Käsihygienia on tärkeää, mutta onko sitä ylikorostettu ja unohdettu paljon merkittävämmät tartuntavaarat? LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suositus käsidesistä nojaa vanhaan tietoon, mutta Suomi ei muuta linjaa

Huippututkija ei ymmärrä, miksi THL ja STM eivät reagoi keskeiseen aerosolien vaaraan.

Columbian yliopiston apulaisprofessori geenitutkija Tuuli Lappalainen ihmettelee Suomen viranomaisten toimimattomuutta uusien koronatutkimustietojen edessä.

Hänen mukaansa pandemian keskellä ”pitää pystyä parempaan” ja ”STM ja THL tarvitsevat vahvaa poliittista johtajuutta”.

– Käsienpesun tehosta koronaa vastaan on liikkunut epäilyksiä jo pitkään – siitä ei muuten ole satunnaistettua tutkimusta – ja silti se on Suomen strategian kulmakivi. Tartuntamekanismeista on tullut viime kuukausina hurjasti uutta tietoa, mutta Suomen suosituksissa se ei näy, Tuuli Lappalainen twiittaa.

Polttavaa tartunta-asiaa käsitteli vastikään muun muassa Wall Street Journal jutussaan otsikolla Miten tarkkaan ottaen saat Covid-19-taudin? Siitä on kasvava konsensus / Pintojen saasteista ja satunnaisista kohtaamisista (ulkotiloissa) on vähemmän huolta kuin läheisistä, pitkään jatkuvista henkilöiden vuorovaikutuksista

– Käsihygienia on toki kannatettava asia, mutta koronan ehkäisyssä sen varaan ei voi jättäytyä. Nyt tarvitaan Suomessa kipeästi ja kiireellisesti päivitetty valistuskampanja, jotta saadaan ihmisille oikeaa tietoa itsen ja muiden suojaamisesta. Koulujen alkuun on kuukausi, Tuuli Lappalainen jatkaa.

– Nykytiedon mukaan merkittävä riski ovat pienet aerosolipisarat joita syntyy ei vain pärskiessä vaan myös hengittäessä ja varsinkin (kovaa) puhuessa ja laulaessa. Nämä voivat leijailla pidempiä matkoja ja tartuttaa varsinkin sisätiloissa. Siksi maskit.

Tuuli Lappalainen.

Monien tai kaikkien käyttäessä maskeja on pisaroita ja aerosoleja Lappalaisen mukaan ilmassa vähän.

– Kuka tahansa meistä voi olla oireeton tartuttaja ja vastuullinen ihminen suojaa muita. Mutta maski suojaa myös itseä, materiaalista riippuen, hän kirjoittaa.

– Kyse ei myöskään ole vain pärskeistä. Ne ovat tärkeä tartunnan lähde, mutta uloshengitysilma on myös riski, varsinkin puhuessa. Vrt. tupakansavun leijailu ja kertyminen sisätiloissa.

Lappalainen ei usko, että viranomaiset Suomessa edelleen tavoittelisivat Ruotsin malliin laumasuojaa, sillä ”hyviäkin toimia on tehty paljon”.

– Puutteiden takana luulen olevan organisaatioiden kulttuurin ongelmat: kankeus ja kyvyttömyys saada aikaiseksi, konservatiivinen ylivarovaisuus, haluttomuus myöntää virheitä, toiveajattelu että ongelma ratkeaa jotenkin itsestään.

Tutkija korostaisi tiedon antamista esimerkiksi kausityöntekijöiden kaltaisille ryhmille, joiden parista uudet epidemiat ovat usein levinneet.

Hänen yhteenvetonsa on, että ”turvaväleistä on apua kaikenkokoisille pisaroille altistumisen ehkäisyssä. Käsihygienian merkitys on vähän kiistanalainen mutta haittaakaan ei ole. Mutta nämä eivät yksin suojaa. Tarvitaan maskeja sisätiloissa ja hyvää ilmanvaihtoa”.

– Yhtenäisyyteen kuuluu myös se, että poliitikot ja viranomaiset kuuntelevat herkällä korvalla laajaa asiantuntijoiden joukkoa ja kansalaiskeskustelua. Kaikki viisaus ei asu virastoissa ja ministeriöissä.

Biolääketieteen tutkijana Lappalainen on New Yorkissa seurannut ja tehnyt tutkimusta koronasta maaliskuusta lähtien.

– Olisi kiva saada varmistus, että (STM, THL) ottaa hallituksen johtamana koppia näistä yksittäistapauksista, käy läpi mikä meni pieleen ja miten parannetaan jatkossa. Kyllä kai tätä systeemiä koko ajan hiotaan paremmaksi – kiireellisesti ja tavoitteellisesti?

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt