Maailman talousfoorumin Global Competitiveness report 2015-2016 -kilpailukykyvertailussa todetaan Suomen ”jatkavan liukuaan alaspäin”. Vuosien 2013–2014 vertailussa Suomi oli vielä kolmas.
Kilpailukykyvertailun ykkönen oli Sveitsi. Toiseksi tuli Singapore ja kolmanneksi Yhdysvallat. Suomen perinteiset vertailumaat Ruotsi ja Saksa pärjäsivät niin ikään hyvin. Saksa tuli neljänneksi ja Ruotsi yhdeksänneksi.
Syynä Suomen sijoituksen laskulle pidetään sekä tuotteiltaan että vientikohteiltaan yksipuolista vientisektoria, jonka tärkeimmät alat, informaatioteknologia ja paperiteollisuus, ovat kärsineet viime aikoina kovia iskuja.
Lisäksi nostetaan esiin Venäjän markkinoiden menettäminen. Ukrainan kriisin jälkeen Venäjään kohdistetut talouspakotteet ja ruplan heikkeneminen ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen idänkauppaan.
Suomi sai 140 maan kilpailukykyvertailussa kiitosta etenkin julkisen sektorin tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä. Se arvioitiin maailman parhaaksi. Kehuja tuli myös koulutusjärjestelmästä, joka oli vertailun toisella sijalla.
Myös Suomen liike-elämän innovatiivisuutta kiiteltiin. Yleisessä innovatiivisuusvertailussa Suomi tuli toiseksi ja patenttihakemusten määrässä väkilukuun suhteutettuna neljänneksi.
Maailman talousfoorumin arviossa katsotaan, että Suomella on vahva perusta ponnistaa ylös nykyisestä talouden alennustilasta. Sitä helpottaisi arvion mukaan kuitenkin se, että Suomi korjaisi ”pitkään jatkuneita jäykkyyksiä työmarkkinoillaan”.
Suomen työmarkkinat pääsivät vasta vertailun 26 sijalle. Lisäksi Suomen palkkaneuvottelujärjestelmä on talousfoorumin arvion mukaan maailman keskitetyin. Se joutui vertailun jumbosijalle (140). Suomen erittäin keskitetyn palkkaneuvottelujärjestelmän todetaan lisäävän työttömyyttä.
Myös Suomen valtiontalous saa moitteita vertailussa. Sen katsotaan heikentyneen merkittävästi talouskriisin aikana. Erityisesti huomiota kiinnitetään siihen, että julkisen velan määrä verrattuna bruttokansantuotteeseen on kasvanut 20 prosentilla vuodesta 2006.
