– Työnantajat ovat vaatineet politiikkaa pois työmarkkinakierrokselta, mutta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa he ovat itse edistämässä poliittisia vaatimuksia, kuten jäsenmaksuperinnän poistamista ja lakko-oikeuden rajaamista, sanoo palkansaajakeskusjärjestö SAK.
Työnantajien ehdoton neuvottelukoordinaatio eli teknotupo jähmettää SAK:n mielestä suomalaista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää kovemmin kuin keskitetty sopiminen koskaan on tehnyt.
– Työnantajat eivät käy aitoa liittokohtaista neuvottelukierrosta, vaan teknologiateollisuuden sopimusneuvottelujen jumiutuminen estää kaikkien muiden neuvottelupöytien etenemisen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) paheksuu.
Hänen mukaansa tänään tilanne eskaloitui lakkoihin teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa.
– Työnantaja aloittaa työsulun mekaanisessa metsäteollisuudessa lakkojen jälkeen. Uusia neuvottelu- tai sovitteluaikoja ei ole sovittu.
Kun teknotupon lisäksi monessa sopimuspöydässä on huomattu neuvotteluhaluttomuus, tilanne on SAK:n hallituksen mielestä huolestuttava. Nyt tarvittaisiin Elorannan mukaan ratkaisuhakuisuutta ja käytännönläheisyyttä ideologisten oppien sijaan.
– Niihin on perustunut työmarkkinajärjestelmän toiminta ja menestys. Nyt työantajapuoli on lähtenyt korpivaellukselle, josta olisi syytä nopeasti palata takaisin ja hakea tasapainoista tietä sopimusten aikaansaamiseksi, hän sanoo.
Elorannan mukaan työnantajien yksipuoliset sanelupyrkimykset sopimuspöydissä johtavat tiivistyvään koordinaatioon ja yhteistyöhön ammattiliittojen välillä.
Eloranta sanoo, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työmarkkinoille pakottama 24 tunnin työajan pidennys näyttää ennakko-odotusten mukaisesti muodostuvan kierroksen vaikeimmaksi yksittäiseksi kysymykseksi.
– Työnantaja pitää jääräpäisesti kiinni tehottomasta ja keinotekoisesta työajan pidennyksestä ja vaatii sen poistamisesta kohtuutonta hintaa.
Elorannan mukaan kyse on asiasta, joka tuli sopimuksiin ilman kustannusvaikutusta.
– Sen toteutuminen eri sopimusaloilla vaihtelee merkittävästi ja merkitys koko kansantalouden tasolla on lähempänä nollaa kuin työnantaja esittämää 1,4 prosenttia.
