Sairaanhoitajat kokevat joutuneensa hiljennetyiksi omaan työhönsä liittyvässä päätöksenteossa, etenkin jos päätökseen liittyy rahankäyttöä. Tämä ilmenee Sairaanhoitajaliiton hoitajille teettämässä kyselyssä.
Sairaanhoitajaliitto kysyi joulukuussa johtotehtävissä toimivilta jäseniltään kokemuksia päätöksenteon sujuvuudesta terveydenhuollon organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 73 hoitotyön esihenkilöä ja johtajaa, joista 84 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla, 11 prosenttia yksityisellä ja kuusi kolmannella sektorilla. Vastaajista runsas puolet oli osastonhoitajia tai vastaavassa asemassa.
Vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että sairaanhoitajia otetaan mukaan päätöksentekoon, ja sairaanhoitajat voivat vaikuttaa terveydenhuollossa tehtäviin päätöksiin. Vähäisintä vaikutusvalta on asioissa, jotka edellyttävät rahankäyttöä, kuten palkasta päätettäessä. Myös esimerkiksi lomista ja koulutuksista päätetään usein jossain muualla.
Vajaa viidennes vastaajista kokee, että tieto heitä koskevista päätöksistä tavoittaa sairaanhoitajat vasta sisäisistä tiedotteista, mediasta, sosiaalisesta mediasta tai jopa huhupuheista.
Sairaanhoitajaliiton mukaan yleisin tilanne on, että sairaanhoitajan asiassa päätökseen tarvitaan kaksi tai kolme päätöksentekoporrasta. 35 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi, että päätöksentekoportaita on neljä, viisi tai jopa yli kymmenen.
— Ei ole järkevää johtamista, että organisaation johto toimii kaikkien päätösten kumileimasimena, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela sanoo tiedotteessa.
— Jos me jatkamme nykyisellä mallilla, valitettavasti ovi käy väärään suuntaan. Sairaanhoitajat ovat eettisesti orientoituneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Jos olosuhteet eivät sitä mahdollista, eettinen stressi saa miettimään muita mahdollisuuksia, Hahtela sanoo.
