Verkkouutiset

Ilmastonmuutos

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035

Kaupan alan päivitetty vähähiilisyystiekartta osoittaa, että yritysten nykyiset toimenpiteet ja sitoumukset ovat hyvä alku, mutta nollapäästöisyyden toteutuminen vuonna 2050 edellyttää, että kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.

Kaupan alan päästöt olivat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 28,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta päivittäistavarakaupan osuus oli 54 prosenttia, erikoiskaupan osuus 36 prosenttia ja teknisen kaupan osuus kymmenen prosenttia. Kokonaispäästöistä lähes 98 prosenttia syntyi alan yritysten arvoketjuissa.

Kaupan alalla on kuitenkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa arvoketjunsa toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sillä on keskeinen rooli samaan aikaan sekä tuotantoketjun hallinnassa että kuluttajarajapinnassa.

– Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja kaupan ala on sitoutunut tekemään vaikuttavaa työtä tämän saavuttamiseksi. Päivitetty tiekarttamme kattaa ensimmäistä kertaa koko kaupan alan arvoketjun päästöt tunnistaen siten toiminnan kokonaisvaikutuksen, kertoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto tiedotteessa.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä ja aktiivista edunvalvontaa, sillä esimerkiksi kuljetusalan ja energiasektorin päästövähennyksillä on merkittävä vaikutus kaupan alan omien päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Luodon mukaan sidosryhmädialogin vahvistaminen ja alan osaamisen kehittäminen on keskeistä, samoin palvelualojen toimintaedellytyksiä vahvistava tuki ja politiikkatoimet.

– Tasapuolisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön luominen on tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida vähähiilisiin ratkaisuihin. Sääntelystä ei saisi syntyä kohtuutonta kuormaa yrityksille, Luoto tiivistää alan yritysten toiveita päättäjille.

Myytävien tuotteiden valmistuksen ja käytön päästöt korostuvat kullakin toimialalla

Tiekartasta käy ilmi, että merkittävin osa kaikkien toimialojen päästöistä syntyy myytävien tuotteiden valmistuksessa ja käytössä. Se tarkoittaa sitä, että suurin vaikutus kaupan alalla voidaan saada aikaan pienentämällä arvoketjun päästöjä.

– Vaikka kaupan omat päästöt edustavat Suomen kokonaispäästöistä alle yhtä prosenttia, alan yritysten ilmastotoimilla on laaja vaikutus koko arvoketjuun ja asiakkaiden mahdollisuuksiin elää kestävämmin, sanoo Luoto.

Yrityksen arvoketjun päästöt tapahtuvat määritelmällisesti jossain muualla kuin yrityksen omissa toiminnoissa, minkä vuoksi päästöjä voi olla haastavampi tunnistaa yrityksen toiminnasta johtuviksi.

– Arvoketjun päästöt ovat päällekkäisiä muiden yritysten päästöjen kanssa, minkä vuoksi päästövähennystoimia kannattaa lähteä toteuttamaan yhdessä olennaisten sidosryhmien, kuten tavarantuottajien tai logistiikkatoimijoiden kanssa, kertoo kaupan vähähiilisyystiekartan projektivastaavana toiminut Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen.

Erikoiskaupan ja teknisen kaupan alalla tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, monimutkaisia ja globaalisti pirstoutuneita.

– Alihankkijoiden kyvykkyyksissä ja osaamisessa on valtavia eroja. Täten kaupan alan eri toimijoilla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa arvoketjun päästöihin, Leskinen huomauttaa.

Kaupan alan kokonaispäästöjä voidaan vähentää kaikkien yritysten sitoutumisella ilmastotyöhön sekä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös yrityksen arvoketjun osalta.

Leskinen toteaa, että kaupan alalla on merkittävä rooli koko yhteiskunnan ilmastotyössä, ja yhteistyöllä voimme saavuttaa tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Monet kaupan alan toimijat ovat jo asettaneet ja osin saavuttaneetkin kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Kaupan alan liitoilla puolestaan on ollut merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja edunvalvonnassa, hän kertoo.

Yritykset tarvitsevat yhtenäisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön

Vuonna 2020 julkistetussa, kaupan alan aiemmassa vähähiilisyystiekartassa on kuvattu toimintaympäristön muutoksia, jotka edistäisivät kaupan alan toimijoiden päästövähennysten toteuttamista, esimerkkeinä ovat palvelualojen sähköveron alentaminen, ilmastotavoitepohjainen hankintatuki, omavaraisen sähköntuotannon tukeminen ja pientuotannon alarajan nostaminen.

Lisäksi Luodon mukaan kaupan alan toimijoille olisi luotava kannustimia vähähiilisen tarjoaman ja päästövähennysten implementoimiseksi.

– Erityisen tärkeää on seurata EU-tason lainsäädännön kehitystä. Ylikansallisen lainsäädännön tulisi olla tasavertaista kaikissa maissa ja EU-sääntelyn selkeää, Luoto huomauttaa.

– Kaupan ala haluaa toimia alustana vähäpäästöisemmille ja vastuullisille ratkaisuille. Kuitenkin tämä vaatii tukea kaikilta sidosryhmiltä, sillä kaupan ala on altis muiden toimijoiden tekemille päätöksille, hän lisää.

Toimialat päivittävät suunnitelmansa päästöjen vähentämiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä 2023 toimialojen kanssa vähähiilisyystiekarttojen päivitystyön. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2020 tiekartat päivitetään vastaamaan toimialojen ja yritysten muuttunutta toimintaympäristöä ja teknologista kehitystä. Tälläkin kertaa 14 toimialaa on selvittänyt määrätietoisesti polkuja vähähiilisyyteen.

Valmistuneita ja valmistuvia tiekarttapäivityksiä tarkasteltiin torstaina työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä julkistusseminaarissa, jonka avasi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

– Tiekarttatyö näyttää puhtaan sähköntuotannon kerrannaisvaikutukset päästövähennyspoluissa. Vetytalouden rooli näyttää korostuvan tiekartoissa entisestään. On hienoa, että nykyisten investointisuunnitelmien yhteenlaskettu kapasiteetti viitoittaa tietä siihen, että Suomi voi olla vetytaloudessa johtavassa asemassa Euroopassa läpi koko arvoketjun. Suunnitelmien runsaus ei silti ole tae, että hankkeet etenevät. Tarvitaan ennen kaikkea konkreettisia investointeja, Mykkänen sanoi.

– Tiekarttaprosessista odotan mielenkiinnolla viitteitä myös siitä, onko löydettävissä uutta synergistä yhteistyötä toimialojen välille. Älykkään energiajärjestelmän luominen on teema, josta odotan kuulevani enemmän. Lisäksi odotan kiinnostuneena toimialojen näkemyksiä teknisten nielujen ja etenkin bioperäisen hiilidioksidin talteenoton potentiaalista Suomessa, Mykkänen jatkoi.

Vähähiilisyystyö perustuu toimialojen ja yritysten vapaaehtoisuuteen. Se edistää toimialan sisäistä vuoropuhelua ja vauhdittaa toimialojen välistä yhteistyötä kestävyyshaasteiden ratkomiseksi. Tällainen toteutus varmistaa sen, että alan yritykset kokevat ne omikseen ja voivat niihin aidosti sitoutua. Mukana työssä ovat olleet kaikki päästöjen vähentämisen kannalta oleelliset toimialat.

– Vähähiilitiekarttojen päivitys jatkaa toimialaliittojen ja ministeriön välistä erinomaista ja tuloksellista yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi ja puhtaan siirtymän investointien vauhdittamiseksi, totesi teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Energiasiirtymä ja geopoliittiset muutokset muokkaavat yritysten toimintaympäristöä ennen näkemättömällä vauhdilla. Tiekartat kuvaavat toimialojen polkuja kohti vähähiilisyyttä. Niiden avulla toimialat voivat esittää näkemyksensä kehityksestään ja mahdollisuuksista muuttuvassa maailmassa.

Päivityksissä on tunnistettu uusia tietotarpeita erityisesti tekoälyn, osaamistarpeiden, hiilikädenjäljen ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden kannalta. Ennakkotietojen mukaan useissa tiekartoissa nousee teemoina esille sähköistyminen ja siihen nivoutuen vetytalous sekä digitalisaatio.

Osa aloista on tarkastellut myös yritysten arvoketjun päästöjä. Tämä tarkastelu on yhä vahvemmin tuonut esille toimialojen yhteistyön tärkeyden.  Lisää eri toimialojen nostoja löytyy tämän tiedotteen liitteenä olevasta tiivistelmästä.

Tiekartat tarjoavat hallinnolle arvioita toimialojen tulevasta kehityksestä. Niiden avulla saadaan myös tarkempi käsitys tarvittavien toimien mittakaavasta, kustannuksista ja edellytyksistä sekä lisätään tietoisuutta hiilineutraaliuden tarjoamista mahdollisuuksista. Ne ovat kansainvälisesti ainutlaatuinen tapa käydä vuoropuhelua elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välillä. Tiekartat tukevat politiikkavalmistelua, kun tuloksia hyödynnetään energia- ja ilmastostrategian ja teollisuuspoliittisen strategian valmistelussa.

Valtiolle tiekartat antavat arvioita toimialojen kehityksestä, mikä helpottaa etsittäessä politiikkakeinoja päästöjen vähentämiseksi, kohdennettaessa tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja osoitettaessa vähähiiliratkaisujen tarjoaman viennin ja kansainvälisen kasvun potentiaalin.

Tavoite on, että päivitykset saataisiin pääosin valmiiksi kesään 2024 mennessä. Oman tiekarttansa ovat jo julkaisseet Energiateollisuus (16.5.), Teknologiateollisuus (5.6.) ja Palta (5.6.) ja Bioenergia (6.6.). Seuraavana on vuorossa Sahateollisuus (7.6.), Kaupan liitto (10.6.), Rakennusteollisuus (11.6.) ja Elintarviketeollisuusliitto (11.6.). Valmiit tiekartat on koottu ministeriön verkkosivuille.

Muut mukana olevat toimialat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Suomen Tekstiili & Muoti, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK julkaisevat päivityksensä myöhemmin.

Kokoomus: Hallitus tekee historiallisen mittavat suojelupäätökset

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie painotti hallituksen konkreettisia ja tehokkaita toimia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden puolesta kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan keskustellessa välikysymyksestä hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikasta.

– Ilmastokriisin hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimet ovat välttämättömiä maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Ympäristö ei ole vain lahja menneiltä sukupolvilta, se on myös lainaa tulevilta. Se on ihmiskunnan elinvoiman lähde ja monimuotoisella luonnolla on myös jakamaton arvo itsessään, Talvitie korosti.

Hänen mukaansa kokoomuksen perusarvot vapaus ja vastuu kantavat myös ympäristöpolitiikassa. Talvitie painotti laajaa, myös perustuslakiin kirjattua, vastuuta yhteisestä puhtaasta ympäristöstämme.

– Vapaa markkinatalous turvaa ilmastokestävyyttä tehokkaasti ja reilusti. Kun päästöille asetetaan oikea hinta, saamme talouden kasvuun ja päästöt laskuun, hän sanoi.

– Jotta jokaisella on vapaus nauttia luonnosta ja puhtaasta ympäristöstä tarvitaan vastuunkantoa laajasti. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä, vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Tarvitaan ratkaisuja, joissa haittojen minimoinnin ohella kannetaan ympäristövastuuta laajasti, Talvitie tähdensi.

Talvitien mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus vaalii ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta.

Hän totes, että hallitus tekee historiallisen mittavat suojelupäätökset, kun se suojelee valtion vanhat, luonnontilaiset metsät. Nämä monimuotoisuuden kehdot ovat päätöksen jälkeen pysyvästi suojassa.

– Hallitus on priorisoinut Helmi, METSO ja NOUSU –luonnonsuojeluohjelmien rahoitusta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Itämeren tilaa parannetaan ennennäkemättömillä, erityisesti Saaristomeren valuma-alueeseen vaikuttavilla toimilla, Talvitie kuvaa.

– Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen on vaikuttavuudeltaan Suomen merkittävin virtavesiteko. Lisäksi puretaan vähämerkityksellisiä tippavesivoimaloita ja palautetaan vesistöjä luonnontilaan. Samalla hallitus tekee historiallisen mittavat suojelupäätökset, kun se suojelee valtion vanhat, luonnontilaiset metsät, Talvitie sanoi.

Talvitie painotti hallituksen olevan sitoutunut ilmastolakiin.

– Päästövähennystavoitteet kirittävät puhtaampia ratkaisuja ja kasvua. Hallitus toimii, jotta Suomi nousee puhtaan energian suurvallaksi ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi, hän sanoi.

– Luomme puhtaan talouden kasvua kotimaassa ja syrjäytämme saastuttavia ratkaisuja maailmalla teknologian viennin kautta. Tämä tarkoittaa myös lisää työtä, kun suomalaisyritysten tuottamia uusia puhtaampia ratkaisuja viedään maailmalle, Talvitie totesi.

Kai Mykkänen: Ilmastotavoitteet vaativat puhdasta teknologiaa

EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2040 ei onnistu ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) ilman teknologian tuomia keinoja ja teknisiä hiilinieluja.

Mykkäsen mukaan jo kahden suurimman sellutehtaan päästöjen kerääminen tehtaiden piiput ”tulppaamalla” sitoisi hiiltä kymmenkertaisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen suunnittelemaan kosteikkoviljelyyn verrattuna.

Hänen mukaansa tekniset hiilinielut ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa suorien päästövähennysten kanssa. Teknisillä nieluilla tarkoitetaan keinoja, joilla poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä ja synnytetään pysyviä hiilivarastoja.

EU-komission vuodelle 2040 ehdottama 90 prosentin päästövähennystavoite ei toteudu ilman teknisiä nieluja. Komission ilmastotiedonannosta näkee, että teolliselle hiilensidonnalle annetaan tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, Mykkänen kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

– Hallitusohjelman mukaisella starttirahalla autetaan muutama talteenoton hanke liikkeelle. Keskeisempää on EU-tason sääntelyn kehitys, johon vaikuttamisen olemme jo aloittaneet. Suomi tukee EU:n vuoden 2040 päästövähennystavoitetta, kunhan muun muassa ydinvoima hyväksytään puhtaan vedyn lähteeksi ja EU-tasolla luodaan selkeät kannustimet hiilidioksidin talteenotolle puuperäisessä teollisuudessa, hän kirjoittaa.

Mykkäsen mukaan useat yritykset ovat jo alkaneet selvittää hiilen talteenottoa. Lisäksi hallitus on hänen mukaansa tukenut vajaalla 50 miljoonalla eurolla hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen hanketta Pohjanmaalla.

Lisäksi puhtaan sähköntuotannon määrää on Mykkäsen mukaan lisättävä. Ydinvoima ja vetyhankkeet ovat hänen mukaansa merkittäviä ilmastotoimia.

Kai Mykkänen puolustaa hallituksen ilmastotoimia: Ei tässä hätäillä kannata

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) painottaa, että ilmastotoimissa tärkeiden teknisten nielujen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat EU:n kannustimet.

– Niitä työstimme neuvostossa tälläkin viikolla, Mykkänen kirjoittaa viestipalvelu X:ssa. Mykkäsen mukaan Kemin ja Äänekosken tehtaiden hiilen talteenotto sitoisi yksistään enemmän kuin mikään muu tiedossa oleva toimi.

Teknisillä nieluilla poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä ja synnytetään pysyviä hiilivarastoja.

Mykkänen vastaa Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa punnitaan hallituksen ilmastotoimia ja pääministeri Petteri Orpon säästöpaineita. Tekniset hiilinielut ovat kalliita, ja HS:n mukaan Orpon hallitus on säästänyt edullisemmista, luonnollisista hiilinieluista kuten kosteikkoviljelystä. HS moittii, ettei hallitus ole tehnyt poliittisia linjauksia ilmastotoimista.

– Hallitus on jo rahoittanut teollisen hiilen talteenoton ja hyödyntämisen hanketta Pohjanmaalla noin 50 miljoonalla eurolla ja vähän laajemman starttirahan valmistelu etenee ministeriössä, Mykkänen kirjoittaa X:ssa.

– Ei tässä hätäillä kannata, vaan yrittää tehdä niukoilla pelimerkeillä oikeita valintoja.

 

Energiateollisuus komission ilmastotavoitteista: Kaikki puhtaat teknologiat mukaan

Energiateollisuus ry:n mukaan Euroopan komission ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää kaikkien puhtaiden energiantuotantomuotojen ottamista mukaan.

Komission 2040 tiedonanto esittää 90 prosentin päästövähennyksiä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Energiateollisuus pitää välttämättömänä nopeuttaa EU:n päästövähennyksiä. Komission nyt esittämä päästövähennystavoite vuoteen 2040 mennessä on saavutettavissa, jos kaikki puhtaat tuotantomuodot, ydinvoima mukaan lukien, pidetään tuotantopaletissa mukana ja samalla kehitetään hiilen talteenottoa ja hyödyntämistä siellä, missä päästöjä on vaikeinta vähentää.

Energiateollisuuden mukaan komission esittämistä kolmesta skenaariosta kunnianhimoisimman mukainen jopa 95 prosentin näkymä päästövähennyksistä on myös mahdollinen, jos kaikki vähäpäästöiset energiantuotantomuodot ovat käytettävissä, eikä millekään niistä aseteta tarpeettomia esteitä. Ilmastotoimet on tehtävä samalla niin, että energian toimitus- ja huoltovarmuudesta pidetään huolta.

– Omat päästömme ovat hyvällä uralla, ja puhdas sähköntuotanto mahdollistaa päästöjen vähentämisen myös esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Ydinvoiman ottaminen mukaan keinoksi taittaa nykyistä päästöuraa on historiallinen askel EU-politiikassa, joka voi merkittävästi helpottaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Komission tiedonanto ei vielä luo perustaa sitovalle poliittiselle päätöksenteolle, mutta kesän eurovaalien jälkeen muodostettava uusi komissio saa tästä lähtökohdan työlleen.

Hiilen talteenotto

Ilmastotavoitteiden ohella komissio linjasi vielä erillisellä tiedonannolla hiilen teknisestä talteenotosta.

Energiateollisuuden mukaan panostus kannattaa. Eurooppa ei voi saavuttaa ilmastotavoitteitaan ilman merkittävää teollista hiilidioksidin talteenottoa. Talteen otetusta hiilestä voidaan jalostaa esimerkiksi polttoaineiden raaka-aineita, muoveja ja muita tuotteita.

Energiateollisuus katsoo, että biogeenisen ja jätteenpoltosta syntyvän hiilidioksidin talteenotolle on luotava kannustin ja sääntelykehyksessä on tunnustettava ja asetettava etusijalle nämä kestävät hiililähteet.

EU:n tavoite ei rajoitu päästöjen laskemiseen nollaan vuoteen 2050 mennessä, vaan sen jälkeen tarkoituksena on olla hiilinegatiivinen. Siihen pyritään ottamalla hiiltä talteen myös sieltä, missä tosiasiallisia päästöjä ei synny, kuten ilmasta tai puhtaan energian tuotannosta. Samalla syntyy mahdollisuus tuottaa uusia raaka-aineita, joita voidaan hyödyntää liikenteessä ja teollisuudessa.

– Talteen otettu hiilidioksidi on arvokkaampaa raaka-aineena kuin pysyvästi varastoituna, mutta talteenotto edellyttää markkinoita, joilla hiili voidaan hinnoitella, toteaa Energiateollisuus ry:n ekonomisti ja ilmastopolitiikan asiantuntija Petteri Haveri.

– Suomessa talteenottoa suunnitellaan jo useammassakin energiayhtiössä. Tavoitteena on tuottaa jätettä tai kestävää biomassaa energiaksi polttamalla syntyneestä hiilestä ja paikalla tuotettavasta vedystä liikenteen polttoaineita. Samalla syntyy päästötöntä hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.

Dubaissa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta

Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia, sanoo ympäristöministeriö.

Arabiemiraateissa järjestettyyn kokoukseen ladattiin paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu, jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen.

EU ja muut kunnianhimoisia ilmastotoimia ajavat maat hakivat kokoukselta päätöstä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Ministeriön mukaan fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista käytiin kokouksen loppumetreillä poikkeuksellisen kova vääntö. Lopulta päätöstekstiin kirjattiin, että maita kehotetaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa.

Toimia pitää kiihdyttää tämän, kriittisen vuosikymmenen aikana. Päästöjä tulisi vähentää globaalisti 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suositusten mukaisesti.

– Kirjaus fossiilisista polttoaineista on vahvin muotoilu, joka tästä kokouksesta oli mahdollista saada. Näen lopputuloksen merkittävänä askeleena kohti vähähiilistä maailmaa. Ennen kaikkea tämä on painokas viesti yritysmaailmalle, että rahavirrat tulee suunnata puhtaan energian tuotantoon, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Maat sopivat uusiutuvan energiatuotannon kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksessä on mukana Suomelle tärkeä kirjaus kaikkien puhtaiden energiamuotojen huomioimisesta osana energiamurrosta.

– Ydinvoima on osa ratkaisua, jos oikeasti haluamme fossiilisista eroon meidän aikanamme. Merkittävän maaryhmän kanssa annoimme julkilausuman tarpeesta moninkertaistaa ydinvoiman tuotanto maailmassa, jotta fossiileista päästään. Onneksi tämäkin ymmärretään nyt laajemmin kuin kymmenen vuotta sitten, toteaa Mykkänen.

Vaikka Suomi ja EU tavoittelivat alun perin kunnianhimoisempia kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta, saatiin sopimustekstiin merkittäviä parannuksia verrattua puheenjohtajamaan ensimmäiseen päätösehdotukseen.

– EU onnistui luomaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden kanssa vahvan yhteistyörintaman. Lopulta valtaosa maista ajoi päätöstekstiin vahvoja kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Nopeille ja vaikuttaville ilmastotoimille on maailmanlaajuisesti vahva tuki. On myös merkittävää, että tämä päätös tehtiin juuri öljyntuottajamaa Arabiemiraateissa, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Kokouksessa sovittiin myös tarkemmasta määritelmästä maailmanlaajuiselle sopeutumistavoitteelle. Tavoitteessa edistymistä seurataan tulevina vuosina näiden määritelmien avulla.

Jo kokouksen ensimmäisenä päivänä saavutettiin sopu ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Tähän mennessä rahastoon on kerätty yli 700 miljoonaa dollaria.

Kansanedustaja vihreille ilmastotoimista: Miksi syytätte nykyistä hallitusta tekemättömyydestänne?

Suomen sijoitus on heikentynyt valtioiden ilmastotoimia arvioivassa CCPI-listauksessa. Sosiaalisessa mediassa kiistellään, onko syy edellisen Sanna Marinin (sd.) vai nykyisen Petteri Orpon (kok.) hallituksen.

Edellisen hallituksen ympäristöministeri ja vihreiden entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo syyttää nykyistä hallitusta.

– Eikä yllätä yhtään! Istuvan hallituksen toimesta Suomi on siirtynyt sijalta 15. sijalle 26. valtioiden ilmastotoimia arvioivassa indeksissä. Samaan aikaan Suomi puhuu pääministeriä myöten maailmalla kauniita toimistaan. Tässä näytöt, Ohisalo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Sosiaalisessa mediassa Ohisalolle huomautetaan, että vertailussa käytetään dataa Ohisalon ministerikaudelta.

– Oma maali Maria Ohisalo ja vihreät! Tämän tutkimuksen data on kerätty vuosilta 2021-2022. Tehän olitte silloin vastuuministeri ympäristöstä ja luonnosta? Miksi syytätte nykyhallitusta omista teoista tai tekemättömyydestänne, Heinonen kirjoittaa X:ssä.

– Harmillisesti tämä data on juuri vuodelta, jolloin Ohisalo itse toimi ilmastoministerinä. Eli ne näytöt ovat ihan omia, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

SDP:n kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan Ohisalon arvostelijoiden väitteet eivät ole täysin totta.

– Toisin, kuin moni on täällä väittänyt, uuden hallituksen ilmastotoimissa peruuttaminen on huomioitu arviossa, hän kirjoittaa X:ssä.

Mäkynen on jakanut kuvakaappauksen raportista, jonka mukaan uusi Orpon hallitus tekee vähemmän kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Yle: Suomessa valmistetaan suklaata, jossa ei ole kaakaota

Suomalainen makeisyhtiö Fazer on kehitellyt vaihtoehtoisia tapoja valmistaa suklaata, Yle kertoo.

– Pohdimme sitä, onko muita raaka-aineita, joista voi tehdä yhtä herkullista tuotetta kuin suklaa. Kaakaossa on rikas makuprofiili ja paljon makukomponentteja. Valitsimme kotimaisen mallastetun rukiin ja teimme siitä makeislevyn, joka on suutuntumaltaan hyvinkin lähellä kaakaosta tehtyä suklaata, Fazer-makeisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila sanoo Ylelle.

Vaihtoehtoisten raaka-aineiden etsiminen on seurausta siitä, että tulevaisuudessa suklaissa käytettävän kaakaopavun viljely voi loppua jopa kokonaan.

Valtaosa maailman kaakaosta valmistetaan Länsi-Afrikassa. Kaakaota viljellään päiväntasaajan läheisyydessä Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän kuivuuden vuoksi on vaarana, että kaakaopavun viljely voi loppua kokonaan jo 2050-luvulla.

Ylen mukaan Fazerilla on vaihtoehtoisten raaka-aineiden lisäksi etsitty muita keinoja varautua kaakaopulaan. Yhtiö on alkanut tutkia VTT:n kanssa, voisiko kaakaopapua kasvattaa soluviljelyn avulla. Anttilan mukaan tulokset ovat lupaavia.

– Kaakaopavusta otetaan solu, joka laitetaan bioreaktoriin liemeen, jonne laitetaan oikeita ravinteita, sopiva lämpötila ja oikeat olosuhteet. Näyttäisi siltä että, se kaakaosolu saadaan siellä kasvamaan.

Hänen mukaansa soluviljelty kaakaopapu ei ole maultaan aivan samanlainen kuin oikea kaakao, mutta kehitysprojekti on yhä käynnissä.

– Makuun vaikuttaa esimerkiksi se, minkälaista ravintoa sille annetaan. Ajatus on siis luoda eri paikkaan samat olosuhteet kuin tavalliselle kaakaolle. Periaatteessa solukasvatuksen kautta voidaan saada aikaan raakakaakao, joka prosessoidaan niin, että makuprofiili on lopputuotteessa herkullinen.

Vaikka ilmastonmuutos uhkaa tuhota kaakaopavun viljelyn, Aalto-yliopiston globaalien vesi- ja ruoka-asioiden professorin Matti Kummun mukaan kaakaolla on vielä mahdollisuus selvitä. Se vaatii merkittäviä panostuksia viljelyyn.

– On paljon keinoja, joilla pystytään sopeuttamaan viljelyä ilmastonmuutokseen. Viljelyssä voidaan käyttää varjostavia kasveja, kuten kookos- ja banaanipuita, jotka suodattavat kuumuutta ja hidastavat veden haihtumista. Kuiviin kausiin pitäisi myös varautua sadeveden keräyksellä ja keinokastelulla, Kumpu sanoo Ylelle.

Petteri Taalas Verkkouutisille: Suomessa enemmän ilmastotekoja kuin monessa muussa maassa

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan tämä on maailman kunnianhimoisin tavoite.

Taalas arvioi, että Suomella saattaa olla vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa, sillä se on voimakkaasti sidoksissa hiilinielun kehitykseen – päinvastoin kuin valtaosalla Euroopan maista.

– Kansainväliset arviot tästä ovat olleet varauksellisia. Suomi on joka tapauksessa ollut maailman kärkijoukossa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, meillä sekä kivihiilestä että turpeesta on luovuttu kunnioitettavaa tahtia, Taalas toteaa.

Toimiiko vihreä siirtymä, ja kuka sen maksaa?

Vihreä siirtymä on meneillään Suomessa. Bioenergia, ydinvoima ja tuulivoima ovat olleet siinä apuna. Ympäristöministeriön mukaan jo 97 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan fossiilittomasti.

– Myös liikenteen sähköistyminen ja kevyen liikenteen lisääntyminen on käynnissä, mutta autokannan uusiutuminen ei tapahdu hetkessä, hän arvioi.

Vihreä siirtymä on Taalaksen mielestä tarpeen niin ilmaston, ihmisten kuin talouden näkökulmasta. Ilmastotieteilijänä hän ei tarkemmin ota kantaa teknologioihin.

Siirtymän aiheuttamat kustannukset lankeavat etenkin yrityksille ja valtioille.

– On selvää, että muun muassa fossiilienergiaan liittyville yrityksille muutos on haaste, mutta taas uuden teknologian yrityksille, kuten Teslalle ja Nesteelle, taas erinomainen mahdollisuus. Maailman Talousfoorumi on osoittanut, että ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen on suurin riski maailmantaloudelle jo tulevalla vuosikymmenellä, hän toteaa.

Keskeinen haaste: G20-maille kovemmat tavoitteet

Petteri Taalaksen mielestä Suomessa siis tehdään jo paljon, enemmän kuin monessa muussa maassa. Eurooppa on ollut ilmastonmuutoksen torjunnan veturina maailmassa viime vuosikymmenet, vaikka maanosamme tuottaa vain noin 8 prosenttia maailman ilmastoa lämmittävistä päästöistä.

Eurooppaa suurempia päästöjä tuottavat hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n mukaan Itä-Aasia (27 prosenttia) ja Pohjois-Amerikka (12 prosenttia), Latinalainen Amerikka (10 prosenttia), Afrikka (9 prosenttia), Etelä-Aasia (9 prosenttia) sekä Kaakkois-Aasia ja Tyynen Valtameren maat (9 prosenttia).

Petteri Taalas. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

– Esimerkiksi USA:n, Kanadan ja Australian kunnianhimon taso on riippunut hallituksista. Tällä hetkellä hyvinvointimaat ovat sitoutuneet 1.5 asteen polun mukaisiin tavoitteisiin, mutta esimerkiksi Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Argentiina eivät.

Keskeinen haaste on Taalaksen mukaan saada kaikki G20-maat nostamaan kunnianhimonsa tasoa.

– Nämä maat vastaavat 80 prosentista maailman ilmastoa lämmittävistä päästöistä, hän toteaa.

Kuinka paljon tarvitaan elintasosta tinkimistä?

Onnistunut ilmastonmuutoksen torjunta ei Taalaksen mielestä välttämättä iske tavallisen kansalaisen kukkaroon.

– Sähköautojen ja akkuteknologian hinnat ovat laskussa, ja ne tulevat todennäköisesti kilpailukykyisiksi lähivuosina. Kevyellä liikenteellä, kuten sähköpyöräilyllä, voidaan saavuttaa terveys- ja taloushyötyjä ilmastohyötyjen lisäksi. Tuuli- ja aurinkoenergian hinnat ovat pudonneet alle fossiilienergian hintojen. Kasvispainotteinen ruokavalio voi olla edullista ja tuottaa myös terveyshyötyjä, hän sanoo.

Taalas uskoo, että suuri yleisö hyväksyy maltilliset ja järkevät ilmastotoimet, mutta ”liian äärevät toimet herättävät vastustusta”. Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman rakentaminen herättää myös tunteita, kun nämä tapahtuvat ihmisten lähiympäristössä.

– Suomessa laajempi polarisaatio näyttää valitettavasti koskettavan myös ilmastokysymystä. On tärkeää myös nähdä ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet Suomelle, Taalas arvioi.

Globaalisti suurin ongelmat ovat fossiiliset polttoaineet.

Kaksi kolmasosaa ilmastonmuutoksen ongelmista maailmassa liittyy Taalaksen arvion mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

– Vajaa viidesosa liittyy metaaniin, jonka lähteitä ovat etenkin trooppiset suot, nautakarja ja riisin viljely. Metaanin elinikä on 11 vuotta, kun taas hiilidioksidin poistuminen vie tuhansia vuosia, Taalas tarkentaa.

Äärisäistä on Taalaksen mukaan tulossa uusi normaali. Rankkasateet aiheuttivat tulvia New Yorkissa syyskuun lopulla. AFP / LEHTIKUVA / ED JONES

Reilu kymmenesosa ongelmista liittyy maankäyttöön; suurin haaste on sademetsien hävitys Etelä-Amerikassa, Keski-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

– Myös viime vuosien metsäpalot etenkin Venäjällä ja Kanadassa ovat lisänneet hiilidioksidin päästöjä, Taalas sanoo.

Äärisäistä uusi normaali

Suomi kuuluu arktiseen alueeseen, joka tulee kokemaan maailman suurimman muutoksen.

– Jos saavutamme Pariisin sopimuksen kahden asteen tavoitteen, Suomessa muutos olisi 4–5 astetta vuositasolla ja 7 astetta talvella. Lumipeitteinen kausi lyhenee, mutta Lapissa lunta voi olla aiempaa enemmän, ja Etelä-Suomessa talvet muuttuvat vetisemmiksi. Muutokset ovat jo pidentäneet kasvukautta ja lisänneet metsien kasvua, Taalas sanoo.

Arktisen alueen voimakas lämpeneminen koko pohjoisella pallonpuoliskolla on aiheuttanut muitakin muutoksia.

– Havaitsemme aiempaa useammin paikalleen jämähtäneitä korkeapaineita, joihin liittyy hellettä ja kuivuutta kesällä, talvella puolestaan pakkasia. Samalla matalapaineet voivat kulkea päivästä toiseen samaa reittiä johtaen tulviin ja talvella leutoihin olosuhteisiin.

Äärisäistä on tulossa maailmassa uusi normaali, mutta Taalas huomauttaa, että tietämys tulevasta on rajallista.

– Ääri-ilmiöiden tulevan kehityksen arviointiin tarvittaisiin kilometriskaalan ilmastomalleja ja nykyistä suurempia supertietokoneresursseja. Tätä kehitetään parhaillaan.

Kymmenet miljoonat lapset joutuneet jättämään kotinsa sääkatastrofien vuoksi

Unicefin tuore tutkimus Children Displaced in a Changing Climate paljastaa, että 43,1 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan kodistaan oman maansa rajojen sisällä säähän liittyvien katastrofien takia vuosien 2016–2021 aikana. Tämä tarkoittaa 20 000:tä kotinsa jättänyttä lasta päivässä.

Tutkimuksessa säähän liittyvinä katastrofeina tarkasteltiin tulvia, myrskyjä, kuivuutta ja maastopaloja. Tällaiset katastrofit ovat sekä lisääntyneet että voimistuneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

– Kodista pakeneminen järkyttää lapsuuden perustuksia. Lapsi saattaa jäädä ilman kehitykselleen välttämätöntä koulutusta ja terveyspalveluja. Ihmissuhteiden katkeaminen ja turvattomuus voivat jättää pysyvät jäljet pakenevaan lapseen, toteaa Suomen Unicefin ilmastonmuutoksen asiantuntija Minna Suihkonen.

Kotinsa jättäneiden lasten lukumäärällä mitattuna säähän liittyvät katastrofit iskivät pahiten Kiinaan ja Filippiineille. Lapsiväestön kokoon suhteutettuna pahiten kärsivät kuitenkin pienet saarivaltiot, kuten Dominikaaninen tasavalta ja Vanuatu.

Valtaosa lapsista, 40,9 miljoonaa, joutui pakenemaan tulvien ja myrskyjen takia. Kuivuuden takia kotinsa jätti 1,3 miljoonaa lasta. Maastopalot ajoivat 810 000 lasta kodeistaan.

Unicef ennustaa riskimallinnukseen pohjautuen, että seuraavien 30 vuoden kuluessa 96 miljoonaa lasta joutuu jättämään kotinsa jokien tulvimisen vuoksi, noin kymmenen miljoonaa syklonien ja noin seitsemän miljoonaa myrskyaaltojen vuoksi.

Lapset ovat erityisen suuressa vaarassa joutua jättämään kotinsa maissa, jotka jo entuudestaan kärsivät erilaisista kriiseistä ja joissa resurssit sopeutua lasten lisääntyvään pakenemiseen ovat heikot. Tutkimuksen mukaan tällaisia maita ovat esimerkiksi Haiti ja Mosambik.

YK:n COP-ilmastokokouksen lähestyessä Unicef kannustaa hallituksia, yksityisiä lahjoittajia ja yrityksiä tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa.

– Erityisen tärkeää on panostaa siihen, että lapsille tärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus kestäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Palveluiden tulee tavoittaa myös ne lapset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Suihkonen toteaa.

– Myös Suomella on mahdollisuus tehdä osuutensa tulevassa COP-ilmastokokouksessa Dubaissa. Suomen tulee painottaa lapsia ja haavoittuvimpia yhteisöjä, kun Dubaissa päätetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen globaalista tavoitteesta ja uudesta ilmastovahinkojen rahastosta.

Lapin luonto muuttuu vauhdilla ja osin peruuttamattomasti

Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.

Lämpötilan nousu tulee vaikuttamaan alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi.

Arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät. Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.

Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle. Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.

Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.

Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla

Suomen ympäristökeskus koordinoi analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta.

Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää. Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.

Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.

Eurooppa lämpenee muuta maapalloa nopeammin

Maailman ilmatieteen järjestö WMO maanantaina julkaiseman raportin mukaan Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa maapallolla. WMO julkaisi raportin verkkosivuillaan.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan ihmisiin monin tavoin. Lämpenevällä ilmastolla on myös suuret taloudelliset vaikutukset. Julkaisun mukaan Eurooppa lämpenee muita maanosia nopeammin.

Vuotta 2022 leimasivat äärimmäiset kuumuudet, kuivuus ja metsäpalot. Merenpinnan lämpötilat ympäri Eurooppaa nousivat ennätyslukemiin. Raportin mukaan myös jäätiköiden sulaminen oli ennennäkemätöntä.

Ilmaston tila Euroopassa 2022 -raportti on toinen vuosittaisessa sarjassa ja se on tuotettu yhteistyössä Maailman ilmatieteen järjestön ja Euroopan unionin Copernicus-maanseurantaohjelman kanssa.

Selvityksen mukaan 1980-luvulta lähtien Eurooppa on lämmennyt kaksi kertaa enemmän globaaliin keskiarvoon nähden. raportin mukaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia alueen sosioekonomiseen rakenteeseen ja luonnon ekosysteemeihin.

Vuonna 2022 Eurooppa oli noin 2,3 astetta esiteollisen ajan, eli vuosien 1850–1900, keskiarvon yläpuolella. Lukua käytettiin Pariisin ilmastosopimuksen perustana.

Raportti nostaa kuitenkin esiin, että toimia parempaan on tehty. Uusiutuva energia tuotti viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin fossiiliset polttoaineet. Tuuli- ja aurinkovoima tuotti 22,3 prosenttia Euroopan unionin sähköstä. Kaasulla tuotettiin puolestaan 20 prosenttia.

– EU:ssa tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän sähköä tuuli- ja aurinkoenergialla kuin fossiilisella kaasulla. Uusiutuvien ja vähähiilisten energialähteiden käytön lisääminen on ratkaisevan tärkeää fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämisessä, meteorologi ja WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kertoo.

Vuosi 2022 Euroopassa oli yksi mittaushistorian haastavimmista ja kuumimmista. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun johtaja Carlo Buontempo kertoo, ettei kyseessä  ollut vain poikkeusvuosi.

– Eurooppalaisten vuonna 2022 kokema ennätysmäinen lämpöstressi oli yksi merkittävimmistä syistä sään aiheuttamiin kuolemiin Euroopassa. Valitettavasti tätä ei voida pitää yksittäisenä ilmiönä tai ilmaston omituisuutena. Nykyinen ymmärryksemme ilmastojärjestelmästä ja sen kehityksestä kertoo meille, että tällaiset tapahtumat ovat osa suuntaa, joka tekee äärimmäisistä lämpötiloista yleisempiä ja voimakkaampia koko alueella, Buontempo kertoo tiedotteessa.

EM-DAT -tietokannan perusteella meteorologiset, hydrologiset ja ilmastoon liittyvät ilmiöt Euroopassa johtivat vuonna 2022 16 365 raportoituun kuolemaan ja vaikuttivat suoraan 156 000 ihmiseen.

 

Enemmistö suomalaisista ei usko vihreän siirtymän taloudellisiin hyötyihin

Pohjoismaiden neuvoston teettämässä kyselyssä suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä vakavana uhkana, pitävät ilmastotoimien kustannuksia liian kalliina eivätkä ole yhtä valmiita panostamaan siihen julkisia varoja kuin muut pohjoismaat. Suomalaiset ovat myös keskimääräistä enemmän huolissaan siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen.

Suomalaisista 55 prosenttia yhtyi näkemykseen, että ilmastonmuutos on vakava tai hyvin vakava ongelma. Osuus on selvästi pienempi kuin Tanskassa (80 %), Ruotsissa (75 %), Islannissa (72 %) tai Norjassa (71 %).

Kysyttäessä tulisiko ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin käyttää lisää julkisia varoja, vaikka tämä tarkoittaisi veronkorotuksia, Ruotsissa tähän olisi valmiita 55 prosenttia vastaajista, Tanskassa 52, Norjassa 48, Islannissa 46 ja Suomessa vain 37 prosenttia.

– Mailla on erilaiset mahdollisuudet julkisten varojen käyttöön ja toimien tehokkuutta voi kyseenalaistaa. Mutta vastauksissa näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan. Ero muihin pohjoismaihin on selvä, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka toteaa.

Hänen mielestään tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten arkeen on lisättävä. Samalla huolet on otettava vakavasti. Jotta tässä onnistutaan, siirtymän on oltava oikeudenmukainen.

Kansallisissa ja toimialakohtaisissa ilmastosuunnitelmissa on tehtävä työllisyys- ja osaamistarvekartoitukset, jotta työntekijät voivat ennakoida muutoksia. Työntekijät on otettava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastotoimia työpaikoilla.

