”Suomi on jo sotilaallisesti liittoutunut maa”

Tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan sotilaallisen avunannon lainmuutokset eivät hetkauta asetelmaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä Suomi on jo tällä hetkellä sotilaallisesti liittoutunut maa. Tulossa olevat lainmuutokset, joiden myötä Suomi voisi antaa sotilaallista apua EU:n Lissabonin sopimuksen mukaisesti, eivät näin hetkauta asetelmaa.

– Itse näkisin, että Suomi on jo tällä hetkellä sotilaallisesti liittoutunut maa, Salonius-Pasternak sanoo viitaten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen kirjauksiin.

Vuosien 2009 ja 2012 selonteoissa Suomea on jo luonnehdittu sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi. Enää ei ole puhuttu sotilaallisesti liittoutumattomasta maasta.

– Kirjoittajat ovat ymmärtäneet Lissabonin sopimuksen merkityksen. Ei se ole tullut puskista kenellekään, Salonius-Pasternak näkee asian.

Lainmuutokset ovat Salonius-Pasternakin mielestä ”vähän työtapaturmana” jääneet tekemättä. Suomen turvallisuusnäkökulmastakin on tärkeää, että ne pannaan toimeen:

– Ennen kuin me pyydämme apua, meillä pitäisi olla myös valmius antaa sitä apua.

Salonius-Pasternakin mukaan asiaa voi ajatella niin, että ”tällä kertaa onneksi Suomen sotilaallinen panos ei ollut Ranskan keskeinen avuntarve, mutta”:

– Siinä tilanteessa, jos Suomi haluaisi jotain vastaavaa, olisihan se katastrofi, jos tätä lainsäädäntöä ei olisi saatu valmiiksi tai sitten me pelaisimme vahvasti kaksilla korteilla.

EU:n ja Naton turvatakuilla ero

Salonius-Pasternakin mukaan EU:n ja Naton turvatakuilla on kuitenkin selkeä ero. EU:n turvatakuita ei voida kytkeä osaksi Suomen puolustussuunnittelua.

– Naton turvatakuut ovat keskeinen osa sen jäsenmaiden turvallisuuspolitiikkaa ja puolustussuunnittelua. EU:ssa näin ei ole, Salonius-Pasternak sanoo.

Vaikka EU:n Lissabonin sopimuksen velvoite antaa sotilaallista apua kuulostaa tiukalta, käytännössä avunanto tapahtuu bilateraalisesti ja ”tavallaan ad hoc -perusteisesti”. Natossa taas on olemassa selvät suunnitelmat ja vastuut.

Miten sitten jatkossa, minkälaisissa tilanteissa ja keitä Suomen sotilaallinen apu EU:n puitteissa mahdollisesti kiinnostaisi?

– Jos Ruotsiin tai Viroon kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys tai uhka, olisin hyvin yllättynyt, jos Suomelta ei pyydettäisi tukea, joka olisi luonteeltaan sotilaallista, Salonius-Pasternak pohtii.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt