Paikallinen sopiminen on avain, jos yhteiskuntasopimusta ei synny

Kokoomuksen kansanedustajat Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki luottavat hallitusohjelmaan kirjattuun paikallisen sopimisen lisäämiseen, jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Juhana Vartiaisen mielestä ajatus siitä, että yhteiskuntasopimuksessa pitäisi tulla palkansaajajärjestöjä vastaan neuvotteluissa ”on loogisesti virheellinen”.

– Ammattiliittojen ihmisille on selkäytimessä oleva juttu, että jos luovumme jostain, pitää toisesta vaakakupista tulla jotain. Se ei ole loogisesti kestävä. Tässä täytyy ymmärtää, että olemme parantamassa Suomen kilpailukykyä ja siellä toisessa vaakakupissa on korkeampi työllisyys, Juhana Vartiainen sanoo Nykypäivän haastattelussa.

Elina Lepomäen mielestä ”mulle sulle -sopimisen kulttuurista on pakko luopua”.

– Ainoa, missä se sulle mulle -sopimisen kulttuuri voi toimia on yksilötasolla, jossa ollaan aidosti kyseisen henkilön työn ja tuottavuuden kanssa tekemisissä ja kyseinen työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia, miltä seuraava vuosi näyttää ja mitä tehdään, Lepomäki sanoo.

Nykypäivä kysyi, onko keinovalikoimassa työehtosopimusten yleissitovuuden poisto, jos yhteiskuntasopimuksesta ei päästä yhteisymmärrykseen. Molempien kansanedustajien mielestä se ei ole tarpeen.

– Paikallinen sopiminen on avain sellaiseen joustavuuteen, jota tavoitellaan, ja silti meillä tulee todennäköisesti olemaan työehtosopimusten yleissitovuus, Vartiainen sanoo.

Hän huomauttaa, että kattavien työehtosopimusten merkitys on siinä, että niissä sovitaan keskitetysti työrauhasta.

Lepomäki muistuttaa, että myös työajoista voidaan sopia paikallisen sopimisen puitteissa.

– On yhä vähemmän töitä, joissa suorite mitataan työajassa. Meidän pitää silti myös hyväksyä se, että on paljon töitä, joissa suorite mitataan ajassa. Sellaisilla toimialoilla on hyvin keskeistä, että työajasta voidaan sopia järkevästi molempia osapuolia kunnioittavasti. Erityisesti julkisella sektorilla se on todella suuressa roolissa, Lepomäki huomauttaa.

Vartiaisen mielestä yhteiskuntasopimukseen mukaan lähteminen olisi ”ammattiyhdistysliikkeelle tapa säilyttää asemansa”.

– Jos jonkinlainen konflikti tulee, niin täytyyhän tällaisessa vankan demokratian maassa hallituksen ja eduskunnan voittaa se, Vartiainen sanoo.

Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan ”hallitus tekee työelämän osapuolille viimeistään 30.7.2015 mennessä esityksen toimista (yhteiskuntasopimus) yksikkötyökustannusten alentamiseksi vähintään 5 prosentilla”. Osapuolilla on 21. elokuuta mennessä aikaa ilmoittaa sitoutumisestaan yhteiskuntasopimukseen.

Paikallisen sopimisen lisääminen lainsäädäntöä muuttamalla toteutuu yhteiskuntasopimuksesta riippumatta. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ”huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein”.

Poimintoja videosisällöistämme

Hallituksen ”tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä.”

Hallitus asettaa selvitysmiehen, joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15. lokakuuta mennessä.

Lue Lepomäen ja Vartiaisen koko haastattelu perjantaina ilmestyneestä Nykypäivästä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)