Perustuslakikontrollin rajat puhuttavat. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valiokunta esti kolmen euron leikkauksen

Asmo Maanselän mukaan perustuslaista ei voi mitenkään johtaa mikä riittää ja mikä ei.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä muistuttaa perustuslakivaliokunnan ympärillä vellovaan sote-keskusteluun, että valiokunta on linjannut aiemminkin budjettiasioista.

Hän huomauttaa vuoden 2016 budjettiriihessä päätetystä 0,85 prosentin indeksileikkauksesta kaikkiin kansaneläkeindeksisidonnaisiin perusetuuksiin.

– Kansaneläkeindeksin mukaan vuosittain nousevaan toimeentulotukeen ei kuitenkaan koskettu, koska perustuslakivaliokunta piti ”toimeentulotukea käytännössä perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentulon ja huolenpidon takuuna”. Lausunto riitti ja esitys peruttiin, Maanselkä toteaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.

Perustuslakivaliokunnan vuodettu sote-lausuntoluonnos on herättänyt runsaasti keskustelua perustuslakikontrollin rajoista. Luonnoksen perusteella valiokunta katsoisi perusoikeusasiantuntijoihin nojaten, että hallituksen esittämä kehys sote-menoille on liian matala. Sote-palveluja laissa koskeva maakuntien rahoitussääntely eli niin sanottu menorajoitin olisi siis perustuslain vastainen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat nykyisin 2,4 prosenttia vuodessa. Menorajoittimella on tarkoitus varmistaa, etteivät kustannukset nouse 0,9 prosenttia enempää vuodessa.

Asmo Maanselkä kysyy, onko toimeentulotuen pitäminen indeksissä perustuslakivaliokunnan tehtävä. Hänen mukaansa hallituksen päätös olisi jättänyt sen tason hieman yli kolme euroa nykyistä alhaisemmalle tasolle. Hän toteaa, että jokainen euro merkitsee köyhälle, mutta ihmettelee, ”miten perustuslaista on johdettavissa, että juuri indeksitaso on se riittävä taso”.

–  Korkeamman hintatason Ruotsissa yksin asuvan toimeentulotuen perusosa on vajaan satasen Suomea alhaisemmalla tasolla. Perheelliselle ruotsalaiselle jää jopa viisisataa euroa vähemmän käteen Ruotsissa kuin Suomessa ja ehdot paljon tiukemmat. Tanskassa toimeentulotukea vastaan pitää työskennellä, Maanselkä sanoo.

Hän pohtii, miten voidaan arvioida perustuslakia lukemala, mikä on riittämätöntä, mikä riittää tai mikä olisi jo aivan liikaa.

– Ei sellaista voi perustuslaista johtaa millään. Koko tuki- ja palvelujärjestelmä voitaisiin todeta saman tien aivan liian riittämättömäksi ihmisen perustarpeisiin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt