X
SULJE MAINOS
Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. LEHTIKUVA / OTTO PONTO

Soten karsintakilpailu alkaa

Tulevien aluevaltuutettujen pitäisi vajaassa vuodessa päättää, mitkä laitokset suljetaan ja mitkä säilytetään. Voi ennustaa, että työstä ei selvitä mustelmitta.

Tähystyksessä eli endoskopiassa tutkitaan elimistön sisäosia. Taipuisa putki työnnetään kehon sisään, ja putken päässä oleva kamera välittää valokuitua pitkin tietoa siitä, löytyykö elimistöstä sairauksia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asukkaat ohjataan endoskopiaan Keski-Suomen Keskussairaalaan eli Sairaala Novaan. Se sijaitsee Jyväskylän Kukkumäellä. Keskuskaupunki Jyväskylän asukkaille on kuitenkin olemassa vaihtoehto: heitä voidaan ohjata endoskopiaan Kyllön terveysasemalle, joka myös sijaitsee Kukkumäellä, vain parinsadan metrin päässä Sairaala Novasta. Siellä sijaitsee Jyväskylän kaupungin endoskopiayksikkö.

– Siellä on hyvät tilat, hyvät vehkeet ja hyvät tekijät, sanoo gastrokirurgi Ville Väyrynen.

Väyrynen työskentelee Keski-Suomen Keskussairaalassa. Hän ei moiti Jyväskylän kaupungin tähystyksen laatua, vaan haluaa sanoa, että kun sote-uudistus tehdään, joudutaan halki Suomen pohtimaan, löytyykö vastaavia päällekkäisyyksiä.

– Tässäkin tapauksessa yksiköt sijaitsevat 200 metrin päässä toisistaan tähystellen pahimmillaan samoja potilaita muutaman viikon välein. Jos ajatellaan synergiaetuja, kyllä tällainen pitäisi keskittää.

Kukkumäen tähystykset ovat yksi tapaus satojen ja tuhansien vastaavien sote-tapausten joukossa. Kun aluevaltuustot tammikuussa valitaan ja ne maalikuun alussa aloittavat toimintansa, ne laativat hyvinvointialueelle strategian. Tämän tehtävän ehkä keskeisin osa on päättää, mitkä sote-yksiköt, siis vaikkapa terveyskeskukset tai hoivakodit, säästetään ja mitkä suljetaan tai yhdistetään toisiin.

Helppoa päättäminen ei tuoreille aluevaltuutetuille ole. He voivat hakea tukea vaikkapa sote-järjestämislaista, jonka yhdeksännessä pykälässä todetaan, että sote-tehtäviä voidaan keskittää suuriin kokonaisuuksiin, jos se on ”välttämätöntä”. Välttämättömyyden perusteeksi kelpaa esimerkiksi se, että keskittämisellä varmistetaan palveluiden saatavuus tai että palvelun kustannukset uhkaavat kasvaa erityisen suuriksi.

Aluevaltuutettujen ei pidä myöskään unohtaa järjestyslain neljättä pykälää. Siinä todetaan, että palvelut pitää toteuttaa yhdenvertaisesti ja ”väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita”.

Ei tarvitse omata ennustajan kykyjä arvatakseen, että 21 maakunnan eli hyvinvointialueen valtuustot saavat eteensä poliittisia ja alueellisia kiistoja. Jokainen kunta haluaa tietysti mahdollisimman hyvät palvelut, mutta samalla kunnat pelkäävät, että hyvinvointialue tulee ja sulkee palvelut.

Poliittisia jakolinjojakaan ei tarvitse kaukaa hakea.

– Keskustan äänestäjät ovat haja-asutusalueilla, joissa ei juuri ole julkista liikennettä ja välimatkat pitkiä. Kokoomuksen äänestäjät taas tiheämmän asutuksen alueilta joukkoliikenteen varrelta. Vaalikampanjoissa syntyy houkutus luvata lähipalveluja kaikille, sanoo Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko lupasikin syyskuussa, että jokaisessa kunnassa pitää olla ainakin yksi sote-yksikkö. Keskustan vaalikärki on vaatia sote-asemaa jokaiseen kuntaan.

Kokoomus ei vaaliohjelmassaan ota kantaa siihen, pitääkö palvelut keskittää vai hajauttaa. Puolue painottaa sitä, että hoitojonot lyhenevät ja että hoitoa voivat tarjota sekä julkinen sektori, yritykset että järjestöt.

Kokoomus painottaa digitaalisia palveluja. Nehän voivat toimiessaan vähentää tarvetta fyysisille palvelupisteille. ”Lääkäreiden ja hoitajien etävastaanotot voivat helpottaa potilaiden arkea, vähentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten tasavertaisuutta”, puolue kirjoittaa ohjelmassaan.

Kolmas suuri kuntapuolue SDP puolestaan sanoo, että palveluiden pitää löytyä ”läheltä ihmistä”. Puolueen mukaan palvelupisteitä täytyy olla Suomessa riittävästi ja niiden pitää löytyä helppojen kulkuyhteyksien päässä. SDP ilmoittaa, että sote-uudistuksessa yksi tärkeimmistä asioista on henkilökunnan hyvinvointi, ja puolueen puheenjohtaja Sanna Marin käyttikin runsaasti aikaa tämän seikan pohdintaan, kun hän marraskuussa esitteli SDP:n vaaliohjelman.

Ohjelmasta löytyy muuten myös keskenään ristiriitaisilta näyttäviä tavoitteita: SDP kertoo, että se haluaa hillitä kustannusten kasvua, mutta toisaalta se haluaa myös poistaa asiakasmaksut, nostaa palkkoja ja lisätä palvelutarjontaa.

Kun lukee emopuolueiden vaaliohjelmia, kannattaa muistaa, että olot vaihtelevat eri puolilla Suomea, ja ne vaihtelevat hyvinvointialueiden sisälläkin. Vaaliohjelmista onkin vaikeaa päätellä, miten puolueessa suhtaudutaan jonkin yksittäisen sote-aseman säilyttämiseen tai sulkemiseen.

Mitä tulee palkkojen nostamiseen, siinä SDP:n tavoite toteutuu melkein itsestään. Se johtuu palkkojen harmonisoinnista.

Kun palvelut siirretään kunnista hyvinvointialueille, siirtyvät mukana sote-työntekijät. Yhteensä Suomessa on noin 215000 sote-työntelijää, mutta koska Helsinkiä uudistus ei koske, liikkeenluovutuksilla siirtyy hyvinvointialueille noin 173000 työntekijää.

Kunnat ovat saaneet päättää palkoista itsenäisesti, ja Kuntatyönantajien mukaan esimerkiksi lääkäreiden palkat saattavat vaihdella satoja euroja kunnista toiseen. Sote-uudistuksessa palkat ”harmonisoidaan”, mikä tarkoittaa, että matalat palkat nostetaan korkeiden tasolle. Tähän kuluu arvioijasta riippuen 500–1000 miljoonaa euroa.

Harmonisoinnista on jo ennen sote-uudistusta nähty ennakkotapauksia. Esimerkiksi Kainuun sote-kuntayhtymä sai vuonna 2018 työtuomioistuimelta päätöksen, jonka mukaan sen piti yhdenmukaistaa fysioterapeuttien palkat korkeimman palkkatason mukaisiksi.

Sujuvasanainen Ville Väyrynen sanoo ryhtyneensä lääkäriksi ”heräteostoksena”, ja kuntapolitiikkaan hän lähti, kun naapuri sitä pyysi aamuyöllä boolimaljan äärellä.

– Innostuin viidessä minuutissa siitä.

Väyrynen asettui ehdolle Muuramen kunnassa ja pääsi valtuustoon kokoomuksen listalta 51 äänellä. Kun pöydälle ”lappasi asiaa toisensa perään”, hän huomasi, että politiikka on mukavaa. Sekä työ että politiikka vievät aikaa, mutta Väyrynen on oppinut priorisoimaan.

Hän myös osaa nopeasti siirtyä asiasta toiseen. Kun Verkkouutiset marraskuussa soittaa Väyrysen matkapuhelimeen, siihen vastaa hoitaja, joka kertoo , että Väyrynen leikkaa parhaillaan potilasta. Hoitaja nostaa puhelimen Väyrysen korvalle, joka sanoo, että leikkaus on sulkuvaiheessa mutta että puolen tunnin päästä työ on valmis ja haastattelu voidaan tehdä. Näin tapahtuu.

Muurameen perustettiin runsaat neljä vuotta sitten sote-liikelaitos, joka järjestää kuntalaisille kaikki sote-palvelut. Väyrysen mukaan muuramelaiset ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä.

– Olisi hirveän kiva ottaa siitä näin vaalien alla kunnia, mutta se on kyllä virkamiesten ansiota.

Kun hyvinvointialue aloittaa, on mahdollista, että Muuramen palveluita karsitaan. Väyrynen ennustaa, että pieniä muutoksia tulee mutta jättimäisiä ei.

Muurame sijaitsee hyvällä paikalla aivan elinvoimaisen Jyväskylän naapurissa, ja asukkaat ovat terveitä ja veronmaksukykyisiä. Palvelut on tuotettu tehokkaasti. Muuramen terveyskeskuksessa on vuodeosasto, ainoa Jyväskylän eteläpuolella. Väyrysen mukaan olisi tärkeää, että se säilytetään sote-uudistuksen jälkeenkin.

Itsestään selvää tämä ei ole. Joku voi katsoa, että Muurame sijaitsee liian lähellä Jyväskylää ja että vuodeosasto kannattaa säilyttää tai jopa perustaa uusi jossain kauempana alueen keskuskaupungista.

Väyrynen sanoo, että poliittisten kiistojen sijaan voidaankin nähdä alueellisia kädenvääntöjä.

– Enkä toivo mitään kiistoja, vaan sitä, että asiat saadaan sovittua yhteisymmärryksessä.

Päällekkäisyyksiä löytyy varmasti lähipalveluista, joten valtuustojen pitää miettiä tarkkaan, mikä on paras tapa järjestää ne jatkossa, Väyrynen sanoo. Hänen mukaansa jo nyt voidaan nähdä, että maakunnassa ei toimita optimaalisesti.

– Potilas saattaa jonottaa paikkaa jollekin tietylle vuodeosastolle. Pahimmillaan hän joutuu odottamaan paikkaa päiväkausia, vaikka samaan aikaan jossain toisessa kunnassa on tyhjiä paikkoja vaikka muille jakaa.

Konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Groupin senior partner Antti Alho sanoo, että uutta verkostoa rakennettaessa pitää pohtia lukuisia seikkoja: Miten väestön ikärakenne muuttuu? Miten väli liikkuu hyvinvointialueen sisällä? Paljonko asukkaat sairastavat? Miten hoidot kehittyvät? Moniko voidaan fyysisten käyntien sijaan hoitaa etäyhteyksillä? Mitä kaikkea julkinen tuottaa itse ja mitä hankkii yksityiseltä sektorilta?

Alho muistuttaa, että kaikilla alueilla on jo olemassa palveluverkko. Tulevaa tarvetta ajatellen verkko joko on tasapainossa tai ei ole. Hän ennustaa, että yhdistymisiä nähdään.

– Pienistä erillistä toimipisteistä tullaan varmasti enenevässä määrin luopumaan, Alho sanoi Kuntaliiton sote-seminaarissa marraskuussa.

Uusiakin tiloja rakennetaan. Niiden täytyy olla tarkoituksenmukaisia ja sijaita hyvissä paikoissa, ja niitä pitää voida muuntaa uuteen käyttöön tarpeen mukaan, Alho sanoo.

Tulevat väittelyt eivät rajoitu vain siihen, mitä yksiköitä suljetaan. Kiistaa voi odottaa myös siitä, mitkä toimialat saavat enemmän resursseja ja mitkä vähemmän. Paljonko riittää rahaa päihdepalveluihin, voidaanko neuvolatoiminnasta leikata, entä voidaanko vanhusten kotihoitoa lisätä, tällaiset pohdinnat siirtyvät kunnista hyvinvointialueille.

Lokakuussa sote-ministerit Krista Kiuru (sd.) ja Sirpa Paatero (sd.) kävivät Jyväskylässä puhumassa hyvinvointialueiden perustamisesta. Yksi teema oli perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon välisen raja-aidan poistaminen.

Perusterveydenhuolto muodostaa Suomen terveysjärjestelmän ytimen. Siihen kuuluu matalan tason hoitoa, kuten yleislääkärin vastaanottoja, neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä. Perusterveydenhuoltoon voi hakeutua kuka tahansa, ja sitä tarjoavat sekä yksityiset yritykset että kunnat ja kaupungit.

Erikoissairaanhoitoon taas tarvitaan lääkärin lähete, ja siihen kuuluvat esimerkiksi silmälääkärin palvelut, syöpähoidot, kirurgia ja psykiatriset palvelut. Erikoissairaanhoitoa järjestävät sairaanhoitopiirit.

Kiuru sanoi Jyväskylässä, että kun sote-uudistus tehdään, raja-aidat puretaan, jotta hoitoon pääsee vähemmällä hallinnolla. Ville Väyrynen kertoo kuunnelleensa tätä innoissaan, mutta mitä pitemmälle puhe eteni, sitä pettyneemmäksi hän tuli.

– Raja-aitojen purkua toki hehkutettiin, mutta seuraavassa lauseessa todettiin, että erikoissairaanhoito ei tällä kierroksella tule saamaan mitään, Väyrynen ihmettelee.

Hänen mielestään kalliin erikoissairaanhoidon tarve ei vähene; se keskittyy elämän viimeisiin vuosiin, syöpähoidot kehittyvät, instrumentaatiot kallistuvat, hän luettelee.

– Ihmisten vaatimustaso kasvaa. Omaiset osaavat lukea Googlea ja tietävät, mitä hoitoja on tarjolla.

Toinen toimialojen välinen ristiriitapotentiaali piilee pelastustoimessa.

Harva edes tietää tai muistaa, että sote-uudistus ei koske yksin sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa. Uudistus koskee myös pelastuslaitoksia, siis esimerkiksi palomiehiä ja ambulanssikuskeja. Tällä hetkellä pelastustoimi kuuluu kunnille, mutta työ siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) pelkää, että tämä ensilinjan auttaminen jää uudistuksessa häviölle.

– Turvallisuuspuoli ei saa jäädä mopen osille. Ihmisille on hädän hetkellä kaikkein tärkeintä, kuinka nopeasti ambulanssi tai palokunta ovat saatavilla.

Hän muistuttaa, että sote-uudistukseen liittyviä palveluita säädellään oikeudellisesti katsottuna eri tavoin. Esimerkiksi vanhustenhuollosta löytyy palveluita, joita säädellään tiukasti ja normitetaan hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tämän sääntelyn joutuu sote-päätöksentekijä ottamaan huomioon.

– Sellainen toteutetaan ensimmäisenä, johon liittyy aluehallintoviraston sakon uhka.

Häkkänen huomauttaa, että vanhustenhoidossa laitospalveluita säädellään hoitajamitoituksella ja uhkasakolla tiukemmin kuin esimerkiksi kotihoitoa tai omaishoitajia.

– Se on johtanut siihen, että muista palveluista siirretään hoitajia pois, ja niitä pystytään heikentämään.

Häkkäsen mielestä kaikki palvelut pitää asettaa tasaveroisina samalle viivalle. Hänen mukaansa on tavallista, että ensiksi hoidetaan kuntoon ne palvelut, joista ”syntyy kovin huuto”, minkä vuoksi palokunnat ja ambulanssit saattavat joutua heikompaan asemaan.

– Eihän palokunta tai ensihoitaja huuda kovimmin Twitterissä. Tämä on vähän reippaasti sanottu, mutta näin se vain on. Päättäjien täytyy pitää huolta myös niistä palveluista, joista ei ensimmäisenä tviitata.

Merkillepantavaa on, että suuren osan Suomen tulipaloista sammuttavat vapaaehtoiset. Suomessa on 784 paloasemaa, joista 688 asemalla toimii niin sanottu sopimuspalokunta, joka koostuu vapaaehtoisista. Suurten kaupunkien ulkopuolella tällaisia on suurin osa palokunnista.

Vapaapalokunnissa on nyt huolestuttu siitä, takaako hyvinvointialue rahoituksen samaan tapaan kuin kunnat ovat taanneet. Äitiyslomaa tällä hetkellä viettävä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), totesi jo vuosi sitten, että rahoitus järjestyy, koska Suomi ei selviä ilman sopimuspalokuntia.

Uutta sotea on pystytetty vuosien ajan. Alunperin tavoitteeksi asetettiin – tai ainakin osa puolueista asetti – että soten kulut eivät saa kasvaa vaan että uudistus tuo jopa säästöjä. Tästä tavoitteesta on luovuttu, ja nykyisen mallin ennustetaan kasvattavan menoja 6,4 miljardia euroa vuodessa, laskee valtiovarainministeriö. Lisäys on merkittävä, koska tällä hetkellä sote-palveluihin kuluu noin 20 miljardia euroa.

Väyrynen sanoo, että jos säästöjä haluttaisiin, pitäisi kantaa niiden seuraukset.

– Jos meillä kuluisi nettona vähemmän rahaa kuin aikaisemmin, se vaatisi, että hoidon tasoa laskettaisiin. En näe sellaista vaihtoehtoa mitenkään.

Hänen mukaansa Suomi ei kansainvälisesti verrattuna käytä erityisen paljon rahaa terveydenhuoltoon, jos tarkastellaan menojen osuutta bruttokansantuotteeseen nähden. Hän lisää, että Keski-Suomi on toiseksi kustannustehokkain alue pääkaupunkiseudun jälkeen.

Väyrynen sanoo, että ”valinnanvapauteen itseisarvona” hän suhtautui aikoinaan epäluuloisesti. Sen sijaan palveluseteliä hän kehuu, eikä hän halua kajota yksityisen hoidon Kela-korvauksiin.

– En ole palvelujen ääretön keskittäjä enkä riisuja missään nimessä. Toivon, että ihmisillä on lähipalvelut, mutta ne pitää tehdä kustannustehokkaasti.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt