EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2040 ei onnistu ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) ilman teknologian tuomia keinoja ja teknisiä hiilinieluja.
Mykkäsen mukaan jo kahden suurimman sellutehtaan päästöjen kerääminen tehtaiden piiput ”tulppaamalla” sitoisi hiiltä kymmenkertaisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen suunnittelemaan kosteikkoviljelyyn verrattuna.
Hänen mukaansa tekniset hiilinielut ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa suorien päästövähennysten kanssa. Teknisillä nieluilla tarkoitetaan keinoja, joilla poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä ja synnytetään pysyviä hiilivarastoja.
– EU-komission vuodelle 2040 ehdottama 90 prosentin päästövähennystavoite ei toteudu ilman teknisiä nieluja. Komission ilmastotiedonannosta näkee, että teolliselle hiilensidonnalle annetaan tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, Mykkänen kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.
– Hallitusohjelman mukaisella starttirahalla autetaan muutama talteenoton hanke liikkeelle. Keskeisempää on EU-tason sääntelyn kehitys, johon vaikuttamisen olemme jo aloittaneet. Suomi tukee EU:n vuoden 2040 päästövähennystavoitetta, kunhan muun muassa ydinvoima hyväksytään puhtaan vedyn lähteeksi ja EU-tasolla luodaan selkeät kannustimet hiilidioksidin talteenotolle puuperäisessä teollisuudessa, hän kirjoittaa.
Mykkäsen mukaan useat yritykset ovat jo alkaneet selvittää hiilen talteenottoa. Lisäksi hallitus on hänen mukaansa tukenut vajaalla 50 miljoonalla eurolla hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen hanketta Pohjanmaalla.
Lisäksi puhtaan sähköntuotannon määrää on Mykkäsen mukaan lisättävä. Ydinvoima ja vetyhankkeet ovat hänen mukaansa merkittäviä ilmastotoimia.
Jo 2 suurimman sellutehtaamme co2 talteenotto tulppaisi hiiltä 10x suunnitellun kosteikkoviljelyn verran, joka sekin tarpeen. Hyvä, että HS pääkirj keskustelee ison mittakaavan ilmastotoimista, koska sellaisia tarvitsemme. Ohessa lähtökohtiamme aiheeseen.https://t.co/JN8YKhoDvg
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) painottaa, että ilmastotoimissa tärkeiden teknisten nielujen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat EU:n kannustimet.
– Niitä työstimme neuvostossa tälläkin viikolla, Mykkänen kirjoittaa viestipalvelu X:ssa. Mykkäsen mukaan Kemin ja Äänekosken tehtaiden hiilen talteenotto sitoisi yksistään enemmän kuin mikään muu tiedossa oleva toimi.
Teknisillä nieluilla poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä ja synnytetään pysyviä hiilivarastoja.
Mykkänen vastaa Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa punnitaan hallituksen ilmastotoimia ja pääministeri Petteri Orpon säästöpaineita. Tekniset hiilinielut ovat kalliita, ja HS:n mukaan Orpon hallitus on säästänyt edullisemmista, luonnollisista hiilinieluista kuten kosteikkoviljelystä. HS moittii, ettei hallitus ole tehnyt poliittisia linjauksia ilmastotoimista.
– Hallitus on jo rahoittanut teollisen hiilen talteenoton ja hyödyntämisen hanketta Pohjanmaalla noin 50 miljoonalla eurolla ja vähän laajemman starttirahan valmistelu etenee ministeriössä, Mykkänen kirjoittaa X:ssa.
– Ei tässä hätäillä kannata, vaan yrittää tehdä niukoilla pelimerkeillä oikeita valintoja.
Rajusta otsikosta huolimatta tunnistaa, että teknisiä nieluja tarvitaan. Kemin ja Äänekosken hiilen talteenotto sitoisi yksistään enemmän kuin mikään muu tiedossa oleva toimi. EU-kannustimet ratkaisevia ja niitä työstimme neuvostossa tälläkin viikolla. 1/https://t.co/eKpMGqcYzn
Energiateollisuus ry:n mukaan Euroopan komission ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää kaikkien puhtaiden energiantuotantomuotojen ottamista mukaan.
Komission 2040 tiedonanto esittää 90 prosentin päästövähennyksiä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Energiateollisuus pitää välttämättömänä nopeuttaa EU:n päästövähennyksiä. Komission nyt esittämä päästövähennystavoite vuoteen 2040 mennessä on saavutettavissa, jos kaikki puhtaat tuotantomuodot, ydinvoima mukaan lukien, pidetään tuotantopaletissa mukana ja samalla kehitetään hiilen talteenottoa ja hyödyntämistä siellä, missä päästöjä on vaikeinta vähentää.
Energiateollisuuden mukaan komission esittämistä kolmesta skenaariosta kunnianhimoisimman mukainen jopa 95 prosentin näkymä päästövähennyksistä on myös mahdollinen, jos kaikki vähäpäästöiset energiantuotantomuodot ovat käytettävissä, eikä millekään niistä aseteta tarpeettomia esteitä. Ilmastotoimet on tehtävä samalla niin, että energian toimitus- ja huoltovarmuudesta pidetään huolta.
– Omat päästömme ovat hyvällä uralla, ja puhdas sähköntuotanto mahdollistaa päästöjen vähentämisen myös esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.
– Ydinvoiman ottaminen mukaan keinoksi taittaa nykyistä päästöuraa on historiallinen askel EU-politiikassa, joka voi merkittävästi helpottaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Komission tiedonanto ei vielä luo perustaa sitovalle poliittiselle päätöksenteolle, mutta kesän eurovaalien jälkeen muodostettava uusi komissio saa tästä lähtökohdan työlleen.
Hiilen talteenotto
Ilmastotavoitteiden ohella komissio linjasi vielä erillisellä tiedonannolla hiilen teknisestä talteenotosta.
Energiateollisuuden mukaan panostus kannattaa. Eurooppa ei voi saavuttaa ilmastotavoitteitaan ilman merkittävää teollista hiilidioksidin talteenottoa. Talteen otetusta hiilestä voidaan jalostaa esimerkiksi polttoaineiden raaka-aineita, muoveja ja muita tuotteita.
Energiateollisuus katsoo, että biogeenisen ja jätteenpoltosta syntyvän hiilidioksidin talteenotolle on luotava kannustin ja sääntelykehyksessä on tunnustettava ja asetettava etusijalle nämä kestävät hiililähteet.
EU:n tavoite ei rajoitu päästöjen laskemiseen nollaan vuoteen 2050 mennessä, vaan sen jälkeen tarkoituksena on olla hiilinegatiivinen. Siihen pyritään ottamalla hiiltä talteen myös sieltä, missä tosiasiallisia päästöjä ei synny, kuten ilmasta tai puhtaan energian tuotannosta. Samalla syntyy mahdollisuus tuottaa uusia raaka-aineita, joita voidaan hyödyntää liikenteessä ja teollisuudessa.
– Talteen otettu hiilidioksidi on arvokkaampaa raaka-aineena kuin pysyvästi varastoituna, mutta talteenotto edellyttää markkinoita, joilla hiili voidaan hinnoitella, toteaa Energiateollisuus ry:n ekonomisti ja ilmastopolitiikan asiantuntija Petteri Haveri.
– Suomessa talteenottoa suunnitellaan jo useammassakin energiayhtiössä. Tavoitteena on tuottaa jätettä tai kestävää biomassaa energiaksi polttamalla syntyneestä hiilestä ja paikalla tuotettavasta vedystä liikenteen polttoaineita. Samalla syntyy päästötöntä hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.
Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia, sanoo ympäristöministeriö.
Arabiemiraateissa järjestettyyn kokoukseen ladattiin paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu, jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen.
EU ja muut kunnianhimoisia ilmastotoimia ajavat maat hakivat kokoukselta päätöstä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Ministeriön mukaan fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista käytiin kokouksen loppumetreillä poikkeuksellisen kova vääntö. Lopulta päätöstekstiin kirjattiin, että maita kehotetaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa.
Toimia pitää kiihdyttää tämän, kriittisen vuosikymmenen aikana. Päästöjä tulisi vähentää globaalisti 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suositusten mukaisesti.
– Kirjaus fossiilisista polttoaineista on vahvin muotoilu, joka tästä kokouksesta oli mahdollista saada. Näen lopputuloksen merkittävänä askeleena kohti vähähiilistä maailmaa. Ennen kaikkea tämä on painokas viesti yritysmaailmalle, että rahavirrat tulee suunnata puhtaan energian tuotantoon, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Maat sopivat uusiutuvan energiatuotannon kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksessä on mukana Suomelle tärkeä kirjaus kaikkien puhtaiden energiamuotojen huomioimisesta osana energiamurrosta.
– Ydinvoima on osa ratkaisua, jos oikeasti haluamme fossiilisista eroon meidän aikanamme. Merkittävän maaryhmän kanssa annoimme julkilausuman tarpeesta moninkertaistaa ydinvoiman tuotanto maailmassa, jotta fossiileista päästään. Onneksi tämäkin ymmärretään nyt laajemmin kuin kymmenen vuotta sitten, toteaa Mykkänen.
Vaikka Suomi ja EU tavoittelivat alun perin kunnianhimoisempia kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta, saatiin sopimustekstiin merkittäviä parannuksia verrattua puheenjohtajamaan ensimmäiseen päätösehdotukseen.
– EU onnistui luomaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden kanssa vahvan yhteistyörintaman. Lopulta valtaosa maista ajoi päätöstekstiin vahvoja kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Nopeille ja vaikuttaville ilmastotoimille on maailmanlaajuisesti vahva tuki. On myös merkittävää, että tämä päätös tehtiin juuri öljyntuottajamaa Arabiemiraateissa, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.
Kokouksessa sovittiin myös tarkemmasta määritelmästä maailmanlaajuiselle sopeutumistavoitteelle. Tavoitteessa edistymistä seurataan tulevina vuosina näiden määritelmien avulla.
Jo kokouksen ensimmäisenä päivänä saavutettiin sopu ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Tähän mennessä rahastoon on kerätty yli 700 miljoonaa dollaria.
Suomen sijoitus on heikentynyt valtioiden ilmastotoimia arvioivassa CCPI-listauksessa. Sosiaalisessa mediassa kiistellään, onko syy edellisen Sanna Marinin (sd.) vai nykyisen Petteri Orpon (kok.) hallituksen.
Edellisen hallituksen ympäristöministeri ja vihreiden entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo syyttää nykyistä hallitusta.
– Eikä yllätä yhtään! Istuvan hallituksen toimesta Suomi on siirtynyt sijalta 15. sijalle 26. valtioiden ilmastotoimia arvioivassa indeksissä. Samaan aikaan Suomi puhuu pääministeriä myöten maailmalla kauniita toimistaan. Tässä näytöt, Ohisalo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Sosiaalisessa mediassa Ohisalolle huomautetaan, että vertailussa käytetään dataa Ohisalon ministerikaudelta.
– Oma maali Maria Ohisalo ja vihreät! Tämän tutkimuksen data on kerätty vuosilta 2021-2022. Tehän olitte silloin vastuuministeri ympäristöstä ja luonnosta? Miksi syytätte nykyhallitusta omista teoista tai tekemättömyydestänne, Heinonen kirjoittaa X:ssä.
– Harmillisesti tämä data on juuri vuodelta, jolloin Ohisalo itse toimi ilmastoministerinä. Eli ne näytöt ovat ihan omia, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan Ohisalon arvostelijoiden väitteet eivät ole täysin totta.
– Toisin, kuin moni on täällä väittänyt, uuden hallituksen ilmastotoimissa peruuttaminen on huomioitu arviossa, hän kirjoittaa X:ssä.
Mäkynen on jakanut kuvakaappauksen raportista, jonka mukaan uusi Orpon hallitus tekee vähemmän kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Suomalainen makeisyhtiö Fazer on kehitellyt vaihtoehtoisia tapoja valmistaa suklaata, Yle kertoo.
– Pohdimme sitä, onko muita raaka-aineita, joista voi tehdä yhtä herkullista tuotetta kuin suklaa. Kaakaossa on rikas makuprofiili ja paljon makukomponentteja. Valitsimme kotimaisen mallastetun rukiin ja teimme siitä makeislevyn, joka on suutuntumaltaan hyvinkin lähellä kaakaosta tehtyä suklaata, Fazer-makeisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila sanoo Ylelle.
Vaihtoehtoisten raaka-aineiden etsiminen on seurausta siitä, että tulevaisuudessa suklaissa käytettävän kaakaopavun viljely voi loppua jopa kokonaan.
Valtaosa maailman kaakaosta valmistetaan Länsi-Afrikassa. Kaakaota viljellään päiväntasaajan läheisyydessä Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän kuivuuden vuoksi on vaarana, että kaakaopavun viljely voi loppua kokonaan jo 2050-luvulla.
Ylen mukaan Fazerilla on vaihtoehtoisten raaka-aineiden lisäksi etsitty muita keinoja varautua kaakaopulaan. Yhtiö on alkanut tutkia VTT:n kanssa, voisiko kaakaopapua kasvattaa soluviljelyn avulla. Anttilan mukaan tulokset ovat lupaavia.
– Kaakaopavusta otetaan solu, joka laitetaan bioreaktoriin liemeen, jonne laitetaan oikeita ravinteita, sopiva lämpötila ja oikeat olosuhteet. Näyttäisi siltä että, se kaakaosolu saadaan siellä kasvamaan.
Hänen mukaansa soluviljelty kaakaopapu ei ole maultaan aivan samanlainen kuin oikea kaakao, mutta kehitysprojekti on yhä käynnissä.
– Makuun vaikuttaa esimerkiksi se, minkälaista ravintoa sille annetaan. Ajatus on siis luoda eri paikkaan samat olosuhteet kuin tavalliselle kaakaolle. Periaatteessa solukasvatuksen kautta voidaan saada aikaan raakakaakao, joka prosessoidaan niin, että makuprofiili on lopputuotteessa herkullinen.
Vaikka ilmastonmuutos uhkaa tuhota kaakaopavun viljelyn, Aalto-yliopiston globaalien vesi- ja ruoka-asioiden professorin Matti Kummun mukaan kaakaolla on vielä mahdollisuus selvitä. Se vaatii merkittäviä panostuksia viljelyyn.
– On paljon keinoja, joilla pystytään sopeuttamaan viljelyä ilmastonmuutokseen. Viljelyssä voidaan käyttää varjostavia kasveja, kuten kookos- ja banaanipuita, jotka suodattavat kuumuutta ja hidastavat veden haihtumista. Kuiviin kausiin pitäisi myös varautua sadeveden keräyksellä ja keinokastelulla, Kumpu sanoo Ylelle.
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin PetteriTaalaksen mukaan tämä on maailman kunnianhimoisin tavoite.
Taalas arvioi, että Suomella saattaa olla vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa, sillä se on voimakkaasti sidoksissa hiilinielun kehitykseen – päinvastoin kuin valtaosalla Euroopan maista.
– Kansainväliset arviot tästä ovat olleet varauksellisia. Suomi on joka tapauksessa ollut maailman kärkijoukossa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, meillä sekä kivihiilestä että turpeesta on luovuttu kunnioitettavaa tahtia, Taalas toteaa.
Toimiiko vihreä siirtymä, ja kuka sen maksaa?
Vihreä siirtymä on meneillään Suomessa. Bioenergia, ydinvoima ja tuulivoima ovat olleet siinä apuna. Ympäristöministeriön mukaan jo 97 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan fossiilittomasti.
– Myös liikenteen sähköistyminen ja kevyen liikenteen lisääntyminen on käynnissä, mutta autokannan uusiutuminen ei tapahdu hetkessä, hän arvioi.
Vihreä siirtymä on Taalaksen mielestä tarpeen niin ilmaston, ihmisten kuin talouden näkökulmasta. Ilmastotieteilijänä hän ei tarkemmin ota kantaa teknologioihin.
Siirtymän aiheuttamat kustannukset lankeavat etenkin yrityksille ja valtioille.
– On selvää, että muun muassa fossiilienergiaan liittyville yrityksille muutos on haaste, mutta taas uuden teknologian yrityksille, kuten Teslalle ja Nesteelle, taas erinomainen mahdollisuus. Maailman Talousfoorumi on osoittanut, että ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen on suurin riski maailmantaloudelle jo tulevalla vuosikymmenellä, hän toteaa.
Keskeinen haaste: G20-maille kovemmat tavoitteet
Petteri Taalaksen mielestä Suomessa siis tehdään jo paljon, enemmän kuin monessa muussa maassa. Eurooppa on ollut ilmastonmuutoksen torjunnan veturina maailmassa viime vuosikymmenet, vaikka maanosamme tuottaa vain noin 8 prosenttia maailman ilmastoa lämmittävistä päästöistä.
Eurooppaa suurempia päästöjä tuottavat hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n mukaan Itä-Aasia (27 prosenttia) ja Pohjois-Amerikka (12 prosenttia), Latinalainen Amerikka (10 prosenttia), Afrikka (9 prosenttia), Etelä-Aasia (9 prosenttia) sekä Kaakkois-Aasia ja Tyynen Valtameren maat (9 prosenttia).
Petteri Taalas. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
– Esimerkiksi USA:n, Kanadan ja Australian kunnianhimon taso on riippunut hallituksista. Tällä hetkellä hyvinvointimaat ovat sitoutuneet 1.5 asteen polun mukaisiin tavoitteisiin, mutta esimerkiksi Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Argentiina eivät.
Keskeinen haaste on Taalaksen mukaan saada kaikki G20-maat nostamaan kunnianhimonsa tasoa.
– Nämä maat vastaavat 80 prosentista maailman ilmastoa lämmittävistä päästöistä, hän toteaa.
Kuinka paljon tarvitaan elintasosta tinkimistä?
Onnistunut ilmastonmuutoksen torjunta ei Taalaksen mielestä välttämättä iske tavallisen kansalaisen kukkaroon.
– Sähköautojen ja akkuteknologian hinnat ovat laskussa, ja ne tulevat todennäköisesti kilpailukykyisiksi lähivuosina. Kevyellä liikenteellä, kuten sähköpyöräilyllä, voidaan saavuttaa terveys- ja taloushyötyjä ilmastohyötyjen lisäksi. Tuuli- ja aurinkoenergian hinnat ovat pudonneet alle fossiilienergian hintojen. Kasvispainotteinen ruokavalio voi olla edullista ja tuottaa myös terveyshyötyjä, hän sanoo.
Taalas uskoo, että suuri yleisö hyväksyy maltilliset ja järkevät ilmastotoimet, mutta ”liian äärevät toimet herättävät vastustusta”. Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman rakentaminen herättää myös tunteita, kun nämä tapahtuvat ihmisten lähiympäristössä.
– Suomessa laajempi polarisaatio näyttää valitettavasti koskettavan myös ilmastokysymystä. On tärkeää myös nähdä ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet Suomelle, Taalas arvioi.
Globaalisti suurin ongelmat ovat fossiiliset polttoaineet.
Kaksi kolmasosaa ilmastonmuutoksen ongelmista maailmassa liittyy Taalaksen arvion mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
– Vajaa viidesosa liittyy metaaniin, jonka lähteitä ovat etenkin trooppiset suot, nautakarja ja riisin viljely. Metaanin elinikä on 11 vuotta, kun taas hiilidioksidin poistuminen vie tuhansia vuosia, Taalas tarkentaa.
Äärisäistä on Taalaksen mukaan tulossa uusi normaali. Rankkasateet aiheuttivat tulvia New Yorkissa syyskuun lopulla. AFP / LEHTIKUVA / ED JONES
Reilu kymmenesosa ongelmista liittyy maankäyttöön; suurin haaste on sademetsien hävitys Etelä-Amerikassa, Keski-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
– Myös viime vuosien metsäpalot etenkin Venäjällä ja Kanadassa ovat lisänneet hiilidioksidin päästöjä, Taalas sanoo.
Äärisäistä uusi normaali
Suomi kuuluu arktiseen alueeseen, joka tulee kokemaan maailman suurimman muutoksen.
– Jos saavutamme Pariisin sopimuksen kahden asteen tavoitteen, Suomessa muutos olisi 4–5 astetta vuositasolla ja 7 astetta talvella. Lumipeitteinen kausi lyhenee, mutta Lapissa lunta voi olla aiempaa enemmän, ja Etelä-Suomessa talvet muuttuvat vetisemmiksi. Muutokset ovat jo pidentäneet kasvukautta ja lisänneet metsien kasvua, Taalas sanoo.
Arktisen alueen voimakas lämpeneminen koko pohjoisella pallonpuoliskolla on aiheuttanut muitakin muutoksia.
– Havaitsemme aiempaa useammin paikalleen jämähtäneitä korkeapaineita, joihin liittyy hellettä ja kuivuutta kesällä, talvella puolestaan pakkasia. Samalla matalapaineet voivat kulkea päivästä toiseen samaa reittiä johtaen tulviin ja talvella leutoihin olosuhteisiin.
Äärisäistä on tulossa maailmassa uusi normaali, mutta Taalas huomauttaa, että tietämys tulevasta on rajallista.
– Ääri-ilmiöiden tulevan kehityksen arviointiin tarvittaisiin kilometriskaalan ilmastomalleja ja nykyistä suurempia supertietokoneresursseja. Tätä kehitetään parhaillaan.
Unicefin tuore tutkimus Children Displaced in a Changing Climate paljastaa, että 43,1 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan kodistaan oman maansa rajojen sisällä säähän liittyvien katastrofien takia vuosien 2016–2021 aikana. Tämä tarkoittaa 20 000:tä kotinsa jättänyttä lasta päivässä.
Tutkimuksessa säähän liittyvinä katastrofeina tarkasteltiin tulvia, myrskyjä, kuivuutta ja maastopaloja. Tällaiset katastrofit ovat sekä lisääntyneet että voimistuneet ilmastonmuutoksen vuoksi.
– Kodista pakeneminen järkyttää lapsuuden perustuksia. Lapsi saattaa jäädä ilman kehitykselleen välttämätöntä koulutusta ja terveyspalveluja. Ihmissuhteiden katkeaminen ja turvattomuus voivat jättää pysyvät jäljet pakenevaan lapseen, toteaa Suomen Unicefin ilmastonmuutoksen asiantuntija Minna Suihkonen.
Kotinsa jättäneiden lasten lukumäärällä mitattuna säähän liittyvät katastrofit iskivät pahiten Kiinaan ja Filippiineille. Lapsiväestön kokoon suhteutettuna pahiten kärsivät kuitenkin pienet saarivaltiot, kuten Dominikaaninen tasavalta ja Vanuatu.
Valtaosa lapsista, 40,9 miljoonaa, joutui pakenemaan tulvien ja myrskyjen takia. Kuivuuden takia kotinsa jätti 1,3 miljoonaa lasta. Maastopalot ajoivat 810 000 lasta kodeistaan.
Unicef ennustaa riskimallinnukseen pohjautuen, että seuraavien 30 vuoden kuluessa 96 miljoonaa lasta joutuu jättämään kotinsa jokien tulvimisen vuoksi, noin kymmenen miljoonaa syklonien ja noin seitsemän miljoonaa myrskyaaltojen vuoksi.
Lapset ovat erityisen suuressa vaarassa joutua jättämään kotinsa maissa, jotka jo entuudestaan kärsivät erilaisista kriiseistä ja joissa resurssit sopeutua lasten lisääntyvään pakenemiseen ovat heikot. Tutkimuksen mukaan tällaisia maita ovat esimerkiksi Haiti ja Mosambik.
YK:n COP-ilmastokokouksen lähestyessä Unicef kannustaa hallituksia, yksityisiä lahjoittajia ja yrityksiä tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa.
– Erityisen tärkeää on panostaa siihen, että lapsille tärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus kestäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Palveluiden tulee tavoittaa myös ne lapset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Suihkonen toteaa.
– Myös Suomella on mahdollisuus tehdä osuutensa tulevassa COP-ilmastokokouksessa Dubaissa. Suomen tulee painottaa lapsia ja haavoittuvimpia yhteisöjä, kun Dubaissa päätetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen globaalista tavoitteesta ja uudesta ilmastovahinkojen rahastosta.
Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.
Lämpötilan nousu tulee vaikuttamaan alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi.
Arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät. Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.
Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle. Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.
Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.
Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla
Suomen ympäristökeskus koordinoi analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta.
Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää. Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.
Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO maanantaina julkaiseman raportin mukaan Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa maapallolla. WMO julkaisi raportin verkkosivuillaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan ihmisiin monin tavoin. Lämpenevällä ilmastolla on myös suuret taloudelliset vaikutukset. Julkaisun mukaan Eurooppa lämpenee muita maanosia nopeammin.
Vuotta 2022 leimasivat äärimmäiset kuumuudet, kuivuus ja metsäpalot. Merenpinnan lämpötilat ympäri Eurooppaa nousivat ennätyslukemiin. Raportin mukaan myös jäätiköiden sulaminen oli ennennäkemätöntä.
Ilmaston tila Euroopassa 2022 -raportti on toinen vuosittaisessa sarjassa ja se on tuotettu yhteistyössä Maailman ilmatieteen järjestön ja Euroopan unionin Copernicus-maanseurantaohjelman kanssa.
Selvityksen mukaan 1980-luvulta lähtien Eurooppa on lämmennyt kaksi kertaa enemmän globaaliin keskiarvoon nähden. raportin mukaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia alueen sosioekonomiseen rakenteeseen ja luonnon ekosysteemeihin.
Vuonna 2022 Eurooppa oli noin 2,3 astetta esiteollisen ajan, eli vuosien 1850–1900, keskiarvon yläpuolella. Lukua käytettiin Pariisin ilmastosopimuksen perustana.
Raportti nostaa kuitenkin esiin, että toimia parempaan on tehty. Uusiutuva energia tuotti viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin fossiiliset polttoaineet. Tuuli- ja aurinkovoima tuotti 22,3 prosenttia Euroopan unionin sähköstä. Kaasulla tuotettiin puolestaan 20 prosenttia.
– EU:ssa tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän sähköä tuuli- ja aurinkoenergialla kuin fossiilisella kaasulla. Uusiutuvien ja vähähiilisten energialähteiden käytön lisääminen on ratkaisevan tärkeää fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämisessä, meteorologi ja WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kertoo.
Vuosi 2022 Euroopassa oli yksi mittaushistorian haastavimmista ja kuumimmista. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun johtaja Carlo Buontempo kertoo, ettei kyseessä ollut vain poikkeusvuosi.
– Eurooppalaisten vuonna 2022 kokema ennätysmäinen lämpöstressi oli yksi merkittävimmistä syistä sään aiheuttamiin kuolemiin Euroopassa. Valitettavasti tätä ei voida pitää yksittäisenä ilmiönä tai ilmaston omituisuutena. Nykyinen ymmärryksemme ilmastojärjestelmästä ja sen kehityksestä kertoo meille, että tällaiset tapahtumat ovat osa suuntaa, joka tekee äärimmäisistä lämpötiloista yleisempiä ja voimakkaampia koko alueella, Buontempo kertoo tiedotteessa.
EM-DAT -tietokannan perusteella meteorologiset, hydrologiset ja ilmastoon liittyvät ilmiöt Euroopassa johtivat vuonna 2022 16 365 raportoituun kuolemaan ja vaikuttivat suoraan 156 000 ihmiseen.
Pohjoismaiden neuvoston teettämässä kyselyssä suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä vakavana uhkana, pitävät ilmastotoimien kustannuksia liian kalliina eivätkä ole yhtä valmiita panostamaan siihen julkisia varoja kuin muut pohjoismaat. Suomalaiset ovat myös keskimääräistä enemmän huolissaan siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen.
Suomalaisista 55 prosenttia yhtyi näkemykseen, että ilmastonmuutos on vakava tai hyvin vakava ongelma. Osuus on selvästi pienempi kuin Tanskassa (80 %), Ruotsissa (75 %), Islannissa (72 %) tai Norjassa (71 %).
Kysyttäessä tulisiko ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin käyttää lisää julkisia varoja, vaikka tämä tarkoittaisi veronkorotuksia, Ruotsissa tähän olisi valmiita 55 prosenttia vastaajista, Tanskassa 52, Norjassa 48, Islannissa 46 ja Suomessa vain 37 prosenttia.
– Mailla on erilaiset mahdollisuudet julkisten varojen käyttöön ja toimien tehokkuutta voi kyseenalaistaa. Mutta vastauksissa näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan. Ero muihin pohjoismaihin on selvä, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka toteaa.
Hänen mielestään tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten arkeen on lisättävä. Samalla huolet on otettava vakavasti. Jotta tässä onnistutaan, siirtymän on oltava oikeudenmukainen.
Kansallisissa ja toimialakohtaisissa ilmastosuunnitelmissa on tehtävä työllisyys- ja osaamistarvekartoitukset, jotta työntekijät voivat ennakoida muutoksia. Työntekijät on otettava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastotoimia työpaikoilla.
– Panostukset työntekijöiden osaamiseen on paras tapa varmistaa heidän mahdollisuutensa olla muutoksessa mukana ja tapa lisätä osaamisen tarjontaa, mikä on merkittävää, kun vihreän siirtymän investoinneista kilpaillaan, STTK:n ilmasto- ja energiapoliittinen asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa.
Myös kysyttäessä ovatko ilmastonmuutoksen vastaiset toimet taloudellisesti hyödyllisiä suomalaisten näkemykset eroavat muista pohjoismaista. Suomalaisista 46 prosenttia näki ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tuovan mukanaan taloudellisia hyötyjä maan kansantaloudelle. Vastaavat luvut olivat Islannissa 61, Tanskassa 58 ja Ruotsissa 56. Suuressa öljyntuottajamaassa Norjassa luku oli 42.
Kysely on tehty viime syksynä, kun energian hinta oli kallista ja sen riittävyydestä käytiin laajaa keskustelua. Vihreän siirtymän investoinneista ja positiivisista työllisyysvaikutuksista on puhuttu laajemmin vasta kyselyn jälkeen, eli kyselyn tulokset voisivat olla erilaiset, jos se tehtäisiin nyt.
– Yhtä kaikki suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutoksen uhkaa yhtä vakavana ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia yhtä suurina kuin muut pohjoismaat. Olemmeko Suomessa aidosti jäljessä investoinneista vai eikö positiivista mahdollisuuksista osata kertoa työpaikoilla ja julkisuudessa, Björkbacka ja Haikonen pohtivat.
Kysyttäessä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien mahdollisuutta lisätä työpaikkoja vastaukset maiden välillä olivat tasaisemmat. Tässäkin Suomessa esiintyi eninten epäilyjä.
Suomalaisista vain 27 prosenttia vastaajista uskoi uusien työpaikkojen syntyyn vihreässä siirtymässä. Ruotsissa ja Norjassa luku oli 30, Islannissa 35 ja Tanskassa 37.
Meteorologi ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ottaa kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa kantaa metsäkatoon ja hiilinieluihin. Jo pelkkä sana hiilinielu jakaa mielipiteet ja Ilmastopaneeliinkin suhtautuminen on Taalaksen mukaan hyvin kaksijakoista.
– Uusimman IPCC-raportin mukaan kaksi kolmasosaa ilmasto-ongelmasta johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, noin kymmenes metsäkadosta etenkin tropiikissa ja vajaa viidennes metaanista, Taalas kirjoittaa.
Fennoskandian hyvällä metsänhoidolla on Taalaksen mukaan saavutettu päinvastainen tilanne.
– Suomessa on sidottu huomattava määrä hiiltä kasvaviin metsiin viimeisten 50 vuoden aikana. Ilmastonmuutos on vielä tehostanut kasvua, ja metsäraja on samalla siirtynyt kohti pohjoista sekä tuntureilla ylöspäin.
Hiilidioksidi viipyy ilmakehässä jopa tuhansia vuosia, kun taas pohjoiset havumetsät uusiutuvat 50–100 vuodessa, muistuttaa Taalas.
– Ei-uusiutuvan fossiilienergian käytön vähentäminen on aivan keskeinen kysymys ilmaston tarkastelussa yli sukupolvien.
– Kasvavia metsiä on Suomessa päätetty käyttää maailman kunnianhimoisimman ilmastotavoitteen saavuttamiseen fossiilisten hiilipäästöjen rajoittamisen lisäksi. Viime vuosien hiilinielun kehityksestä on yllättäen tullut erittäin kuuma poliittinen peruna, Taalas toteaa.
Taalas kirjoittaa, että Rinteen hallituksen aikana ilmastosta tuli keskeinen teema ja Ilmastopaneelin merkitys nousi huomattavasti. Kun vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite lyötiin lukkoon, Suomessa sitouduttiin fossiilisten hiilipäästöjen vähentämiseen, mutta samalla useista muista maista poiketen suurehkoon hiilinieluun, jolloin fossiilipäästöjä ei tarvitsisi leikata niin paljon.
– Tätä päätöstä ovat kritisoineet muun muassa eräs Euroopan johtava ilmastotutkimuslaitos, Potsdamin Ilmastoinstituutti sekä Kansainvälinen Energiajärjestö (IEA). Edellisen johtaja, professori Johan Rockström on todennut: ”On epäonnista, että Suomi valitsi määrittelevänsä tavoitteen näin. Olisi selkeämpää pitää päästöjen vähentämistavoite ja nielutavoite erillään, kuten Ruotsi on tehnyt. Suomi laskee sen varaan, että suurella metsänielulla saadaan peitottua päästöjä. Nyt tämä lähestymistapa lyö näpeille, kun nielut jäävät tavoitteista.”
– Samanaikaisesti on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Suomelle koituu jopa seitsemän miljardin lasku, jos hiilinielua ei saada palautettua paneelin laskelmien mukaiselle tasolle. Samoin on ehdotettu muun muassa puun hankintaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Osan kotoisesta ongelmastamme muodostaa puuntuonnin loppuminen Venäjältä. Ilmasto ei tosin tunne puun kotimaata.
Taalaksen mielestä on harmillista, että aikomus hyödyntää tieteellistä osaamista päätöksenteon pohjana on johtanut nykytilanteeseen, jossa ilmastopaneelista on tullut kansalaisten mielipiteitä voimakkaasti jakava elin.
– Osa pitää sitä lähes Jumalan sanana ja erehtymättömänä auktoriteettina. Toinen joukko taas pitää paneelia vihoviimeisenä punavihreänä luomuksena. Samalla ilmastoteemasta on tullut taistelutanner, mikä on itse asian kannalta erittäin valitettavaa.
Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillintä tuo mukanaan paitsi isoja haasteita myös mahdollisuuksia yrityselämälle monilla eri toimialoilla.
– Suomessa metsäsektorilla on Euroopan maista kolmanneksi suurin merkitys bruttokansantuotteeseen. Suomi on myös pronssisijalla päästöjen vähennyksissä koko maailman mitassa. Toivottavasti kykenemme etenemään asiassa maltti säilyttäen ja nykyistä paremmassa hengessä, hän kirjoittaa.
Espanjalaiset meteorologit ovat kuuman ja kuivan sään vuoksi saaneet niskaansa salaliittoteoreetikoiden vihan, uutisoi CNN.
Espanjan meteorologisen laitoksen AEMET:n meteorologit ovat saaneet vihaviestejä niin sosiaalisessa mediassa, puhelimitse, kirjeitse ja jopa graffitien välityksellä. Viesteissä meteorologeja on syytetty murhaajiksi, rikollisiksi ja varoitettu, että heitä tarkkaillaan.
Vihaviestien määrä kasvoi alkuvuodesta niin suureksi, että huhtikuussa Espanjan ekologisen siirtymän ministeri Teresa Riberan täytyi vaatia loppua salaliittoteorioiden levittämiselle.
Espanjassa salaliittoteoreetikot ovat syyttäneet meteorologeja erityisesti kemikaalivanojen levittämisestä lentokoneilla. Heidän väitteidensä mukaan meteorologit hallitsevat näiden kemikaalivanojen kautta säätä, pitäen sateet poissa ja aiheuttaen kuivuutta ja helleaaltoja.
Kun meteorologi Isabel Moreno kertoi lähestyvän sadealueen väistävän Espanjan täysin, ei hän ollut lainkaan valmis sitä seuranneisiin tapahtumiin. Moreno sai satojen vihaviestien tulvan, jossa häntä syytettiin sään muuttamisoperaation peittelystä.
– Se oli yksi elämäni vaikeimmista kokemuksista sosiaalisessa mediassa. […] En ole koskaan nähnyt sellaista vastausten ja aggression määrää, Moreno kertoo.
Myös muissa länsimaissa meteorologeihin on kohdistettu tavallista enemmän häirintää, ja heitä on syytetty muun muassa valehtelusta, liiottelusta ja jopa sään hallitsemisesta. Ranskassa ja Australiassa meteorologeja on syytetty lämpötilojen liioittelusta, jotta ilmastonmuutos vaikuttaisi todellisuutta suuremmalta uhalta.
Näin tapahtui myös Isossa-Britanniassa, jossa maan meteorologinen laitos sai kritiikkiä julistettuaan hätätilan helleaallon vuoksi.
– Kun tiedemiehet kertoivat tästä, heitä syytettiin holhousvaltiohysterian levittämisestä, kertoo Ison-Britannian meteorologisen laitoksen johtaja Liz Bentley
Nyt säästä levitettävät salaliittoteoriat ovat jatkumoa koronaviruspandemian aikana levinneistä salaliittoteorioista. Viestintätieteiden luennoitsija Alexandre López-Borrull arvioikin, että pandemian väistyessä salaliittoteoreetikot tarvitsevat uusia tapahtumia, joihin yhdistää salaliittoteorioita.
– Säähän liittyviin organisaatioihin kohdistetussa häirinnässä on ollut selvää kasvua, López-Borrull kommentoi.
ISD-ajatuspajan ilmastopolitiikkatututkimuksen johtaja Jennie Kingin mukaan onkin luontevaa, että meteorologeihin kohdistuva häirintä on luonteva jatkumo laajempaan trendiin, jossa osa ihmisistä on menettänyt kaiken luottamuksen yhteiskunnallisiin instituutioihin.
King arvioi, että salaliittoteoriat perustuvat usein siihen, että nämä instituutiot käyttävät ilmastonmuutosta tai mitä tahansa muuta ongelmaa tekosyynä toteuttaakseen salakavalia aikomuksiaan. Sää on tähän hyvä keino, sillä se on läsnä kaikkien ihmisten elämässä, mutta ilmastotiede on taas usein vaikeasti ymmärrettävää ja teknistä.
Äärimmäiset sääilmiöt ovat usein pelottavia, etenkin kun niihin liittyy Espanjan vedenkäyttörajoituksiin liittyviä ilmiöitä. López-Borrullin mukaan monelle onkin helpompaa uskoa ilmastonmuutoksen olevan huijaus kuin perehtyä ilmastonmuutokseen liittyviin monimutkaisiin ongelmiin ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
– Muutos on vaikeaa ja pelottavaa, López-Borrull tiivistää.
Moreno arvioi, että salaliittoteorioihin uponneisiin on vaikeaa vaikuttaa puhumalla. Tehokkaampaa onkin viestiä tehokkaasti ilmastotieteestä laajalle yleisölle, jotta ihmiset eivät alun perinkään lankeaisi salaliittoteorioihin. Samaa mieltä on myös King.
– Tällaisesta viestinnästä on oikeasti apua. Parasta viestintää on se, kun media ja tieteentekijät pyrkivät tekemään ilmastotiedettä ymmärrettävämmäksi, King tiivistää.
Vihreiden puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Sofia Virta vaatii Säätytalolla olevia puolueita ottamaan vastuuta ilmastotoimista.
– Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii vahvaa johtajuutta, ei muiden selän taakse piiloutumista. Tällä hetkellä yritykset odottavat epätietoisina tietoa Säätytalolta voivatko he luottaa siihen, että kannusteet kehittää liiketoimintaa kestävämmäksi säilyvät, Virta sanoo tiedotteessa.
Hänen mielestään ”vanhaan fossiiliseen talouteen takertuminen nakertaa investointipohjaa ja hidastaa muutosta kestävämpään suuntaan”.
– Sen sijaan, että ylläpidetään sääntöjä, tukiaisia ja muita toimenpiteitä, jotka heikentävät yksityisen sektorin pyrkimyksiä edistää ilmastotoimia, on aika ottaa johtajuus ja kannustaa yrityksiä toimimaan vastuullisemmin. Nyt jos koskaan on oikea aika alkaa purkaa vanhentuneita fossiilisia tukia, Virta sanoo.
– Jokainen EU-maa kiristää ilmastotoimiaan. Jos hiilineutraalisuustavoitteista tingitään, harjoitetaan löyhää tai viherpesuun perustuva ilmastopolitiikkaa, lopputuloksena on Suomen kilpailukyvyn heikentyminen ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien romuttaminen, hän jatkaa.
Virta painottaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii systemaattista politiikan toteuttamista, resurssien kohdentamista, tavoitteita, uusia lakeja, tiukempia säädöksiä ja sektorikohtaisia suunnitelmia.
Hänen mukaansa ilmastotoimien edistäminen on mahdollista, mutta se vaatii rohkeutta ja johtajuutta.
– Ilman todellista johtajuutta kokoomuksen ilmastotoimet jäävät puolivillaisiksi yrityksiksi, joista Suomi tulee maksamaan kalliisti tulevaisuudessa, kun jäämme jälkeen muusta maailmasta. Ilmastotavoitteiden ajamista ei voi sysätä RKP:n niskaan, vaan kokoomuksen on oltava valmis ottamaan johtajuus tästä, Virta vaatii.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen talouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan, Suomen ympäristökeskus Syken sekä ajatushautomo Demos Helsingin laatima tutkimus.
Yksi tutkimuksen keskeisiä viestejä on se, että lähivuosikymmeninä vihreän siirtymän vaikutukset ovat Suomen talouden kannalta merkittävämpiä kuin ennakoitavissa oleva ilmastonmuutos.
Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisissa rajoissa, toteaa hankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
– Suomen taloudessa tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin heijastevaikutuksiin muista maista, kun esimerkiksi vientimaiden talouskasvu hidastuu. Toisaalta Suomi voi myös houkutella kansainvälisiä investointeja, kun suhteellinen asemamme parantuu.
– Panostamalla vihreään siirtymään parannamme myös Suomen kilpailukykyä ja investointeja samalla, kun edesautamme ongelman globaalia ratkaisemista, Kuusi sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan vihreää siirtymää edistävä politiikka ratkaisee, millaisia vaikutuksia taloudelle lopulta koituu. Siirtymää kohti kestävää taloutta sekä talouskasvua ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikka, myös teknologia ja muutokset ihmisten käyttäytymisessä.
Tutkimuksessa kävi ilmi myös kuntien heikko varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Osa kunnista on tehnyt riskikartoituksia ja alueellista energiavarmuutta on pyritty parantamaan, mutta useilta kunnilta puuttuu kokonaiskuva ja sen myötä tarvittavat varautumiskeinot.
– Tähän varautumattomuuteen liittyy tutkijoiden mukaan merkittävä alueellinen riski, Etlan tiedotteessa todetaan.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksessa todetaan, että ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutukset julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia.
Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.
