Presidentti Niinistö ohjuksen räjäytyksestä: Suomi tekee tässä aika rohkeita päätöksiä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Hollanti pyysi Suomen suorittaman ohjuksen koeräjäytyksen salaamista.

– Hollanti toivoi, että asia pidetään kokonaan salassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi liittyen Suomen virka-apuun Hollannille MH17-matkustajakoneen alas ampumiseen liittyvässä rikostutkinnassa.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että Suomi ei ole antanut lupaa ohjuksen räjäytyksen tulosten jakamiseen kansainväliselle rikostutkintaryhmälle, mutta on luovuttanut tiedot Hollannille.

Kyse on kaksi vuotta sitten Itä-Ukrainassa alas ammuttuun Malaysian Airlinesin MH17-lentoon liittyvästä kansainvälisestä rikostutkinnasta. Rikostutkijaryhmä julkaisi keskiviikkona raporttinsa tutkinnasta, jonka mukaan matkustajakoneen ampui alas Venäjältä Itä-Ukrainan separatistialueelle tuotu ja sieltä takaisin Venäjälle toimitettu BUK-ohjusjärjestelmä.

Hollannin syyttäjälaitos kääntyi Niinistön mukaan vuonna 2014 Suomen puoleen oikeusapupyynnöllä. Hollanti ilmoitti, että siinä vaiheessa, kun syytteitä nostetaan ja asiaa käsitellään oikeudessa, he joutuvat tuomaan esiin Suomen nimen.

Nyt Suomessa tehty BUK-ohjuksen räjäytys tuli esille tiistaina julkaistussa hollantilaisen De Telegraafin jutussa.

Niinistön mukaan Hollannin virka-apupyyntö aiheutti Suomessa paljon päänvaivaa.

– Vaikutti luonnolliselta, että totta kai Suomi auttaa tuollaisen hirvittävän rikoksen selvittämisessä, Niinistö kertoi.

Vastapainona tälle pyynnölle oli kuitenkin kansainvälinen oikeus ja kauppaoikeus. Asekauppaan liittyvissä sopimuksissa on Niinistön mukaan normaalisti salassapitosäännöksiä ja BUK-järjestelmän hankintasopimus Venäjän kanssa.

Niinistön mukaan asiaa käsiteltiin tuolloin puolustusministerin ja ulkoministerin kanssa, ja päätös antaa oikeusapua Hollannille tehtiin nopeasti.

Vuonna 2015 Suomea pyydettiin Niinistön mukaan räjäyttämään eräs Suomen hallussa olevista BUK-ohjuksista ja toimittamaan sirpaleita Hollannin syyttäjäviranomaisten käyttöön. Räjäytys suoritettiin lokakuussa 2015. Sirpaleita lähetettiin Hollantiin jälkikäteen.

Niinistö korosti, että kaikissa näissä käänteissä jouduttiin tarkastelemaan hankintasopimuksen ehtoja. Viimeisimmät pyynnöt Suomelle tulivat Hollannilta viime keväänä BUK-ohjuksen olemuksesta, sen ominaisuuksista ja sisällöstä. Pyynnöissä ei ollut takarajaa, milloin tutkijaryhmä toivoo vastauksen saavansa.

Niinistö totesi, että kyseessä on ollut ”ankara paikka”. Suomi ei ole vielä päättänyt siitä, mitä lisäaineistoa Suomi vielä antaa.

Tp-utva eli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteiskokous joutuu määrittelemään, poikkeaako Suomi alkuperäisestä linjauksesta, että salassa pidettäviä asioita luovutetaan Hollannin syyttäjävirastolle, jota käytetään oikeudenkäynnissä. Niinistö huomautti, että nyt ei ole käynnissä mitään oikeudenkäyntiä.

Presidentin mukaan saattaa olla, että ongelmia ei ole tai saattaa olla että onglelmia on.

– Viimeiseen pyyntöön liittyy paljon toivomuksia uudesta näytöstä, Niinistö totesi.

Hänen mukaansa tp-utvassa on päätetty lähettää ihmisiä Hollantiin keskustelemaan ja ottamaan selvää siitä, mitä halutaan.

– Suomi tekee tässä aika rohkeita päätöksiä, Niinistö totesi.

– Entäpä, jos aletaan perään kysyä? Onko meillä silloin tukea myöskin? Niinistö kysyi.

Hänen mukaansa sekin kysymys on nyt pakko ottaa esille.

Niinistö totesi olevansa ”varsin pettynyt” siitä, että Suomi on saanut moitteet siitä, että on tehty äärettömän pitkälle yhteistyötä.

– Hyvin hankalien kysymysten ääreen on jouduttu, Niinistö totesi.

Hän ihmetteli, että kun Hollannin viranomaiset itse ovat vannottaneet pitämään asian salassa, niin ”sieltä nyt kovasti puhellaan”.

Niinistön mukaan Venäjälle ilmoitettiin aikoinaan, että pyyntö on tullut ja oikeusapuun ryhdytään. Asiasta ei käyty keskustelua.

Presidentin mukaan kysymys on arkaluontoinen asekauppakulttuurin kannalta, mutta ei Suomen ja Venäjän yleisten suhteiden kannalta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt