Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan ulkovallat turvautuvat yhä useammin kybervakoiluun kerätäkseen tietoa ja suorittaakseen turvallisuutta horjuttavia toimia Ruotsissa.
– Ruotsiin kohdistuneet uhkakuvat ovat aiempaa laajempia ja monimutkaisempia. Ulkovaltojen hyökkäykset ja toimet kohdistuvat perusvapauksiin ja -oikeuksiin, taloudelliseen hyvinvointiin, poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ja alueelliseen suvereniteettiin, toteaa Säpon johtaja Klas Friberg tiedotteessa.
Ulkovaltojen kybervakoilukyvyt ovat kehittyneet digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Ruotsalaisyrityksiltä vuosittain varastettavan tiedon ja innovaatioiden arvo lasketaan säpon mukaan miljardeissa kruunuissa.
Samaan aikaan Ruotsissa ei olla panostettu tarpeeksi turvallisuussuojan kehittämiseen. Siksi kyky estää ja havaita tunkeutumisia on usein puutteellinen.
Kybervakoilu tarkoittaa myös Ruotsin kansalliselle turvallisuudelle tärkeän tiedon varastamista, vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon tai muuta turvallisuuden vaarantavaa laitonta toimintaa.
– Säpo arvioi, että kybervakoilu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää ulkovalloille tiedonkeräämisessä ja hyökkäysten tekemisessä, Friberg sanoo.
Säpon mukaan noin 15 maata harjoittaa nykyään vakoilua ja muuta turvallisuutta uhkaavaa toimintaa Ruotsia vastaan. Suurimmat uhat ovat Venäjä, Kiina ja Iran. Näiden valtioiden hallitukset pyrkivät luomaan itselleen vakaat olosuhteet ja vahvistamaan maidensa asemaa taloudellisena, poliittisena ja sotilaallisena voimana. Venäjä, Kiina ja Iran harjoittavat myös tiedustelutoimintaa, joka uhkaa ihmisten elämää ja terveyttä.
– Ulkovallat käyttävät koko yhteiskuntansa resursseja jäsennellysti ja järjestelmällisesti, koordinoivat erilaisia keinoja ja toimivat tavoitteidensa saavuttamiseksi sekä yksin että välittäjien välityksellä. Ruotsi ei ole tällä hetkellä riittävän hyvin varustautunut vastaamaan tähän uhkaan, Friberg sanoo.
Ulkovaltojen lisääntynyt kyky ja aktiivisuus yhdessä turvallisuussuojassa esiintyvien puutteiden kanssa tarkoittaa muun muassa sitä, että työpaikat ja tieto katoavat Ruotsista, poliittiseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa ja Ruotsin alueellinen itsemääräämisoikeus kyseenalaistetaan. Lisäksi Ruotsin kasvava kokonaispuolustuskyky on alttiina uhkille.
– Ruotsin on kyettävä vastaamaan paremmin tähän uhkaan asettamalla turvallisuus etusijalle strategisella poliittisella tasolla viranomaisten ja liike-elämän kanssa. Turvallisuussuojaa on parannettava, Friberg sanoo.
