Talvisotaan johtaneessa Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Itä-Euroopan keskenään. Nara.gov Wikimedia Commons

Seura: Näin Venäjällä perustellaan talvisotaa

Uusvanha historiantulkinta toistaa joitain neuvostokehitelmiä, unohtaa paljon ja syyllistää kiittämättömiä suomalaisia.

Seura-lehti tarkisti, kuinka uusimmissa venäläisissä historiajulkaisuissa näkyy Vladimir Putinin johtaman Venäjän tulkinta talvisodasta. Boris Jeltsinille talvisodassa oli kyse Josif Stalinin rikoksesta, kun taas Putinille Molotov-Ribbentrop-sopimus ja sen aiheuttama talvisota olivat oikeutettuja.

Viipurilaisessa kirjakaupassa myytävä teos Talvisota: Stalinin häväisty voitto kierrättää vanhat neuvostosepitykset siitä, kuinka talvisota oli Stalinin nerokas pelinavaus, jonka ”mainetta ulkomaiset agentit ja mädät demokraatit ovat aivan turhaan lianneet”. Vaarallinen raja siirrettiin lännemmäksi ja Leningradille saatiin hyvä suojavyöhyke ”fasistien” hyökkäystä vastaan.

Salaneuvos-historialehdessä selvitetään sen päätoimittajan Andrei Konstantinovin mukaan ”kulttimainetta” Suomessa nauttivaa talvisotaa, jossa ”puna-armeija vapautui suomalaispelosta”. Lehden tarjoama isänmaallinen tulkinta eroaa neuvostoaikaisesta siten, että Mainilan laukausten myönnetään olleen Kremlin lavastamia, eikä Mannerheim-linjaa kuvata sellaiseksi lännen rahoittamaksi Maginot-linjan kaltaiseksi linnoitusvyöhykkeeksi kuten neuvostohistoriassa.

Sen sijaan sodan hyväksi syyksi nähdään ”epäluottamus”. Suomella oli 1930-luvulla laajat yhteydet Saksaan ja oli aiheellista pitää Suomea sillanpäänä Saksan tulevalle hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Näin tapahtuikin kesällä 1941, joten talvisota oli ennaltaehkäisevä isku. Itse neuvostosodan tappiot sivuutetaan, eikä neuvostoarmeijan kokemia massiivisia tuhoja Laatokan Karjalassa ja Suomussalmella mainita lainkaan.

Epämukavien loogisten päätelmien välttämiseksi Salaneuvos-lehti unohtaa myös sen, että talvisodan aikaan Neuvostoliitto oli natsi-Saksan liittolainen ja Suomea tukivat länsimaat. Samaten jätetään mainitsematta talvisodan laajempi yhteys eli Molotov-Ribbentrop-sopimukseen perustuneet Baltian maiden, Itä-Puolan ja Romanian Bessarabian miehitykset. Lännestä tullut apu kuitataan vain sillä, että jo tuolloin lännessä oli venäläisvastaisuutta.

Ylipäätään talvisotaa pohjustetaan suomalaisten yli sata vuotta jatkuneella ”kiittämättömyydellä” ja ”venäläisvastaisilla” asenteilla. Suomi ja Venäjä olivat eläneet onnellisesti yhdessä tsaarin alaisuudessa. Tsaarit olivat hyväntahtoisia suomalaisia kohtaan ja antoivat Suomelle autonomian, omat lait, valuutan ja parlamentin, mutta mikään ei riittänyt. Maltillinen yhtenäistäminenkin johti kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaan.

Lopulta itsenäisyyden myötä suomalaisten kerrotaan ampuneen keväällä 1918 Viipurin valtauksen yhteydessä venäläisiä 3000-5000, vaikka koko kaupungissa ei edes ollut niin paljon venäläisiä ja teloitettujen yhteismäärä oli reilut 300. Teloitettuja punaisia esittävät ruumiskasat esitellään venäläisinä. Lisäksi muistetaan mainita suomalaisten jatkosodan aikana perustamat leirit Itä-Karjalan venäläisväestölle.

 

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt