Pelkoa, päänsärkyä, käsien tutinaa tai järkytystä – netin käyttö ahdistaa

Tuore väitöskirja osoittaa ensi kertaa, että tietty nettisisältö aiheuttaa ihmisille ahdistusta.

Oireena on muun muassa pelkoa, huolta, hikoilua, hermostuneisuutta, sydämentykytystä, ärsytystä, turhautuneisuutta, yksinäisyyttä, mielipahaa, päänsärkyä, käsien tutinaa tai järkytystä.

Diplomi-insinööri Santosh Kumar Kalwar kehitti väitöskirjassaan empiirisesti pätevät asteikot ja työvälineet, jotka auttavat tutkijoita ja eri käytännön toimijoita ymmärtämään ja mittaamaan netissä koettua ahdistusta.

Hänen mukaansa asteikkoja voivat jatkojalostaa muun muassa erilaiset sovelluskehittäjät, suunnittelijat ja markkinoinnin sekä mainonnan ammattilaiset.

Väitöstutkimuksessa selvisi myös, että netin käyttö ja ahdistus vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan. Suomalaisen tilastotiedon valossa nuoret ihmiset ovat ikääntyneempiä alttiimpia kokemaan nettiperäistä ahdistusta.

Myös naisten ja miesten tapa käyttää Internetiä eroaa toisistaan yhä enemmän. Esimerkiksi miehet käyttävät naisia useammin ja todennäköisemmin wikipediaa, valokuva- ja videopediaa.

Sitä vastoin naiset käyttävät nettiä miehiä enemmän sosiaaliseen viestintään, esimerkiksi liittymällä sosiaalisiin verkostoihin ja blogaamalla eli pitämällä verkkopäiväkirjaa.

Useisiin tutkimuksiin ja kokeisiin perustuvan väitöskirjan tärkein saavutus kahden asteikon luominen, suunnittelu ja validointi. Nämä ovat itsearviointiasteikko (Self-Assessment Scale, SAS) sekä modifioitu netissä koetun ahdistuksen asteikko (Modified Internet Anxiety Scale, MIAS), joiden avulla voidaan mitata käyttäjien netissä tuntemaa ahdistusta.

Väitöskirja sisältää myös kolme työvälinettä. MyAnxiety-työkalu esittelee netissä koetun ahdistuksen tyypit. Intelligentia-työkalulla keräillään netin käyttäjissä esiintyvän ahdistuksen tyyppejä. MyIAContro on selaimeen puolestaan kytkeytyvä työväline, jolla mitataan netin käyttäjien tunteita.

Internetillä on keskeinen rooli henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa, tutkimuksessa, viihteessä, akateemisessa maailmassa ja perhe- sekä yhteiskuntaelämässä.

– Internetin käytöllä on kuitenkin sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat riippuvaisia sukupuolen, iän, etnisen taustan ja kulttuuristen ominaisuuksien tapaisista ryhmittelyistä. Nämä sosiaaliset tekijät voivat lisätä internetin käyttäjien kokemaa ahdistusta, toteaa Santosh Kumar Kalwar väitöstiedotteessaan.

DI Santosh Kumar Kalwarin tietotekniikan alan väitöskirja Conceptualizing and measuring human anxiety on the Internet tarkastetaan torstaina 19. kesäkuuta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Kommentit