Suomi luopumassa humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta

Sisäministeriö on asettanut lakihankkeen, jossa tarkistetaan kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä.

Asiasta päätti maahanmuuton ministerityöryhmä tiistaina. Tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö olisi linjassa Euroopan unionin lainsäädännön perustason kanssa.

Kansainvälistä suojelua hakeneelle voidaan Suomessa ulkomaalaislain mukaan antaa turvapaikka tai myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Kaikissa kolmessa kategoriassa on kyse kansainvälisen suojelun antamisesta. Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, oleskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Turvapaikan ja toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytykset perustuvat Euroopan unionin määritelmädirektiivin ja turvapaikka myös YK:n pakolaissopimuksen asettamiin velvoitteisiin.

Sen sijaan humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei säädetä EU:n lainsäädännössä tai pakolaissopimuksessa, vaan taustalla on Suomen oman kansallinen ratkaisu.

Sisäministeriössä valmisteilla olevan hankkeen tavoitteena on, että Suomen lainsäädäntö vastaisi paremmin Euroopan unionin lainsäädäntöä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta luopumista. Samalla jouduttaisiin muuttamaan eräitä muita säännöksiä, joissa on viittaus mainittuun lupaperusteeseen.

Humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupia on myönnetty hyvin vähän. Vuosina 2013 ja 2014 sen osuus on ollut noin yksi prosentti kansainvälistä suojelua saaneiden kokonaismäärästä.

Alustavan aikataulun mukaan hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle ensi tammikuussa.

Kansainvälisen suojelun antamista koskevien säännöksien ohella tarkastellaan myös perheenyhdistämistä.

Sisäministeriö asetti syyskuussa lainsäädäntöhankkeen perheenyhdistämisen kriteerien tarkentamiseksi EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. EU-direktiivissä määritellään perheenyhdistämisen perusedellytykset sekä lisäedellytykset, joiden soveltamisesta jäsenvaltiot päättävät.

Suomi ei ole ottanut käyttöön kaikkia direktiivin lisäedellytyksiä. Perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennettaisiin näiden lisäedellytysten pohjalta.

Myös tästä hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle ensi keväänä.

Kommentit