Verkkouutiset

ilmastonmuutos

Etelä-Eurooppa kärsii maastopaloista, useita kaupunkeja evakuoitu

Asukkaat ja matkailijat ovat joutuneet pakenemaan metsäpaloja useissa Euroopan maissa, kertoo Britannian yleisradio BBC.

Ranskassa yli 10 000 ihmistä on joutunut lähtemään Lounais-Gironden alueelta.

Espanjassa ja Portugalissa on syttynyt kymmeniä tulipaloja, kun lämpötila on noussut yli 40 asteen. Useita kaupunkeja on jouduttu evakuoimaan Länsi-Espanjassa.

Lämpötila nousi perjantaina yli 40 asteeseen suurilla alueilla Länsi-Espanjassa sekä Portugalissa. Pohjoisessa sijaitsevassa Pinhãon kaupungissa mitattiin torstaina 47 astetta, mikä on heinäkuun ennätys Manner-Portugalissa.

BBC:n mukaan Espanjassa ja Portugalissa on todettu tähän mennessä ainakin 281 helleaaltoon liittyvää kuolemaa.

Myös Italia ja Kroatia ovat ilmoittaneet metsäpaloista tällä viikolla, ja voimakkaat tuulet ovat lisänneet suuresti metsäpalojen riskiä viidellä Kreikan alueella.

Elinkeinoelämä vetoaa ydinvoiman puolesta

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona kestävän rahoituksen luokittelusta, eli niin sanotusta taksonomiasta.

Taksonomian tarkoitus on auttaa sijoittajia ohjaamaan pääomaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan ydinvoima pitäisi luokitella vihreäksi energiamuodoksi.

– Kielteinen päätös ajaisi vastatuuleen ydinvoimaan kohdistuvia investointeja, mutta myös laajemmin siihen perustuvaa suomalaista teollisuutta ja vientiä.

– Puhumattakaan, että maailman kunnianhimoisimpien ilmastotavoitteitten saavuttaminen vaikeutuisi olennaisesti, Jyri Häkämies toteaa tiedotteessa.

Häkämiehen mukaan ydinvoiman merkitys on korostunut entisestään, kun Eurooppa hakee keinoja irtautua Venäjän energiatuonnista, vahvistaa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä kiirehtiä vihreää siirtymää.

Ydinvoiman arvioidaan kohentavan kotimaisten yritysten kilpailukykyä.

– Suomalaisen teollisuuden ja viennin kilpailukyky on nojannut pitkälti siihen, että käytössä on vähähiilistä ja kohtuuhintaista ydinenergiaa, Jyri Häkämies toteaa.

EU-parlamentti äänestää polttomoottoreista – ”kaikkien ei tarvitse kulkea sähköllä”

Euroopan parlamentti äänestää tänään useista ilmastopaketin esityksistä. Äänestyksissä on mukana esimerkiksi EU:n päästökauppaan, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyviä esityksiä.

Parlamentin ympäristövaliokunta esittää, että uusien henkilö- ja pakettiautojen pitäisi olla päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi käytännössä uusien polttomoottoreiden kieltoa EU-alueella.

Parlamentin suurin ryhmä keskusta-oikeistolainen EPP kannattaa lievempää 90 prosentin tavoitetta, joka jättäisi tilaa myös muille teknologioille.

– Me uskomme teknologianeutraaliin toimintamalliin eli siihen, että kaikkien autojen ei tarvitse kulkea sähköllä tai vedyllä vaan voi olla myös muita kestäviä polttoaineita, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan olisi loogisempaa mennä suoraan täyteen kieltoon henkilöautojen ja pakettiautojen osalta, koska polttomoottori aiheuttaa aina käytön yhteydessä hiilidioksidipäästöjä ja pienhiukkaspäästöjä.

– Olisi loogisempaa mennä suoraan siihen, että henkilöautot sähköistyvät. Biokaasulle ja näille muille ratkaisuille on polttomoottorikiellon jälkeenkin tilaa työkoneissa, raskaassa liikenteessä, lentoliikenteessä ja meriliikenteessä, Niinistö sanoo.

Suomelle tärkeä talvimerenkulku on huomioitu teollisuusvaliokunnan esityksessä niin, että se sisältää nyt laskentakaavan, joka huomioi aluksen jääluokituksen aiheuttaman ylimääräisen polttoaineenkulutuksen.

Liikenteen lisäksi tiukkoja äänestyksiä odotetaan myös EU:n päästökaupasta ja maankäytön sektorista. Päästökaupassa komissio ja parlamentin ympäristövaliokunta haluaisivat luopua päästöoikeuksien ilmaisjaosta.

Keskustan Mauri Pekkarinen kantaa huolta siitä, mitä päästöoikeuksien ilmaisesta jaosta luopuminen tarkoittaa vientiyritysten kannalta.

– Teollisuusvaliokunta lähtee siitä, että ilmaiset päästöoikeudet pitää turvata niiltä osin yrityksen tuotantoa, kun tuotanto menee EU:n ulkopuolelle, Pekkarinen sanoo.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modigin mukaan päästöoikeuksien ilmaisjako lisää päästöjä ja siksi siitä tulisi päästä eroon.

– Ymmärrän tarpeen siirtymässä tukea teollisuutta ja suojella työpaikkoja, mutta ilmaisjako hidastaa vihreää siirtymää, koska se on vienyt kannusteen investoida, Modig sanoo.

Meppi EU:n ilmastopaketista – “huumorintaju alkaa loppumaan”

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo olevansa huolissaan siitä, miten kuluttajat suhtautuvat Euroopan unionin ilmastopakettiin.

– EU:n ilmastopaketti on laitettu aluille aikana, kun Venäjä ei ollut vielä hyökännyt Ukrainaan. Sota on jo nyt aiheuttanut energia- ja ruokakriisin, joka näkyy viivan alla, kun tankkaa autoa, maksaa sähkölaskua tai asioi ruokakaupassa, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla osasta komission lainsäädäntöehdotuksista. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Ilmastopaketti pitää sisällään uusia lainsäädäntöehdotuksia sekä tarkistuksia nykyiseen lainsäädäntöön. Uudistusten kohteena ovat muun muassa päästökauppa, maankäyttö ja energiatehokkuus.

Petri Sarvamaan mukaan ilmastopakettia ollaan viemässä läpi samalla, kun inflaatio ja korkojen nousu syövät tavallisen kuluttajan ostovoimaa.

– Sopii kysyä, onko meillä asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä, ja onko tätä ilmastopakettia välttämätöntä runnoa tällä kunnianhimolla ja aikataululla läpi nykyisessä maailmantilanteessa, Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa korostaa, että fossiilisesta energiasta irtautuminen aiheuttaa kustannuksia, jotka päätyvät lopulta kuluttajien maksettavaksi suoraan tai epäsuorasti.

– Pahoin pelkään, että jossain kohtaa alkaa huumorintaju loppumaan. Mikäli haluamme säilyttää kansalaisten hyväksynnän ilmastotoimille, on niiden [toimien] oltava järkeviä, oikeasuhtaisia, kustannustehokkaita ja markkinavetoisia.

– Kuitenkin kaikkein vähiten ne saisivat näkyä tavallisen kansalaisen kukkarossa, Sarvamaa sanoo.

Europarlamentaarikon mielestä ilmastopaketti sisältää monia tärkeitä avauksia, mutta myös “arkijärjellä selittämättömiä ehdotuksia”.

Esimerkkinä tällaisesta ehdotuksesta Sarvamaa mainitsee sosiaalisen ilmastorahaston, jolla pyritään rahoittamaan ilmastotoimia, kuten sähköautojen hankintaa ja energiaremontteja.

– Tämänkaltainen lainsäädäntö sotii koko ilmastopaketin legitimiteettiä vastaan ja aiheuttaa pahimmillaan kansalaisissa vain vastareaktion, Sarvamaa huomauttaa.

EU:n ilmastopaketti äänestykseen – ”nostaa liikkumisen hintaa”

Euroopan parlamentti äänestää ensi viikon täysistunnossa useista EU:n ilmastopakettiin liittyvistä esityksistä.

Ilmastopaketin avulla EU aikoo leikata kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta ainakin 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Täysistunnossa käsitellään nyt esimerkiksi päästökauppaan, maankäyttöön ja sosiaaliseen ilmastorahastoon liittyviä esityksiä.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig odottaa tiukkoja äänestyksiä.

– Äänestykset ovat todella tiukkoja. Uskon, että [paketti] menee läpi, mutta toinen asia on, missä muodossa. Ryhmät tulevat hajoamaan, Modig sanoi toimittajille.

SDP:n Eero Heinäluoman mukaan EU:n ilmastopaketti tulee nostamaan liikkumisen hintaa ja asettamaan rajoituksia esimerkiksi metsien käytölle.

– Mielestäni on rehellistä antaa oikea kuva, että ei myydä välttämätöntä muutosta liian kauniilla kuorrutuksella, Heinäluoma toteaa.

– Muutos on välttämätön, eli on parempi reagoida etuajassa. Jos reagoi myöhässä, se maksaa kaksinkertaiset kustannukset, hän jatkaa.

Vihreiden Ville Niinistön mukaan ei ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että “jatkamme niin kuin ennenkin”. Myös fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet viime aikoina.

– Ihmisillä tulee olemaan edullisempia ja parempia mahdollisuuksia liikkua. Eli pelottelu siitä, etä hinnat nousee, on historiatonta, Niinistö vastaa.

Kokoomuksen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen mukaan toimimattomuuden kustannukset ovat satakertaisia.

– Se tarkoittaa lisää helteitä ja muita ääri-ilmiöitä, jotka tuovat taloudellisia tappioita. Kaikissa komission esityksissä pitäisi olla toimimattomuuden kustannukset mukana, Pietikäinen toteaa.

Ilmastonmuutoksen jäljet Alpeilla erottuvat avaruudesta asti

Jäätiköiden sulamisesta on tullut ilmastonmuutoksen vertauskuva Alpeilla. Nyt lumipeitteen pieneneminen erottuu jo avaruudesta, mutta se ei suinkaan ole muutoksista suurin.

Science-tiedelehdessä artikkelin julkaissut kansainvälinen tutkimusryhmä on osoittanut satelliittidatan avulla, että puurajan yläpuolella oleva kasvillisuus on lisääntynyt Alpeilla lähes 80 prosentilla tutkitusta maa-alasta.

Tutkijat selvittivät lumipeitteen ja kasvillisuuden muutoksia hyödyntämällä tarkkaa satelliittikuvamateriaalia vuosilta 1984–2021. Ajanjakson aikana puurajan yläpuolisen kasvillisuuden biomassa kasvoi yli 77 prosentissa tarkastellusta alueesta.

Yksi artikkelin kirjoittajista, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston professori Miska Luoto kertoo, kuinka ilmastonmuutoksesta johtuva ”vihertyminen” eli kasvillisuuden runsastuminen tunnetaan jo hyvin arktisella alueella, ja nyttemmin sitä on alettu havaita myös vuoristoalueilla.

Kasvibiomassa lisääntynyt kolmessa neljäsosassa Alpeista

– Muutoksen laajuus Alpeilla on osoittautunut aivan suunnattomaksi, sanoo artikkelin pääkirjoittaja Sabine Rumpf Baselin yliopistosta Sveitsistä.

Alpit ovat muuttumassa entistä vehreämmiksi, sillä kasvit leviävät uusille alueille ja kasvillisuudesta on tulossa ylipäänsä tiheämpää ja korkeampaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty pääasiassa siihen, mikä on ilmaston lämpenemisen vaikutus alppiluonnon monimuotoisuuteen ja kasvilajien levinneisyyteen. Tätä ennen kukaan ei kuitenkaan ollut toteuttanut näin kattavaa selvitystä kasvillisuuden tuottavuuden muutoksista Alpeilla.

Kirjoittajien mukaan kasvibiomassan lisääntyminen johtuu ennen kaikkea lämpötilan nousun aiheuttamista sademäärän muutoksista ja pidemmistä kasvukausista.

– Alppikasvit ovat sopeutuneet ankariin oloihin, mutta ne eivät ole kovin kilpailukykyisiä, Rumpf sanoo.

Hänen mukaansa nämä erikoistuneet lajit menettävät etulyöntiasemansa ja jäävät jalkoihin ympäristöolojen muuttuessa.

– Alppien ainutlaatuiseen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuu siis huomattavan suuri paine.

Lumipeite vähentynyt jo hieman

Toisin kuin kasvillisuus, puurajan yläpuolella olevan lumipeitteen laajuus on muuttunut vain hieman vuodesta 1984. Tutkijat jättivät analyysin ulkopuolelle alle 1 700 metrin korkeudella olevat alueet, jäätiköt ja metsät.

Muilla alueilla lumipeitteen havaittiin pienentyneen merkittävästi lähes 10 prosentissa tutkitusta alueesta. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta tutkijoiden mukaan suuntaus on kuitenkin huolestuttava.

– Aiemmissa satelliittidata-analyyseissa tällaista suuntausta ei ole havaittu, kertoo professori Antoine Guisan Lausannen yliopistosta Sveitsistä.

– On mahdollista, että satelliittikuvien erottelutarkkuus ei ole ollut riittävä, tai tarkastellut jaksot ovat olleet liian lyhyitä. Paikalliset maanpinnalla tehdyt mittaukset ovat vuosien ajan osoittaneet lumensyvyyden pienenevän lähempänä merenpintaa, lisää professori Grégoire Mariéthoz Lausannen yliopistosta.

– Tämä väheneminen on jo hävittänyt lumipeitteen joiltakin alueilta lähes kokonaan. Satelliittidatan perusteella voidaan erottaa, onko tietty alue lumen peitossa vai ei, mutta lumensyvyydestä sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä.

Ilmaston edelleen lämmetessä Alpit muuttuvat yhä enemmän valkoisesta vihreäksi, mikä luo eräänlaisen noidankehän.

– Vehreämmät vuoret heijastavat vähemmän auringonvaloa ja edistävät lämpenemistä entisestään, mikä puolestaan saa heijastavan lumipeitteen edelleen hupenemaan, Rumpf sanoo.

Lämpeneminen sulattaa myös jäätiköitä ja ikiroutaa, mikä saattaa johtaa maanvyörymiin sekä kivi- ja mutavyöryihin. Rumpf korostaa myös Alppien lumen ja jään tärkeää roolia juomaveden saannissa sekä virkistyksen ja matkailunkin kannalta.

Satelliittikuvat paljastavat hyvin selkeästi ilmastonmuutoksen laaja-alaiset ympäristövaikutukset.

– Tutkimuksemme osoittaa, että vuoristoalueet muuttuvat tällä hetkellä erittäin nopeasti. Muutamassa vuosikymmenessä matala ja laikuittainen vuoristokasvillisuus on tihentynyt, kasvanut korkeutta ja levinnyt aiemmin kasvittomille alueille. Monin paikoin heikosti kilpailua kestävät pienet vuoristokasvit korvautuvat alavampien alueiden suuremmilla lajeilla, mikä johtaa biodiversiteetin vähenemiseen. Tämä on globaali kehityskulku, se on näkyvissä niin napa-alueilla kuin myös keskileveyksien vuoristoissa, Luoto kiteyttää.

Intia ja Pakistan kärsivät poikkeuksellisesta kuumuudesta

Pakistanissa ja Intiassa on jouduttu sulkemaan kouluja kuumuuden takia, kertoo amerikkalainen uutiskanava CNN.

Poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ovat myös vahingoittaneet satoa ja pakottaneet ihmiset pysymään sisätiloissa.

Jacobabadin kaupungissa Pakistanissa mitattiin sunnuntaina 51 celsiusastetta ja edellisenä päivänä 50 astetta.

Intiassa pääkaupunki Delhin alueella lämpötila ylitti sunnuntaina 49 astetta.

Ison-Britannian ilmatieteen laitoksen tutkijoiden arvion mukaan ilmastonmuutos on lisännyt lämpöaallon todennäköisyyttä moninkertaisesti.

Tutkijoiden mukaan tällaisten lämpöaaltojen esiintymistiheys alueella lisääntyisi 1,15 vuoden välein vuosisadan loppuun mennessä.