LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Poliittiset asenteet jakautumassa kahteen blokkiin

Sdp-johtoisen kansanrintaman ja oppositiopuolueiden kannattajien asenteet eroavat merkittävästi toisistaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n kyselyn mukaan hallitusneuvotteluita käyvien puolueiden kannattajien näkemykset ovat melko lähellä toisiaan.

Eniten jännitteitä voi syntyä ympäristönsuojelusäädösten tiukentamisessa erityisesti vihreiden ja keskustan äänestäjien kesken. RKP:n kannattama työmarkkinoiden joustojen lisääminen ei taas innosta vasemmistopuolueiden kannattajia.

Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät suhtautuvat vastausten perusteella hyvin huolettomasti julkisten menojen kasvuun, verotukseen ja valtion velkaantumiseen. RKP:n ja keskustan kannattajien vastaukset ovat puolestaan lähellä väestön keskimääräisiä asenteita.

Erot oppositioon jääviin kokoomukseen, perussuomalaisiin ja kristillisdemokraatteihin ovat selviä, sillä kyseisten puolueiden kannattajat suhtautuvat huomattavasti nuivemmin velkaantumiseen ja verotuksen kehitykseen.

– Omille luvuilleen nousevat kokoomuksen kannattajat, joilla velkaantumisen pysäyttäminen nousee kärkiaiheiden joukkoon ja julkisen talouden tarkka hoito on muutenkin lähellä sydäntä, EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto toteaa.

EVA:n raportin mukaan perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajien kärkiteemojen sisältö on identtinen sekä keskenään että keskustan kanssa. Puolueet keskittyisivät soteen, sosiaaliturvaan, rikollisuuteen, työllisyyteen ja syrjäseutujen ongelmiin.

– Pohjaa yhteiselle hallitukselle olisi olemassa siis myös porvaripuolella – ainakin äänestäjien kannoissa, Haavisto jatkaa.

Ristiriitaisia toiveita

Kansalaisten käsitys Suomen lähivuosien taloustilanteesta on yllättävänkin optimistinen.

– Kansalaisten mielestä taloudessa on nyt jakovaraa ja tulossa on nousukauden hallitus. Kahtena edellisenä eduskuntavaalivuonna listan kärjessä on selvästi ollut työllisyyden parantaminen. Nyt asia on pudonnut listalla ja sen edelle on kiilannut useampikin asia, joiden toteuttaminen tietää julkisten menojen kasvattamista, Ilkka Haavisto toteaa.

Lisää voimavaroja toivotaan erityisesti terveydenhuoltoon (80 prosenttia vastaajista) sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn (77 prosenttia). Myös koulutuksen rahoituksen lisääminen saa laajaa tukea (72 prosenttia).

Tästä huolimatta tulonsiirtoja ei nähdä automaattisena ratkaisuna ongelmiin, sillä vain 36 prosenttia painottaisi sosiaalietuuksien tason korottamista. EVA:n mukaan vastaukset ovat keskenään ristiriitaisia, sillä 50 prosenttia suomalaisista ilmoittaa haluavansa samalla rajoittaa valtion velkaantumista nykyistä voimakkaammin.

– Monet menoja aiheuttavat asiat pitäisi siis toteuttaa samalla kun tukea veronkorotuksille ei juurikaan ole, velkaantuminen pitäisi pysäyttää ja julkiset menot tulisi pitää kurissa, Ilkka Haavisto huomauttaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt