Kuninkaantammen asuinalueen rakennustöitä Helsingissä LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Poissaolot rokottavat suomalaisten työaikaa

Suomessa lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa.

Tehtyjen viikkotyötuntien määrä kaikkien työllisten osalta on Suomessa noin tunnin EU:n keskiarvoa pienempi ja noin puoli tuntia Euro-maiden keskiarvoa pienempi, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore raportti viitaten Eurostatiin.

Lisäksi suomalaisten tekemä viikkotyöaika on myös lähes 1,5 tuntia säännöllistä viikkotyöaikaa lyhyempi.

– Tehdyn viikkotyöajan ja säännöllisen viikkotyöajan ero on Euroopan suurimpien joukossa. Meillä siis lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Ero EU-maiden keskiarvoon on noin 0,7 tuntia ja Ruotsiinkin verrattuna eroa syntyy 0,3 tuntia, raportissa todetaan.

– Kaiken kaikkiaan suomalainen työaika ei tässä tarkastelussa kuitenkaan näytä mitenkään poikkeuksellisen lyhyeltä. Tämä on hyvä uutinen niille, joita huolettaa julkisen talouden kestävyysvaje.

Eurostat tilastoi työtunteja kahdella eri käsitteellä, jotka molemmat mittaavat työtunteja päätyössä.

Säännöllinen viikkotyöaika tarkoittaa pitkän aikavälin keskiarvoa kaikista viikon aikana tehdyistä työtunneista. Säännöllinen viikkotyöaika sisältää sekä palkalliset että palkattomat tavanomaiset ylityöt, mutta poissaolot eivät vaikuta säännölliseen viikkotyöaikaan.

Tehty viikkotyöaika kuvaa kaikkia haastatteluviikon aikana tehtyjä työtunteja ja sisältää sekä palkalliset että palkattomat ylityöt.

Tehtyjen työtuntien ero säännöllisiin viikkotyötunteihin muodostuu lomista, arkivapaista ja muista poissaoloista (esimerkiksi sairauspoissaolot). Tehty viikkotyöaika mittaa siis tarkemmin todella tehtyä työaikaa ja antaa tarkimman kuvan todellisesta työpanoksesta.

– Kokonaistyöpanoksella on suuri merkitys veropohjalle ja sitä kautta julkisen talouden kestävyydelle. Tässä yhteydessä olisi tosin syytä tarkastella myös työllisyysastetta ja työurien pituutta, sillä talouden kokonaistyöpanos riippuu olennaisesti siitä, kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä on työllisiä ja kuinka pitkään he työskentelevät, raportissa todetaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt