Kirjailija Pirkko Saisio / Kuva: Jetro Staven

Pirkko Saisio arvostelee me too -kampanjaa: ”Ei ole kauhean rohkeaa huutaa kuorossa”

Kirjailijan mukaan me too -kampanjan yhteydessä ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa.

Näytelmäkirjailija Pirkko Saisio arvioi vuosi sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että kahtiajako on yksi Suomen suurimpia ongelmia. Hän katsoi myös, että ”punavihreässä kuplassa pitää hyväksyä myös ne tosiasiat, jotka ovat toisenlaisen ajattelun perusta”. Se synnytti some-kohun.

Miten Saisio arvioi tilannetta nyt? Onko vuodessa menty kahtiajaon osalta parempaan vai huonompaan suuntaan?

– On ehkä vähän sellainen tunne, että pahin kärki tältä kaikelta on jo taittumassa. Hajontaa eri suuntiin on tapahtumassa, myös kulttuurisen keskiluokan eli punavihreän kuplan sisällä, Saisio pohtii Nykypäivä-lehden haastattelussa.

Saision mukaan kyse saattaa olla myös siitä, että ”ylilyönnit loppuvat väsymykseen”. Kirjailija ottaa esimerkiksi syksyllä käynnistyneen me too -kampanjan, jonka puitteissa on myös niin sanotusti menty yli.
Saisio korostaa, että kampanjan taustalla on tärkeä asia. Seksuaaliseen häirintään on puututtava ja eri yhteyksissä paljastuneen ilmiön laajuuden ei pitäisi yllättää ketään – paitsi ehkä miehiä. Häntä häiritsee kuitenkin se, että me too -kampanjan yhteydessä puhutaan ”aika sekaisin monista asioista”.

– (Lauri) Törhöstähän on syytetty suoraan seksuaalisesta häirinnästä kun taas (Aku) Louhimiestä kyseenalaisista (ohjaus)metodeista. Ne ovat menneet vähän kuin samaan piikkiin, vaikka heitähän syytetään ihan eri asioista.

Saision mukaan on selvää, että Louhimiehen kohdalla kyseenalaiset metodit ovat tulleet Ylen uutisoinnin kautta ”toteen näytetyiksi”. Elokuvaohjaajan kohtelu julkisuudessa on sitten toinen asia:

– Olen todella sitä mieltä, että Ylen A-studio ja Arto Nyberg -show eivät ole mitään oikeudenkäyntipaikkoja. Tällaiset tilanteet ovat kohtuuttomia kenelle tahansa meistä.

Saisio korostaa, kuinka tämä kaikki tuli Louhimielle ”puun takaa”. Hänen ohjaamansa Tuntematon sotilas oli noussut alkutalvesta katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi lähes 50 vuoteen. Louhimiehen kohtelu oli ollut tähän saakka ”pelkkää suitsutusta”. Osa niistä näyttelijöistä, jotka nyt paljastivat kokemuksiaan, oli kehunut häntä ja hänen metodejaan vielä syksyllä julkaistussa kirjassa Elokuvaunelmia.

– Tunnen Aku Louhimiehen sen verran hyvin, että näin heti, että hän on (A-studiossa) aivan totaalisessa shokissa.

– Ja sitten sosiaalisessa mediassa ryhdytään saman tien analysoimaan, oliko hänen anteeksipyyntönsä aito tai katuuko hän näitä oikeasti. No, mitä hänen pitäisi katua siinä shokkitilanteessa? Miksi hän ei yrittäisi puolustautua? Sehän on ihmisen luonto. Näen tämän kauhean julmana. Oikeus puolustautua ja ihmisarvo – ne täytyvät olla niilläkin, jotka ovat toimineet väärin.

Saision mielestä Louhimiehen ilmaantuminen Jussi-gaalaan oli ”jumalaton rohkeuden osoitus”. Paikalla olleet näyttelijät osoittivat näkyvästi solidaarisuuttaan me too -kampanjalle.

– Monet näyttelijät pitivät itseään siinä tilanteessa varmasti aika rohkeina, mutta ei se minusta ole kauhean rohkeaa huutaa kuorossa mitään asiaa. Kyllä massaliikkeet ovat aina pelottavia, Saisio miettii.

Missä yhteisöjen vastuu?

Me too -kampanjan yhteydessä ilmi tulleet tapaukset saavat Saision kysymään pontevasti etenkin yhteisön vastuun perään. Lauri Törhönen, Aku Louhimies, Kallion ilmaisutaidon lukion opettaja. Kaikissa näissä on ollut väistämättä iso joukko silminnäkijöitä. Miksi he eivät ole aikanaan puuttuneet?

– Ymmärrän erittäin hyvin nuoria naisnäyttelijöitä, jotka saattavat luulla, että elokuva-ala nyt on tällaista ja kaikki tämä pitää sietää, mutta siinähän on ollut muitakin ympärillä. Kuvausryhmät, tuottajat ja monet muut. Miksi he eivät ole tehneet mitään? Ja Törhösen kohdalla ihan sama.

Pirkko Saision mielestä seksuaaliseen häirintään pitää ehdottomasti puuttua ja patriarkaalisia rakenteita paljastaa, mutta:

– Minulla ei ole vieläkään vastausta siihen, onko tarpeellista vetää yksityisiä ihmisiä näin julkisuuteen.

Saisio myöntää, että hän on vanhemmiten on oppinut katsomaan maailmaa laajemmin – ja etäämpää.

– Minulla on ollut taipumusta mustavalkoiseen ajatteluun ja kiihkeisiin mielipiteisiin. Ja siihen, etten ole osannut ottaa huomioon toisia ihmisiä.
Hän on elämänsä aikana nähnyt monenlaisia prosesseja, myrskyjä ja liikehdintää.

– Minusta tässä me too -kampanjan yhteydessä ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa. Ja nyt tulee taas turpaan ja lujaa, jos tämän sinne kirjoitat.

Kirjailija Pirkko Saision haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus-sivustolta tämän linkin takaa omilla Facebook-tunnuksilla ilmaiseksi kirjautumalla.

Kommentit