OECD kävi Suomi-raportissaan läpi kaksi erilaista tapaa uudistaa sosiaaliturvaa. Toinen oli perustulo ja toinen Iso-Britannian mallin mukainen universal credit -etuus, jota nimitettiin raportissa yleistueksi.
Toimeentulotuen suuruinen perustulo korvaisi suuren osan muista sosiaaliturvaetuuksista ja olisi vastikkeeton. Perustulon lisäksi maksettaisiin kuitenkin asumistukea.
Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen toteaa Kelan tutkimusblogissa, että perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, mutta sen huono puoli olisi köyhyyden lisääntyminen. Muutokset verotuksessa johtaisivat nykyistä heikompiin kannustimiin hankkia pieniä työtuloja.
– Perustulo vaikuttaakin usein hyvältä ratkaisulta teoriassa, mutta laskelmien valossa perustulo ei turvaa riittävää toimeentuloa, tai se tulee hyvin kalliiksi, Jauhiainen kirjoittaa.
Universal credit parempi vaihtoehto
Universal credit -etuus yhdistäisi työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja osan lapsiin liittyvistä tulonsiirroista. Mallilla pyritään yksinkertaistamaan tulonsiirtoja, parantamaan kannustimia ja yhtenäistämään etuuksien vähenemistä työtulojen kasvaessa.
– Universal credit -vaihtoehto vastaa kohtalaisesti asetettuihin tavoitteisiin ja vaikuttaa perustuloa paremmalta vaihtoehdolta jatkokehittelyyn. Työnteon kannustimet paranevat, köyhyys hieman vähenee ja kustannukset julkiselle taloudelle pysyvät nykytasolla, Jauhiainen toteaa.
Hän huomauttaa kuitenkin, että universal credit -mallissa ei ole mukana nykyisenkaltaisia suojaosia, joten kannustimet osa-aikaiseen työntekoon työttömyysturvaa saadessa heikkenevät.
Sosiaaliturvauudistus edellyttää ehkä lisää rahaa
Jauhiaisen mukaan sosiaaliturvaa uudistettaessa joudutaan ratkomaan trilemmaa työnteon kannustimien, tulonjaon tasaisuuden ja julkisen talouden kestävyyden välillä. Hän pohtii, onnistuuko riittävä ja nykyistä kannustavampi sosiaaliturva kustannusneutraalisti.
– Yhteiskunnallista keskustelua joudutaan todennäköisesti käymään toisaalta sosiaaliturvan riittävästä tasosta ja toisaalta lisäpanostuksista sosiaaliturvaan.
Jauhiaisen mukaan keskeinen valinta on, kenelle etuutta maksetaan.
– Perustuloa maksetaan kaikille, mutta mistä syystä universal credit -etuutta maksettaisiin? Nykyisin esimerkiksi nuorilla on erityisiä ehtoja työttömyysturvan saamiselle. Myös kysymys etuuden kestosta kietoutuu samaan ongelmaan: esimerkiksi lasten hoitamista kotona tuetaan nykyisin vain rajatun ajan, Jauhiainen kirjoittaa.
Aktivointi voitaisiin yhdistää universal creditiin
Toinen valinta on etuuden vastikkeellisuus.
– Onko etuuden saajien osallistuttava aktiivitoimenpiteisiin? Perustulon ideaan kuuluu olennaisena osana vastikkeettomuus, mutta raportin mukaan aktivointi voidaan hyvin yhdistää universal credit -malliin.
Jauhiainen päättelee, että perustulon tai universal creditin lisäksi tarvittaisiin todennäköisesti viimesijaista sosiaaliturvaa, joka esimerkiksi turvaisi asumisen ja korvaisi terveydenhoidon menot.
– Toimeentulotuesta ei päästä eroon, mutta sen uudistaminen voisi olla mahdollista, Jauhiainen kirjoittaa.
