Verkkouutiset

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

Pääekonomisti KL:lle: Inflaatio voi pakottaa korot ylemmäs

Jos inflaatio jyllää ensi vuonna odotuksia korkeamalla tasolla, koronnosto voi olla tarpeen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan konsensusodotus on, että korkoja nostetaan vasta vuonna 2024.

– Toki jos inflaatio koko ensi vuodenkin jyllää odotuksia korkeammalla tasolla, niin sitten odotukset aikaistuvat, mutta aika pitkälle vielä mennään ennen kuin koronnosto nähdään tarpeelliseksi, Pasi Kuoppamäki sanoo Kauppalehden Viikon vieras -videohaastattelussa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Kuoppamäen mukaan ainakin loppuvuodelta odotellaan vielä korkeita inflaatiolukemia, mutta ennusteiden mukaan ensi vuonna inflaation pitäisi tulla alaspäin, kun esimerkiksi raaka-aineiden ei odoteta enää merkittävästi kallistuvan.

– Jos ensi vuoden alkupuolella ei näy merkkejäkään siitä, että inflaatio olisi maltillistumassa, niin tämä varmasti näkyisi myös odotuksissa.

Kuoppamäen mukaan myös työmarkkinatilanne voi nostaa odotuksia.

– Jos me näemme huomattavasti aiempaa korkeampia palkankorotuksia, mitkä nostaisivat palveluiden hintoja, niin tämä kyllä nostaisi inflaatio-odotuksia ja luultavasti pakottaisi keskuspankitkin reagoimaan vähintäänkin verbaalisesti tähän tilanteeseen.

Teollisuuden tuottajahinnoissa rajuin nousu sitten 1970-luvun

Kuoppamäen mukaan inflaatio on uhka näkemykselle, että velkaa voi käyttää surutta.

– Pieni, parin prosentin inflaatio ei ole pahasta, mutta jos pysytään sitä huomattavasti korkeammissa inflaatioluvuissa, niin se pakottaa korot ylemmäs, mikä rasittaisi varsin velkaantunutta yhteiskuntaa ja söisi kuluttajien ostovoimaa.

Kuoppamäki toteaa, että jos inflaatio syö ostovoiman, myös yksityisen kulutuksen nousu ja sitä kautta talouskasvu jää odotettua pienemmäksi.

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan Suomen teollisuuden tuottajahinnat nousivat syyskuussa 19,1 prosenttia vuoden takaisesta.

– Se on rajuin nousu sitten 1970-luvun. Tämä vaikuttanee myös kuluttajahintojen kehitykseen, Kuoppamäki kirjoittaa Twitterissä.

Teollisuuden tuottajahintojen nousuun vaikuttivat erityisesti perusmetallien, öljytuotteiden ja puutavaran kallistuminen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)