Katuturvallisuus arkistot

Jengikohu johti ylilyöntiin – lukiolainen Emil oli yövartiossa, kun paikalle ilmestyi kaksi poliisia

10.10.2023 | 09:02

Lukiolainen Emil Runsamo yllättyi toissa yönä perinpohjaisesti, kun hän oli aloittelemassa yöllistä vartiovuoroaan lauttasaarelaisella venekerholla Helsingissä. Runsamo tekee opintojensa ohessa tarvittaessa ”tuurausvuoroja”.

– Aloitin iltakymmeneltä vuoroni, kun pari kaveria tuli vielä moikkaamaan. Yhdelle kaverille vaihdettiin siinä mopoon sytytyspuola, jotta hän pääsisi aamulla kouluun. Kaverit tulivat hetkeksi sisälle istumaan ja olivat juuri lähdössä, kun yllättäen ikkunan taakse oli ilmestynyt kaksi poliisia, hän kuvaa tilannetta Verkkouutisille.

Runsamo kertoi menneensä avaamaan oven, minkä jälkeen poliisit olivat tulleet sisälle.

– He ryhtyivät kyselemään, mitä me myydään. Olimme tosi hämmentyneitä siinä tilanteessa. Kerroin, että vaihdoimme hetki sitten yhteen mopoon sytytyspuolan ja että kaverit olivat juuri lähdössä. Ja että olen täällä vartiossa.

Runsamon kuvauksen mukaan poliisit kertoivat saaneensa ilmoituksen ”jostain todella epäilyttävän näköisestä porukasta, jopa nuorisojengistä”.

Tilannetta ryhdyttiin selvittämään paikan päällä.

– Poliisit ottivat henkilötunnukset ylös, katsoivat tiedot ja kaikki oli tietysti kunnossa. Minulla oli avaimet venekerhon portteihin mukana ja tallessa, kuten kuuluukin. Ja repussahan minulla oli vain lukion läppäri ja eväät.

Runsamon mukaan poliisitkin vaikuttivat turhautuneelta tilanteessa. Lauttasaaren asukkaita on viime aikoina puhuttanut ja pelottanut alueella liikkunut, väkivaltainen nuorisoporukka. Keskustelu aiheesta on ollut vilkasta sosiaalisessa mediassa. Jotkut lauttasaarelaisvanhemmat ja -asukkaat ovat ryhtyneet jopa katupartiointiin ajatuksena kaupunginosan turvallisuuden takaaminen.

Runsamo ei tällaisesta innostu:

– Ensinnäkin ajattelen, että jotain on tehtävä, ettemme ajaudu Ruotsin tielle nuorisorikollisuudessa, mutta minusta tällaisia katupartiointeja ei tarvita. Annetaan virkavallan hoitaa hommansa. Jos joku ihminen haluaa olla hyödyksi yhteiskunnalle, menköön töihin ja maksakoon veroja.

– Ja ihan voisi ihminen tulla itsekin ensin kyselemään, jos herää jotain epäilyksiä, hän lisää.

Poliisi rauhoittelee tilannetta

Helsingin poliisista vahvistetaan Verkkouutisille, että lauttasaarelaisella venekerholla oli toissa yönä poliisitehtävä.

– Kun mietitään Lauttasaarta ja sitä, miten siellä on kuohunnut ja sosiaalista mediaa ja vinkkiä, joka meillekin sieltä tuli ja jos asukkaat kokevat turvallisuutensa heikentyneen – minua ei tavallaan yllätä, että näitä ilmoituksia tulee tällä hetkellä enemmän. Se ei suoraan tarkoita, että asiat olisivat mitenkään eskaloitumassa. Asukkaita on neuvottukin, että jos havaitsee jotain, voi soittaa hätäkeskukseen, kommentoi ylikonstaapeli Michela Söderström.

Mikä tämän nuorisorikollisuuden osalta tilanne Lauttasaaressa tällä hetkellä on?

– Poliisin tietoon ei ole tullut, että viime aikoina olisi tapahtunut mitään erikoisempaa. Tilanne on rauhoittunut, jos vertaa siihen, miten se siellä somessa kuohui vielä jokin aika sitten ja silloin, kun poliisi tuli ensimmäistä kertaa julkisuuteen, että tiedossa on yksi epäilty ryöstö, jota tutkitaan. Tilastojen valossa ei näyttäydy, että tilanne olisi siellä (Lauttasaaressa) mitenkään kärjistynyt. Nuoria liikkuu Lauttasaaressa, kuten muuallakin. Vastaavanlaista nuorten liikehdintää ja häiriökäyttäytymistäkin – sitä on kaikkialla Helsingissä, miksei myös Lauttasaaressakin silloin tällöin.

Söderström kertoo poliisin lisänneen läsnäoloaan Lauttasaaressa. Poliisi on tehnyt yhteistyötä alueella myös erilaisten toimijoiden ja sidoskumppanien kanssa, minkä seurauksena ”häiriöitä aiheuttavia henkilöitä on saatu moniammatillisen tiimin asiakkaiksi ja rikostutkinta etenee”, Söderström rauhoittelee.

Entä miten poliisi suhtautuu asukkaiden katupartiointiin?

Söderström pohtii tovin kysymystä ja vastaa sitten:

– On hienoa, että asukkaat ovat itsekin aktiivisia ja haluavat puuttua häiriöihin. Se mitä toivomme on, että asiat tulisivat poliisin tietoon ja häiriöihin puuttuminen jäisi aina viranomaisten tehtäväksi.

Poliisi valvoo oikeita paikkoja, mutta väärään aikaan

17.09.2023 | 15:36

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan poliisin kohdevalvonta kärsii väärästä ajoituksesta. Valvontaa on eniten hiljaisina talviaamuina, ja vähiten sitä on vilkkaina kesäiltoina, jolloin tapahtuu eniten rikoksia.

– Poliisin valvonta kohdentuu Helsingissä oikeisiin paikkoihin, esimerkiksi asemille ja ostoskeskuksiin. Mutta tarkemmassa analyysissa selvisi, että poliisi on siellä väärään aikaan, kertoo poliisin työn vaikuttavuudesta väitellyt valtiotieteiden tohtori Jari Taponen, joka työskentelee ylikomisariona Helsingin poliisissa.

Taposen mukaan tämä johtuu osittain siitä, että tapa mitata poliisin työn tuloksellisuutta ei kannusta olemaan paikalla oikeaan aikaan. Poliisipartio saavuttaa tulostavoitteet tietyllä määrällä tekemistä, työn tuloksista riippumatta.

Tilanteeseen vaikuttaa myös resurssipula: aamulla resurssit vielä riittävät kohteessa partiointiin.

– Kun tullaan iltapäivään, poliisin resurssit eivät enää riitä, kaikki partiot ovatkin kiinni hälytystehtävissä. Ennaltaehkäisevä valvonta muuttuu jälkikäteen reagoimiseksi, Taponen sanoo.

Satunnainen partiointi ei kannata

Jari Taposen väitöstutkimuksesta ilmenee, että vain kohdennetulla valvonnalla voidaan vähentää häiriökohteiden rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Lähialueetkin hyötyvät rikosten vähenemisestä.

Satunnaisella partioinnilla ei ole vastaavia vaikutuksia. Siihen kuitenkin ajaa tapa, jolla työn tuloksia mitataan.

– Itselleni kirkastui väitöstyön aikana poliisin tulosohjaukseen liittyvä ristiriita: yhteyttä toimien ja tulosten välillä ei pystytä osoittamaan. Poliisi saavuttaa nykyiset toiminnalliset tavoitteensa lähes aina, Taponen sanoo.

Jari Taponen. LEHTIKUVA / ANTTI HÄMÄLÄINEN

Hän arvioi, että työ tehostuisi, jos toimintaa johdettaisiin vaikuttavuuden arvioinnista käsin. Se ei ole yksinkertaista, mutta se on mahdollista.

