Toimialamme yritykset ovat koronakriisin jäljiltä niin huonossa kunnossa, ettei niiden toimipaikkoja voida sulkea varmuuden vuoksi, sanoo MaRan Timo Lappi. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ravintola-ala vaatii valtiota korvaamaan tappiot

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry haluaa muutoksia tartuntatautilakiesitykseen.

Eduskunnassa on käsiteltävänä laaja esitys tartuntatautilain muuttamiseksi. Lakiesityksen mukaan aluehallintovirasto ja kunta voisivat sulkea yrityksen toimipaikan enintään kahdeksi viikoksi.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan sulkeminen on raju toimenpide yrittäjän ja työntekijöiden kannalta.

– Sillä puututaan syvälle käyvällä tavalla yrittäjien elinkeinovapauteen ja omaisuudensuojaan. Viranomainen voisi sulkea toimipaikan, vaikka yritykset olisivat toimineet lain mukaisesti ja estäneet tehokkaasti koronaviruksen leviämistä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Hänen mukaansa lakiehdotuksen piirissä on sellaisia toimialoja, joissa ei ole erityistä riskiä merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle.

– Jos viranomainen sulkee yrityksen toimipaikan, valtion tulee korvata sulkemisesta yritykselle aiheutunut taloudellinen tappio.

Lappi muistuttaa, että koronakriisi ja koronaviruksen leviämisen estämiseksi säädetyt rajoitustoimet ovat romahduttaneet matkailu- ja ravintolayritysten palvelujen kysynnän sekä yritysten tarjoamien työtuntien määrän. Asiakkaiden varovaisuus ja jo olemassa olevat rajoitustoimet heikentävät palvelujen kysyntää ainakin ensi kesään asti.

– Hallituksen esityksessä aluehallintovirastoille ja kunnille annetaan oikeus jopa sulkea laissa määriteltyjen yritysten toimipaikkoja. Sulkemisen yhtenä edellytyksenä on, että epidemia on sairaanhoitopiirin alueella leviämisvaiheessa eli ilmaantuvuusluku on vähintään 50. Luku on erittäin alhainen, kun ottaa huomioon miten perustavanlaatuisesta rajoitustoimesta on kysymys yrityksen ja sen työntekijöiden kannalta. Luku pitäisi nostaa sataan, mikä yhdessä muiden edellytysten kanssa turvaisi paremmin yrittäjien ja työntekijöiden asemaa, Lappi sanoo.

Lakiesityksen mukaan aluehallintovirastot ja kunnat voisivat sulkea erityisen riskialttiiksi katsottavia tiloja. Sulkemisuhan alla ovat esimerkiksi hiihtokeskukset, keilahallit, kylpylöiden allas- ja pukuhuonetilat, huvi-, teema- ja sisäleikkipuistot sekä eläintarhat, vaikka yritykset ovat ehkäisseet tehokkaasti viruksen leviämistä.

Lappi toteaa, että koronavirus ei ole levinnyt niiden toimipaikoissa.

– Ehdotettu säännös ei ole oikeasuhtainen eikä välttämätön. Esimerkiksi matkailukeskuksissa toimivien hiihtokeskusten sulkeminen merkitsisi myös hotellien, ravintoloiden ja ohjelmapalveluyritysten toimintaedellytysten merkittävää heikkenemistä.

– Toimialamme yritykset ovat koronakriisin jäljiltä niin huonossa kunnossa, ettei niiden toimipaikkoja voida sulkea varmuuden vuoksi. Lainsäätäjän tulee osoittaa, että koronavirus on levinnyt niissä ja että ne ovat sen vuoksi erityisen riskialttiiksi katsottavia tiloja, Lappi toteaa.

Lakiesityksessä ei ole lainkaan säännöstä, jonka mukaan valtion tulisi korvata yrityksen toimipaikan sulkemisesta yritykselle aiheutunut taloudellinen tappio. Lappi huomauttaa, että kun eduskunta käsitteli viime keväänä ravintoloiden sulkemista koskevaa lakiesitystä, eduskunta edellytti, että hallitus laatii esityksen, jonka mukaan ravintoloille aiheutuvat kohtuulliset vahingot korvataan.

– Eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan viesti on selvä. Tartuntatautilakiin on otettava nimenomainen säännös siitä, että valtio korvaa yrityksille niiden toimipaikkojen sulkemisesta aiheutuneet kohtuulliset vahingot. Mahdollinen uusi kustannustuki ei ole riittävä korvaus toimipaikan sulkemisesta aiheutuneista vahingoista tilanteessa, jossa viranomainen päättää toimipaikan sulkemisesta, vaikka yritys on toiminut lakien ja ohjeiden mukaisesti koronaviruksen leviämisen estämisessä, Lappi sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt