia ei halunnut kommentoida asiaa.

Jengikohu johti ylilyöntiin – lukiolainen Emil oli yövartiossa, kun paikalle ilmestyi kaksi poliisia

Satu Schauman 10.10.2023 | 09:02

Lukiolainen Emil Runsamo yllättyi toissa yönä perinpohjaisesti, kun hän oli aloittelemassa yöllistä vartiovuoroaan lauttasaarelaisella venekerholla Helsingissä. Runsamo tekee opintojensa ohessa tarvittaessa ”tuurausvuoroja”.

– Aloitin iltakymmeneltä vuoroni, kun pari kaveria tuli vielä moikkaamaan. Yhdelle kaverille vaihdettiin siinä mopoon sytytyspuola, jotta hän pääsisi aamulla kouluun. Kaverit tulivat hetkeksi sisälle istumaan ja olivat juuri lähdössä, kun yllättäen ikkunan taakse oli ilmestynyt kaksi poliisia, hän kuvaa tilannetta Verkkouutisille.

Runsamo kertoi menneensä avaamaan oven, minkä jälkeen poliisit olivat tulleet sisälle.

– He ryhtyivät kyselemään, mitä me myydään. Olimme tosi hämmentyneitä siinä tilanteessa. Kerroin, että vaihdoimme hetki sitten yhteen mopoon sytytyspuolan ja että kaverit olivat juuri lähdössä. Ja että olen täällä vartiossa.

Runsamon kuvauksen mukaan poliisit kertoivat saaneensa ilmoituksen ”jostain todella epäilyttävän näköisestä porukasta, jopa nuorisojengistä”.

Tilannetta ryhdyttiin selvittämään paikan päällä.

– Poliisit ottivat henkilötunnukset ylös, katsoivat tiedot ja kaikki oli tietysti kunnossa. Minulla oli avaimet venekerhon portteihin mukana ja tallessa, kuten kuuluukin. Ja repussahan minulla oli vain lukion läppäri ja eväät.

Runsamon mukaan poliisitkin vaikuttivat turhautuneelta tilanteessa. Lauttasaaren asukkaita on viime aikoina puhuttanut ja pelottanut alueella liikkunut, väkivaltainen nuorisoporukka. Keskustelu aiheesta on ollut vilkasta sosiaalisessa mediassa. Jotkut lauttasaarelaisvanhemmat ja -asukkaat ovat ryhtyneet jopa katupartiointiin ajatuksena kaupunginosan turvallisuuden takaaminen.

Runsamo ei tällaisesta innostu:

– Ensinnäkin ajattelen, että jotain on tehtävä, ettemme ajaudu Ruotsin tielle nuorisorikollisuudessa, mutta minusta tällaisia katupartiointeja ei tarvita. Annetaan virkavallan hoitaa hommansa. Jos joku ihminen haluaa olla hyödyksi yhteiskunnalle, menköön töihin ja maksakoon veroja.

– Ja ihan voisi ihminen tulla itsekin ensin kyselemään, jos herää jotain epäilyksiä, hän lisää.

Poliisi rauhoittelee tilannetta

Helsingin poliisista vahvistetaan Verkkouutisille, että lauttasaarelaisella venekerholla oli toissa yönä poliisitehtävä.

– Kun mietitään Lauttasaarta ja sitä, miten siellä on kuohunnut ja sosiaalista mediaa ja vinkkiä, joka meillekin sieltä tuli ja jos asukkaat kokevat turvallisuutensa heikentyneen – minua ei tavallaan yllätä, että näitä ilmoituksia tulee tällä hetkellä enemmän. Se ei suoraan tarkoita, että asiat olisivat mitenkään eskaloitumassa. Asukkaita on neuvottukin, että jos havaitsee jotain, voi soittaa hätäkeskukseen, kommentoi ylikonstaapeli Michela Söderström.

Mikä tämän nuorisorikollisuuden osalta tilanne Lauttasaaressa tällä hetkellä on?

– Poliisin tietoon ei ole tullut, että viime aikoina olisi tapahtunut mitään erikoisempaa. Tilanne on rauhoittunut, jos vertaa siihen, miten se siellä somessa kuohui vielä jokin aika sitten ja silloin, kun poliisi tuli ensimmäistä kertaa julkisuuteen, että tiedossa on yksi epäilty ryöstö, jota tutkitaan. Tilastojen valossa ei näyttäydy, että tilanne olisi siellä (Lauttasaaressa) mitenkään kärjistynyt. Nuoria liikkuu Lauttasaaressa, kuten muuallakin. Vastaavanlaista nuorten liikehdintää ja häiriökäyttäytymistäkin – sitä on kaikkialla Helsingissä, miksei myös Lauttasaaressakin silloin tällöin.

Söderström kertoo poliisin lisänneen läsnäoloaan Lauttasaaressa. Poliisi on tehnyt yhteistyötä alueella myös erilaisten toimijoiden ja sidoskumppanien kanssa, minkä seurauksena ”häiriöitä aiheuttavia henkilöitä on saatu moniammatillisen tiimin asiakkaiksi ja rikostutkinta etenee”, Söderström rauhoittelee.

Entä miten poliisi suhtautuu asukkaiden katupartiointiin?

Söderström pohtii tovin kysymystä ja vastaa sitten:

– On hienoa, että asukkaat ovat itsekin aktiivisia ja haluavat puuttua häiriöihin. Se mitä toivomme on, että asiat tulisivat poliisin tietoon ja häiriöihin puuttuminen jäisi aina viranomaisten tehtäväksi.

Poliisi valvoo oikeita paikkoja, mutta väärään aikaan

Saga Wiklund 17.09.2023 | 15:36

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan poliisin kohdevalvonta kärsii väärästä ajoituksesta. Valvontaa on eniten hiljaisina talviaamuina, ja vähiten sitä on vilkkaina kesäiltoina, jolloin tapahtuu eniten rikoksia.

– Poliisin valvonta kohdentuu Helsingissä oikeisiin paikkoihin, esimerkiksi asemille ja ostoskeskuksiin. Mutta tarkemmassa analyysissa selvisi, että poliisi on siellä väärään aikaan, kertoo poliisin työn vaikuttavuudesta väitellyt valtiotieteiden tohtori Jari Taponen, joka työskentelee ylikomisariona Helsingin poliisissa.

Taposen mukaan tämä johtuu osittain siitä, että tapa mitata poliisin työn tuloksellisuutta ei kannusta olemaan paikalla oikeaan aikaan. Poliisipartio saavuttaa tulostavoitteet tietyllä määrällä tekemistä, työn tuloksista riippumatta.

Tilanteeseen vaikuttaa myös resurssipula: aamulla resurssit vielä riittävät kohteessa partiointiin.

– Kun tullaan iltapäivään, poliisin resurssit eivät enää riitä, kaikki partiot ovatkin kiinni hälytystehtävissä. Ennaltaehkäisevä valvonta muuttuu jälkikäteen reagoimiseksi, Taponen sanoo.

Satunnainen partiointi ei kannata

Jari Taposen väitöstutkimuksesta ilmenee, että vain kohdennetulla valvonnalla voidaan vähentää häiriökohteiden rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Lähialueetkin hyötyvät rikosten vähenemisestä.

Satunnaisella partioinnilla ei ole vastaavia vaikutuksia. Siihen kuitenkin ajaa tapa, jolla työn tuloksia mitataan.

– Itselleni kirkastui väitöstyön aikana poliisin tulosohjaukseen liittyvä ristiriita: yhteyttä toimien ja tulosten välillä ei pystytä osoittamaan. Poliisi saavuttaa nykyiset toiminnalliset tavoitteensa lähes aina, Taponen sanoo.

Jari Taponen. LEHTIKUVA / ANTTI HÄMÄLÄINEN

Hän arvioi, että työ tehostuisi, jos toimintaa johdettaisiin vaikuttavuuden arvioinnista käsin. Se ei ole yksinkertaista, mutta se on mahdollista.

– Järjestelmät kyllä taipuvat siihen. Olemme vain tottuneet mittaamaan tekemistä, niin kuin moni muukin julkinen organisaatio, Taponen sanoo.

Poliisin sisällä Taposen väitöstutkimus on herättänyt niin kritiikkiä kuin kiinnostustakin.

Poliisin työn vaikutus on joskus tavoitteiden vastainen

Väitöstyötä tehdessään Jari Taponen yllättyi siitä, että Suomessa on tehty vain muutama poliisin vaikuttavuutta selvittävä tutkimus, ja niidenkin näyttöarvo kärsii heikoista tutkimusasetelmista ja yksipuolisesta aineistosta. Pohjoismaiden osalta tilanne on samantyyppinen.

Vahvaan näyttöön perustuvaa tutkimusta poliisin työn vaikuttavuudesta on lähinnä Yhdysvalloista. Siellä on havaittu, että joissakin tapauksissa poliisin toimenpiteet toimivat vastoin odotuksia. Näin saattoi tapahtua, jos poliisin toimenpiteet koettiin epäoikeudenmukaisiksi.

– Rikokset ja turvattomuus jopa lisääntyivät tilanteissa, joissa intensiiviset toimet kohdistuivat esimerkiksi tiettyyn väestöryhmään. Jos vaikkapa nuoria kohdellaan rikollisina, se vahvistaa rikollista identiteettiä, Taponen kuvaa.

Pelkkä poliisin läsnäolo ei riitä siihen, että toiminta olisi vaikuttavaa.

– Ei riitä, että poliisi vain on vaikkapa asemalla. Ihmiset tottuvat siihen, että poliisi on näkyvillä eikä tee toimenpiteitä. Jos poliisi jalkautuu ihmisten keskuuteen, juttelee ja puuttuu, turvallisuuden tunne ja rikosten pelko vähenee, ja myös rikokset vähenevät.

Sisäministeriön mielestä poliisi onnistuu

Sisäministeriön tehtäviin kuuluu poliisin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioiminen. Taposen mukaan ministeriö arvioi poliisin toiminnan onnistuneeksi vuosittain. Arvio perustuu määrällisiin suoritteisiin.

–Esimerkiksi vuonna 2021 ministeriö arvioi, että poliisin toiminta oli onnistunutta, vaikka nuorten väkivaltarikokset olivat jyrkässä nousussa. Jos arviointia haastettaisiin vähän, päästäisiin tehokkaampaan poliisitoimintaan, Taponen sanoo.

Hän uskoo myös, että tarkempi toiminnan kohdentaminen voisi auttaa resurssipulasta kärsiviä poliisin yksiköitä.

”Poliisi on tilivelvollinen suomalaisille”

Jari Taponen johtaa Valvonnan ja ennalta estävän toiminnon yksikköä Helsingin poliisissa. Hän hyödyntää tutkimustuloksiaan työssään ja seuraa työn kohdentumista.

Taposen mielestä poliisi on verovaroin toimivana organisaationa tilivelvollinen suomalaisille.

– Jos vaikuttavuutta ei mitata, me myös altistamme itsemme kritiikille ja poliittiselle vaikuttamiselle, Taponen sanoo.

Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa: vastakkainasettelu ja vihapuhe ovat lisääntyneet yhteiskunnassa, ja rikolliset keksivät jatkuvasti uusia toimintatapoja.

– Huumekauppa on lisääntynyt todella paljon ja alkoholin käyttö julkisilla paikoilla on vähentynyt. Omaisuusrikollisuus on puolestaan siirtynyt pitkälti verkkoon, Taponen summaa.

Poliisi on saamassa lisää resursseja: hallitusohjelmassa poliisille on esitetty 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisien määrän nostamiseksi 8 000:aan vaalikauden loppuun mennessä.

Jari Taponen väitteli 25.8.2023 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Poliisin vaikuttavuus – Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen”.

Verkkouutiset

Katuturvallisuus