– Järjestelmät kyllä taipuvat siihen. Olemme vain tottuneet mittaamaan tekemistä, niin kuin moni muukin julkinen organisaatio, Taponen sanoo.

Poliisin sisällä Taposen väitöstutkimus on herättänyt niin kritiikkiä kuin kiinnostustakin.

Poliisin työn vaikutus on joskus tavoitteiden vastainen

Väitöstyötä tehdessään Jari Taponen yllättyi siitä, että Suomessa on tehty vain muutama poliisin vaikuttavuutta selvittävä tutkimus, ja niidenkin näyttöarvo kärsii heikoista tutkimusasetelmista ja yksipuolisesta aineistosta. Pohjoismaiden osalta tilanne on samantyyppinen.

Vahvaan näyttöön perustuvaa tutkimusta poliisin työn vaikuttavuudesta on lähinnä Yhdysvalloista. Siellä on havaittu, että joissakin tapauksissa poliisin toimenpiteet toimivat vastoin odotuksia. Näin saattoi tapahtua, jos poliisin toimenpiteet koettiin epäoikeudenmukaisiksi.

– Rikokset ja turvattomuus jopa lisääntyivät tilanteissa, joissa intensiiviset toimet kohdistuivat esimerkiksi tiettyyn väestöryhmään. Jos vaikkapa nuoria kohdellaan rikollisina, se vahvistaa rikollista identiteettiä, Taponen kuvaa.

Pelkkä poliisin läsnäolo ei riitä siihen, että toiminta olisi vaikuttavaa.

– Ei riitä, että poliisi vain on vaikkapa asemalla. Ihmiset tottuvat siihen, että poliisi on näkyvillä eikä tee toimenpiteitä. Jos poliisi jalkautuu ihmisten keskuuteen, juttelee ja puuttuu, turvallisuuden tunne ja rikosten pelko vähenee, ja myös rikokset vähenevät.

Sisäministeriön mielestä poliisi onnistuu

Sisäministeriön tehtäviin kuuluu poliisin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioiminen. Taposen mukaan ministeriö arvioi poliisin toiminnan onnistuneeksi vuosittain. Arvio perustuu määrällisiin suoritteisiin.

–Esimerkiksi vuonna 2021 ministeriö arvioi, että poliisin toiminta oli onnistunutta, vaikka nuorten väkivaltarikokset olivat jyrkässä nousussa. Jos arviointia haastettaisiin vähän, päästäisiin tehokkaampaan poliisitoimintaan, Taponen sanoo.

Hän uskoo myös, että tarkempi toiminnan kohdentaminen voisi auttaa resurssipulasta kärsiviä poliisin yksiköitä.

”Poliisi on tilivelvollinen suomalaisille”

Jari Taponen johtaa Valvonnan ja ennalta estävän toiminnon yksikköä Helsingin poliisissa. Hän hyödyntää tutkimustuloksiaan työssään ja seuraa työn kohdentumista.

Taposen mielestä poliisi on verovaroin toimivana organisaationa tilivelvollinen suomalaisille.

– Jos vaikuttavuutta ei mitata, me myös altistamme itsemme kritiikille ja poliittiselle vaikuttamiselle, Taponen sanoo.

Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa: vastakkainasettelu ja vihapuhe ovat lisääntyneet yhteiskunnassa, ja rikolliset keksivät jatkuvasti uusia toimintatapoja.

– Huumekauppa on lisääntynyt todella paljon ja alkoholin käyttö julkisilla paikoilla on vähentynyt. Omaisuusrikollisuus on puolestaan siirtynyt pitkälti verkkoon, Taponen summaa.

Poliisi on saamassa lisää resursseja: hallitusohjelmassa poliisille on esitetty 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisien määrän nostamiseksi 8 000:aan vaalikauden loppuun mennessä.

Jari Taponen väitteli 25.8.2023 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Poliisin vaikuttavuus – Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen”.