Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas arvostelee Suomen viranomaisten passiivista koronatorjuntaa. Hän vertaa 5,5 miljoonan asukkaan Suomea Tanskaan, jossa on 5,8 miljoonaa asukasta. Tanska oli viikko sitten rokottanut yli 115 000 ihmistä, kun Suomi oli viime viikon perjantaihin mennessä jakanut noin 43 000 rokotetta.
− Tässä vaiheessa näyttää selvältä, että siinä missä tanskalaiset viranomaiset ovat aktiivisesti etsineet keinoja taltuttaa pandemia Tanskassa, suomalaiset viranomaiset ovat odottaneet aktiivisesti, että jotakin tapahtuu, Emilia Kullas kirjoittaa Iltalehden kolumnissaan.
− Tanskalaiset eivät tyytyneet EU:n yhteisostoihin, vaan käyttivät omia verkostojaan hankkiakseen rokotteita lisää. Tanskan hallituksella on ollut kirkas strategia, miten rokotteita jaetaan. Kunnat eivät sooloile, vaan strategiaa johdetaan keskitetysti koko maan tasolla, Kullas jatkaa.
Hän huomauttaa, että Tanska on ratkonut omat sote-ongelmansa vuosia sitten ja it-infra on kunnossa.
− Näyttää siltä, että rokotteiden nopea kehitys yllätti viranomaiset Suomessa. Näyttää myös siltä, että rokotteiden jakelua ruvettiin suunnittelemaan vasta sitten, kun rokotteet oli jo pakattu lentokoneisiin.
Tanskan tavoitteena on saada rokotettua kaikki halukkaat – noin 80 prosenttia – kesäkuuhun mennessä.
− Jos Suomessa päättäjät hidastelevat yhtä kauan kuin testauksen laajentamisessa, kestää kaksi vuotta saada 70 prosentille suomalaisista suoja koronaa vastaan. Todennäköisesti näin surkeasti ei kuitenkaan käy.
Rokottamisen selkeä pullonkaula on Kullaksen mukaan rokotteiden saatavuus. Uusia ja helpommin jaeltavia rokotteita pitäisi tulla maahan lähiviikkoina.
− Jotta me pääsisimme kesällä elämään normaalimpaa elämää, 150 000 suomalaista pitäisi pystyä rokottamaan joka viikko. Se tarkoittaa 20 000 rokotusta päivässä, myös viikonloppuina. Näihin talkoisiin tarvitaan yksityiset terveydenhuollon toimijat mukaan. Julkisen sektorin kapasiteetti ei riitä, kun pitää saada valtaosa väestöstä piikille mahdollisimman nopeasti.
Emilia Kullas kysyy, ”kuka tätä prosessia johtaa”.
− Miten rokottaminen maassa etenee, sitä ei tiedä tarkasti sosiaali- ja terveysministeriö eikä THL. Kokonaiskäsitystä ei ole kenelläkään.
Testaamisen laajentaminen kesti Kullaksen mielestä ”luvattoman kauan, kuten myös ulkomailta tulevien matkustajien testaaminen”.
− Edessä on muutaman kuukauden kilpa-ajo muuntuvan viruksen ja rokotteiden välillä. Hintana ovat ihmishenget, sairastumiset ja epidemian pitkittyessä konkurssit. Poliittisen johdon on turha tyytyä vain toivomaan ripeämpää rokottamistahtia tai mennä EU:n tai kuntien selän taakse. Kriisissä jonkun pitää uskaltaa johtaa.