– Panostukset työntekijöiden osaamiseen on paras tapa varmistaa heidän mahdollisuutensa olla muutoksessa mukana ja tapa lisätä osaamisen tarjontaa, mikä on merkittävää, kun vihreän siirtymän investoinneista kilpaillaan, STTK:n ilmasto- ja energiapoliittinen asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa.

Myös kysyttäessä ovatko ilmastonmuutoksen vastaiset toimet taloudellisesti hyödyllisiä suomalaisten näkemykset eroavat muista pohjoismaista. Suomalaisista 46 prosenttia näki ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tuovan mukanaan taloudellisia hyötyjä maan kansantaloudelle. Vastaavat luvut olivat Islannissa 61, Tanskassa 58 ja Ruotsissa 56. Suuressa öljyntuottajamaassa Norjassa luku oli 42.

Kysely on tehty viime syksynä, kun energian hinta oli kallista ja sen riittävyydestä käytiin laajaa keskustelua. Vihreän siirtymän investoinneista ja positiivisista työllisyysvaikutuksista on puhuttu laajemmin vasta kyselyn jälkeen, eli kyselyn tulokset voisivat olla erilaiset, jos se tehtäisiin nyt.

– Yhtä kaikki suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutoksen uhkaa yhtä vakavana ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia yhtä suurina kuin muut pohjoismaat. Olemmeko Suomessa aidosti jäljessä investoinneista vai eikö positiivista mahdollisuuksista osata kertoa työpaikoilla ja julkisuudessa, Björkbacka ja Haikonen pohtivat.

Kysyttäessä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien mahdollisuutta lisätä työpaikkoja vastaukset maiden välillä olivat tasaisemmat. Tässäkin Suomessa esiintyi eninten epäilyjä.

Suomalaisista vain 27 prosenttia vastaajista uskoi uusien työpaikkojen syntyyn vihreässä siirtymässä. Ruotsissa ja Norjassa luku oli 30, Islannissa 35 ja Tanskassa 37.

Hiilinielujen jäädessä tavoitteista lyö Suomen lähestyminen Petteri Taalaksen mukaan näpeille

Meteorologi ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ottaa kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa kantaa metsäkatoon ja hiilinieluihin. Jo pelkkä sana hiilinielu jakaa mielipiteet ja Ilmastopaneeliinkin suhtautuminen on Taalaksen mukaan hyvin kaksijakoista.

– Uusimman IPCC-raportin mukaan kaksi kolmasosaa ilmasto-ongelmasta johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, noin kymmenes metsäkadosta etenkin tropiikissa ja vajaa viidennes metaanista, Taalas kirjoittaa.

Fennoskandian hyvällä metsänhoidolla on Taalaksen mukaan saavutettu päinvastainen tilanne.

– Suomessa on sidottu huomattava määrä hiiltä kasvaviin metsiin viimeisten 50 vuoden aikana. Ilmastonmuutos on vielä tehostanut kasvua, ja metsäraja on samalla siirtynyt kohti pohjoista sekä tuntureilla ylöspäin.

Hiilidioksidi viipyy ilmakehässä jopa tuhansia vuosia, kun taas pohjoiset havumetsät uusiutuvat 50–100 vuodessa, muistuttaa Taalas.

– Ei-uusiutuvan fossiilienergian käytön vähentäminen on aivan keskeinen kysymys ilmaston tarkastelussa yli sukupolvien.

– Kasvavia metsiä on Suomessa päätetty käyttää maailman kunnianhimoisimman ilmastotavoitteen saavuttamiseen fossiilisten hiilipäästöjen rajoittamisen lisäksi. Viime vuosien hiilinielun kehityksestä on yllättäen tullut erittäin kuuma poliittinen peruna, Taalas toteaa.

Taalas kirjoittaa, että Rinteen hallituksen aikana ilmastosta tuli keskeinen teema ja Ilmastopaneelin merkitys nousi huomattavasti. Kun vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite lyötiin lukkoon, Suomessa sitouduttiin fossiilisten hiilipäästöjen vähentämiseen, mutta samalla useista muista maista poiketen suurehkoon hiilinieluun, jolloin fossiilipäästöjä ei tarvitsisi leikata niin paljon.

– Tätä päätöstä ovat kritisoineet muun muassa eräs Euroopan johtava ilmastotutkimuslaitos, Potsdamin Ilmastoinstituutti sekä Kansainvälinen Energiajärjestö (IEA). Edellisen johtaja, professori Johan Rockström on todennut: ”On epäonnista, että Suomi valitsi määrittelevänsä tavoitteen näin. Olisi selkeämpää pitää päästöjen vähentämistavoite ja nielutavoite erillään, kuten Ruotsi on tehnyt. Suomi laskee sen varaan, että suurella metsänielulla saadaan peitottua päästöjä. Nyt tämä lähestymistapa lyö näpeille, kun nielut jäävät tavoitteista.”

– Samanaikaisesti on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Suomelle koituu jopa seitsemän miljardin lasku, jos hiilinielua ei saada palautettua paneelin laskelmien mukaiselle tasolle. Samoin on ehdotettu muun muassa puun hankintaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Osan kotoisesta ongelmastamme muodostaa puuntuonnin loppuminen Venäjältä. Ilmasto ei tosin tunne puun kotimaata.

Taalaksen mielestä on harmillista, että aikomus hyödyntää tieteellistä osaamista päätöksenteon pohjana on johtanut nykytilanteeseen, jossa ilmastopaneelista on tullut kansalaisten mielipiteitä voimakkaasti jakava elin.

– Osa pitää sitä lähes Jumalan sanana ja erehtymättömänä auktoriteettina. Toinen joukko taas pitää paneelia vihoviimeisenä punavihreänä luomuksena. Samalla ilmastoteemasta on tullut taistelutanner, mikä on itse asian kannalta erittäin valitettavaa.

Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillintä tuo mukanaan paitsi isoja haasteita myös mahdollisuuksia yrityselämälle monilla eri toimialoilla.

– Suomessa metsäsektorilla on Euroopan maista kolmanneksi suurin merkitys bruttokansantuotteeseen. Suomi on myös pronssisijalla päästöjen vähennyksissä koko maailman mitassa. Toivottavasti kykenemme etenemään asiassa maltti säilyttäen ja nykyistä paremmassa hengessä, hän kirjoittaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)