Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) esittää lakialoitteessaan tiukennuksia sakon muuntorangaistuksen käyttöön. Hänen mukaansa lakialoite suitsisi rikoksia toistuvasti tehtailevia taparikollisia, jotka jäävät nykytilanteessa käytännössä ilman rangaistusta ja laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse.
Aiemmin näpistyksistä, lievistä petoksista tai kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta saattoi selvitä käytännössä ilman rangaistusta, jos rikoksista seuranneita sakkoja ei syystä tai toisesta pystytty perimään.
Ensi vuodesta alkaen samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkotuomio on käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä, jolloin sakkorangaistus voidaan muuntaa vankilatuomioksi, ellei sakkoa saada perittyä.
– Sakon muuntorangaistus on kuitenkin mahdollista vasta, jos henkilö on syyllistynyt vuoden aikana vähintään seitsemään samankaltaiseen rikokseen. Vaatimus on kohtuuttoman suuri, sillä vuoden sisällä jo muutamakin toistuva sakko samankaltaisesta rikoksesta osoittaa jo selvää piittaamattomuutta laista, Junnila sanoo.
Junnilan lakialoitteessa sakon muuntorangaistus tulisi mahdolliseksi jo neljännen sakkotuomion jälkeen.
Kauppiaana toimivan kansanedustaja Mikko Lundénin (ps.) mukaan jatkuvat näpistykset ja sen yritykset ovat suuri ongelma vähittäiskaupan alalle. Kaupan liiton teettämän hävikkibarometrin mukaan varkaushävikki ja sen torjunta aiheuttaa vuosittain jopa 550 miljoonan euron tappiot. Myös väkivallalla uhkaaminen näpistelytilanteissa on lisääntynyt huomattavasti kuluvan vuoden aikana.
– On tärkeää, että toistuvasti rikoksia tehtailevat taparikolliset ovat muuntorangaistuksen ajan poissa rikosten tieltä, eikä maksukyvyttömyys enää toimi suojana rikoksesta annettua tosiallista rangaistusta vastaan. Kyllä näistä on seuraamus oltava, Lúnden toteaa.
Lakialoitteessa todetaan muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon päättyvän prosessin kestävän noin vuoden, joten viranomaisyhteistyön sosiaalipoliittinen rooli henkilöiden elämänhallinnan palauttamisessa korostuu jatkossa.
Kansanedustajien mukaan muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä myös sakkojen maksuhalukkuutta, jolloin rangaistusseuraus toteutuu tehokkaammin siinä muodossa missä se on määrätty, eikä ole tarvetta turvautua ankarampaan vaihtoehtoon vapaudenriiston muodossa.
Myös oikeusministeriö on lausunnoissaan katsonut, ettei ole hyväksyttävää, että henkilöt voivat toistuvasti syyllistyä sakkorikoksiin saamatta minkäänlaista todellista rangaistusta.
