Kirjoittajan mukaan elvytysrahoituksen päättäminen rahoituskehysten yhteydessä lisäsi vaikeuskerrointa. LEHTIKUVA / AFP John Thys

Olavi Ala-Nissilä: Suomen pitää olla EU:ssa järkimaa

Euroopan Unionissa tarvitaan nyt päätöksiä.

Monivuotiset rahoituskehykset ovat tärkeä politiikan väline. Pitää päättää seitsemän vuoden rahoituskehyksestä ja samalla näiden vuosien talousarvioiden kehyksistä ja politiikasta. Nyt samalla pitää päättää myös elvytyspaketin rahoituksesta.

Unionin vuotuinen budjetti on 150 miljardia. Budjetin pitäisi kuitenkin näyttää pieneltä päältä mutta sisään pitää mahtua paljon. Talousarvio EU-kansalaista kohden ja päivää kohden on kaavamaisesti laskien 90 senttiä.

Suomi on EU:ssa kannattanut tiukkaa taloutta ja hyvää hallintoa. Mutta Suomi ei ole liittynyt EU:n budjetin pienentäjien joukkoon eli niin sanottuun prosenttiliikkeeseen. Se on ollut järkevää. Suomi haluaa turvata EU:n toimintakyvyn ja esimerkiksi suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden. Niitä varoja Suomi saa myös parhaiten jäsenmaksuista takaisin.

Nyt Unionin mittavan 750 miljardin elvytysrahoituksen päättäminen rahoituskehysten yhteydessä on lisännyt päättämisen vaikeuskerrointa paljon. Elvytystä tarvitaan, mutta mittavien suorien avustusten jakaminen yhteisesti rahoitettuna on ongelmallista yleensäkin ja esitetyn mallin pohjalta.

On tärkeää, että Suomi on osallistunut keskusteluihin niin sanottujen nuukamaiden eli Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa elvytyspaketista päätettäessä. Olematta varsinaisesti ryhmän jäsen yhdessä voidaan vaikuttaa yhteisestä näkemyksestä. Suomi on järkimaa mutta ei nuukamaaryhmäläinen.

EU:ssa taloudessa ensisijainen vastuu on ja pitää olla aina jäsenmailla. EU:n budjetti eikä Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka voi jäsenmaiden talouden uudistuksia tehdä. Moraalikadon vaara on siinä, että uudistukset eivät etene jos riskejä voidaan laittaa toisten piikkiin. Tämä pitää aina pitää mielessä.

Suomessa tehtiin jo viime kaudella eduskuntavetoisesti prosessille ja rahoituskehyksille monia hyviä tavoitteita ja nostettiin vahvasti esille oikeusjärjestyskytkentä. Kyse siitä, että voidaanko EU-tukia keskeyttää tai jopa katkaista mailta, joissa esiintyy yleisiä puutteita suhteessa oikeusvaltioperiaatteeseen. On oikein, että Suomi on tässä tiukkana.

Rahoituskehyksistä päättäminen on jo myöhässä. Elvytystoimista pitää myös nyt linjata. Suomen järkevältä linjalta EU voisi parhaiten nyt edetä.

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on KHT-tilintarkastaja, Senior Advisor ja entinen Euroopan Tilintarkastustuomioistumen jäsen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt