Sota, väkivalta ja vaino aiheuttavat suurimmat pakolaisvirrat koskaan

Maailmanlaajuiset pakolaisvirrat sodan, väkivallan ja vainon takia saavuttivat viime vuonna korkeimman tason koskaan, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n raportti.

UNHCR:n Global Trends -raportti selvitys pakolaistilanteesta kertoo, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan ympäri maailman – tämä on noin 300 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Luku koostuu kolmesta tekijästä. Ensimmäinen on pakolaisten lukumäärä, joka on 22,5 miljoonaa ja siten suurin koskaan. Näistä 17,2 miljoonaa ovat UNHCR:n vastuulla ja loput ovat palestiinalaispakolaisia, jotka ovat rekisteröityneet UNHCR:n sisarorganisaatioon UNRWA:han.

Syyriasta tulee eniten pakolaisia maailmassa (5,5 miljoonaa), mutta vuonna 2016 suurin uusi tekijä oli Etelä-Sudan, jossa rauhanpyrkimysten murtuminen saman vuoden heinäkuussa johti 739 900 ihmisen pakenemiseen vuoden loppuun mennessä (tällä hetkellä 1,87 miljoonaa).

Toinen tekijä on ihmisten siirtyminen kotimaan sisällä. Näiden ihmisten lukumäärä oli viime vuoden lopussa 40,3 miljoonaa.

Syyria, Irak ja yhä erittäin merkittävä pakolaisuus Kolumbian sisällä olivat suurimmat sisäisen pakolaisuuden aiheuttajat. Sisäinen pakolaisuus on kuitenkin maailmanlaajuinen ongelma, ja se muodostaa lähes kaksi kolmasosaa maailmanlaajuisista pakkosiirroista.

Kolmas tekijä on turvapaikanhakijat, ihmiset, jotka ovat paenneet maastaan ja hakevat kansainvälistä suojelua pakolaisina. Vuoden 2016 lopusta alkaen turvapaikkaa hakevien ihmisten määrä maailmassa oli 2,8 miljoonaa.

– Millään mittareilla tätä määrää ei voi hyväksyä, ja se kertoo enemmän kuin koskaan solidaarisuuden ja yhteisen päämäärän tarpeesta kriisien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Se kertoo myös tarpeesta varmistaa yhdessä, että maailman pakolaisia, sisäisiä pakolaisia sekä turvapaikanhakijoita suojellaan asianmukaisesti ja heistä huolehditaan samalla, kun haetaan ratkaisuja, sanoo YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi.

Epätasapaino vastaanottamisessa

Maailmanlaajuisesti useimmat pakolaiset – 84 prosenttia – olivat pieni- tai keskituloisissa maissa vuoden 2016 lopusta alkaen, ja joka kolmas (4,9 miljoonaa henkilöä) olivat vähiten kehittyneissä maissa.

UNHCR:n mukaan tämä epätasapaino heijastaa useita asioita, kuten jatkuvaa kansainvälisen konsensuksen puutetta, kun on kyse pakolaisten vastaanottamisesta sekä monien köyhien maiden läheisyyttä konfliktialueisiin nähden.

– Epätasapaino kertoo myös siitä, että pakolaisia ja muita siirtymään joutuneita ihmisiä tukevien maiden ja yhteisöjen tulee olla resursseiltaan kestäviä ja tuettuja. Tuen ja resurssien puute voi luoda epävakautta, ja sillä voi olla vaikutuksia ihmishenkeä turvaavaan humanitääriseen työhön tai se voi johtaa toissijaiseen siirtymään, UNHCR toteaa.

Syyriassa paennut kaksi kolmasosaa väestöstä

Syyriasta lähtee edelleen väestömäärältään eniten pakolaisia maailmanlaajuisesti. Lähes kaksi kolmasosaa väestöstä eli 12 miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai lähtenyt ulkomaille pakolaisiksi tai turvapaikanhakijoiksi.

Jos jätetään Palestiinan pitkäaikainen pakolaistilanne huomiotta, afgaanit olivat toiseksi suurin (4,7 miljoonaa) pakolaisväestö ja sitä seuraavat irakilaiset (4,2 miljoonaa) ja eteläsudanilaiset ovat maailman nopeimmin kasvava pakolaisväestö, sillä 3,3 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan viime vuoden loppuun mennessä.

UNHCR arvioi, että ainakin kymmenen miljoonaa ihmistä oli ilman kansalaisuutta tai vaarassa joutua valtiottomaksi vuoden 2016 lopussa. Hallitusten keräämien ja UNHCR:lle kerrottujen tietojen mukaan valtiottomia on kuitenkin 3,2 miljoonaa 74 maassa.

UNHCR tuottaa Global Trends -raportin vuosittain sen omien tietojen, Internal Displacement Monitoring Centre -keskukselta saamiensa tietojen sekä hallituksilta saatavien tietojen perusteella.

Kommentit