Ranska ja Saksa kehottavat EU-komissiota hyväksymään nopeasti maiden elvytyssuunnitelmat, jotta ne saavat käyttöön omat osuutensa EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista. Asiasta kertovat muun muassa France 24 ja Financial Times.
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoo, että EU on tuhlannut liikaa aikaa elvytyspaketin hyväksymiseen.
– Olimme hyvin tehokkaita viime vuonna, kun hyväksyimme paketin ja pääsimme sopuun yhteisestä velasta. Sen jälkeen olemme hukanneet aikaa. Kiina on palannut kasvuun. Yhdysvallat nousee. EU:n pitää pysyä mukana.
Ranska on saamassa 40 miljardia euroa EU-elvytysrahaa. Saksan osuus jää noin 26 miljardiin. Molemmat maat, samoin kuin Italia ja Espanja, ovat jättäneet tällä viikolla elvytyssuunnitelmansa EU:lle.
Le Maire piti tiistaina yhteisen tiedotustilaisuuden Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholzin kanssa. Scholz sanoo, että elvytyspaketti nostaa EU:n integraation uudelle tasolle.
– Tänään on hyvä päivä Euroopalle. Elpymispaketin ansiosta kaikki EU-maat voivat ryhtyä toimiin ja nousta kriisistä. Voimme nyt yhdessä luoda vahvemman EU:n, joka nojaa solidaarisuuteen ja käy vahvana kohti tulevaisuutta, hän toteaa.
Suomen alustava suunnitelma elpymisrahojen käytöstä valmistui maaliskuun puolivälissä. Lopullinen suunnitelma piti alunperin toimittaa komissiolle hyväksyttäväksi huhtikuun loppuun mennessä, mutta Suomi on pyytänyt lisäaikaa.
Le Maire toivoo, että komissio ehtii käsitellä kaikkien maiden suunnitelmat kesäkuuhun mennessä, jotta EU-ministerit voivat hyväksyä elvytyksen kokouksessaan vielä kesällä.
– Rahat pitää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti, viimeistään syyskuussa.
Elvytyspaketti edellyttää vielä, että kaikkien jäsenmaiden parlamentit hyväksyvät sen. Saksassa on kiistelty, noudattaako yhteinen lainanotto EU:n perussopimusta, mutta maan perustuslakituomioistuin totesi viime viikolla, että paketti voidaan hyväksyä.
Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi keskiviikkona, että paketti edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnan suuressa salissa. Valiokunta katsoo, että elvytyspaketti poikkeaa niistä periaatteista, joihin Suomi on EU:n perussopimuksessa sitoutunut.
