Reserviläisliitto vaatii kertausharjoitusten lisäämistä. Ensi vaalikauden tavoitteena tulee olla harjoitusmäärien nostaminen noin kolmanneksella 28[nbsp]000 reserviläiseen vuositasolla.
Tämän myötä jokainen Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen pääsisi kertaamaan edes kerran sijoitusaikanaan.
– Minulta kysytään jatkuvasti, että miten pääsee kertausharjoituksiin. Hyvin monet reserviläiset ovat pettyneitä siihen, etteivät pääsen kertaamaan joko ollenkaan tai mielestään riittävän usein. Osalla on reppu pakattuna, jotta voi lähteä heti kun käsky käy, kertoo Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola tiedotteessa.
Eduskunta on aikanaan asettanut tavoitteeksi, että jokainen Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen käskettäisiin kertaamaan viiden vuoden välein. Käytännössä tämä edellyttäisi 54[nbsp]000 reserviläisen käskemistä vuosittain kertausharjoituksiin.
Nyt kertausharjoituksiin osallistuu Reserviläisliiton mukaan vuosittain noin 18[nbsp]000 henkilöä, minkä lisäksi runsaat 10[nbsp]000 sijoitettua reserviläistä osallistuu vapaaehtoisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämään sotilaalliseen koulutukseen, jonka Puolustusvoimat MPK:lta tilaa.
– Reserviläisten korkeasta maanpuolustustahdosta kertovat myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen jatkuvasti kasvavat koulutusvolyymit. Viime vuonna runsaat 30[nbsp]000 reserviläistä kouluttautui vapaaehtoispohjalta. Heistä noin kolmasosa oli Puolustusvoimien sodan ajan tehtäviin sijoitettuja nuorehkoja miehiä ja naisia, Hakola kertoo.
Lisäksi Hakola muistuttaa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden nostosta 280[nbsp]000 henkilöön, jonka taustalla olivat mm. Ukrainan tapahtumat ja hybridisodankäynnin uhka. Kertausharjoitusmääriä ei kuitenkaan ole nostettu vastaavasti.
– Ensi vaalikauden tavoitteeksi liitto on asettanut kertausharjoitusmäärien noston 28[nbsp]000 reserviläiseen vuositasolla. Jos tämän lisäksi saamme lähes saman suuruisen joukon osallistumaan vuosittain vapaaehtoiskoulutukseen, olemme jo lähellä Eduskunnan aikanaan linjaamaa kertausharjoitustarvetta.
– Tämä vahvistaisi merkittävästi reserviläisten varaan rakentuvan puolustusjärjestelmämme valmiutta ja puolustuksemme uskottavuutta.
Liitto muistuttaa reserviläisten muodostavan noin 96 prosenttia Puolustusvoimien 280[nbsp]000 hengen vahvuisista sodan ajan joukoista. Lisäksi ilman sijoitusta on yli 600[nbsp]000 reserviläistä, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.
