Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet eivät ole kadonneet koronakriisin myötä.
– Ikärakenteen muutos ja siihen nähden liian alhainen työllisyysaste edellyttävät ratkaisuja, Sanna Marin sanoi valtiopäivien avajaiskeskustelussa eduskunnassa.
Marinin mukaan hallitus on jo tehnyt ohjelmansa mukaisesti päätökset toimista, jotka nostavat työllisyyttä rakenteellisesti yli 30[nbsp]000 työllisellä.
Hallitus tuo tänä vuonna eduskuntaan esitykset pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista, palkkatuen uudistamisesta ja rekrytukikokeilusta sekä ulkomaalaisten osaajien maahanmuuton vauhdittamisesta, joista on linjattu jo aiemmin.
Lisäksi hallitus aikoo päättää tänä keväänä myös uusista työllisyyttä vahvistavista toimista.
– Tässä yhteydessä hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle, Marin kertoi.
Päähuomio kasvun edellytysten luomisessa
Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa päätetään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 sekä täsmennetään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Viime vuoden jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen.
– Mitä paremmin kasvun vahvistamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja rakenneuudistuksissa onnistutaan, sitä vähemmän tarvitsemme sopeutustoimia.
Marinin mukaan talouspolitiikan päähuomion on nyt oltava kestävän kasvun edellytysten luomisessa koko maassa, tuottavuuden nostamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa sekä työllisyyden vahvistamisessa.
Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi lisätoimia
Marinin mukaan EU:n elpymisväline tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden uudistaa yhteiskuntia ja elinkeinorakennetta kestävämmäksi ilmaston ja ympäristön kannalta.
– Mitä enemmän välineen avulla saadaan yksityisiä investointeja liikkeelle, sitä suurempi ja pysyvämpi sen vaikutus on. Siksi Suomen kestävän kasvun ohjelma toteutetaan aidossa kumppanuudessa valtion ja elinkeinoelämän välillä, Marin sanoi.
Hänen mukaansa suomalaisilla yrityksillä on maailman parasta osaamista ilmastoratkaisujen luomisessa.
Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
– Puoliväliriihessä tarkastelemme hiilineutraalisuustavoitteen etenemistä ja olemme sitoutuneet tekemään päätökset mahdollisista tarvittavista lisätoimista.
Hallitus aikoo tuoda näillä valtiopäivillä eduskunnalle esityksen ilmastolain uudistamisesta ja lisäksi eduskunnalle annetaan selonteot ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta.
