Kuntavaalit käydään merkillisissä tunnelmissa. Emme täysin tiedä, millaisen mandaatin seuraavalle kaudelle valitut valtuutetut tulevat saamaan. Kaavailtu soteuudistus tulee vaikuttamaan paljolti siihen, mistä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Hallitushan on sote-esityksellään lakkauttamassa kunnat siinä muodossa kuin ne tunnemme.
Puolet kuntien tehtäväkentästä ja rahoista otetaan niiltä pois sote-uudistuksessa, päätöksenteko siirretään valtion keskushallinnolle ja suuriin aluekeskuksiin. Pienten kuntien mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihinsa supistuvat lähes olemattomiin, Helsinki on ainoa kunta, joka säilyy kokonaisena jatkossakin.
Sotea pusketaan eteenpäin kovaa vauhtia, mutta moni asia on uudistuksen suhteen edelleen auki. Hallituksella ei ole vieläkään selviä säveliä esimerkiksi siitä ilmeisesti pikkuseikasta, että miten se tullaan rahoittamaan. Maakuntaveroa väläytellään, mutta tuli se tai ei, yksi asia on täysin varmaa jo nyt. Suomalaisten verotus kiristyy sote-uudistuksen myötä joka tapauksessa.
Kasvava byrokratia, tehottomuuden lisääntyminen ja siirtyminen suunnitelmatalouden suuntaan pois lähidemokratiasta hämärtää elintärkeää vallan ja vastuun suhdetta. Lisäksi jo pelkästään uusi hallintotaso kuntien ja valtion välissä kasvattaa veronmaksajien kustannustaakkaa. Kukaan ei tiedä, millainen veromalli maakuntaveroon tulisi, mutta se tiedetään, että jos verotuksen painopistettä siirretään pois kunnan veroäyristä kohti valtion tuloverotusta, verotuksen kokonaisuus muuttuu entistä progressiivisemmaksi.
Lisäksi kun verotuksen painopiste siirretään kuntaverosta joko valtion ansiotuloveroon, kuten nykyisessä hallituksen sote-esityksessä tapahtuu, tai spekuloituun maakuntaveroon, kunnat menettävät omaa rahoitustaan ja niiden investointimahdollisuudet heikkenevät. Erityisesti suuret kunnat tulevat kärsimään tästä. Hallituksen sote-esitys leikkaa esimerkiksi HUS:lta 100 miljoonaa euroa, Helsingilta 65 miljoonaa, Espoolta 100 miljoonaa ja Uudeltamaalta kokonaisuudessaan 400 miljoonaa euroa. Moni muukin kaupunkialue tulee menettämään taloudellisesti tässä uudessa rahanjaossa.
Heikentyvä taloustilanne vaikeuttaa kunnille jäävän sivistystoimen hoitamista ja esimerkiksi homekoulujen korjaamiseen tai päiväkotien rakentamiseen jää vähemmän rahaa. Lapset ja nuoret ansaitsisivat kuitenkin laadukasta koulutusta ja opetusalan ammattilaiset hyvät työolot ja riittävästi palkkaa.
Soteuudistus tulee ajamaan monet kunnat siis entistä pahempaan ahdinkoon, mikä tulee vaikeuttamaan lakisääteisistä tehtävistä selviämistä. Lisäksi kuntien päätösvaltaa rajataan ja valtionohjaus tulee lisääntymään. Seuraava valtuustokausi ei tulekaan olemaan Suomen kunnissa helppo. Kunnanvaltuustoihin tarvitaan nyt päättäjiä, jotka pystyvät hahmottamaan kokonaisuuksia ja ajamaan kuntalaisten etua pitkällä tähtäimellä ja joilla on rohkeutta toimia soteuudistuksen aiheuttamassa myllerryksessä.
Onkin suorastaan ihmeellistä, että tästä hallituksen runnomasta valtavasta hallintomuutoksesta, mikä soteen liittyy, puhutaan niin vähän kuntavaalien alla. Sen pitäisi olla vaalien pääteema! Tottakai hallituksella on syynsäkin pimittää sote-uudistuksen seurauksia kansalaisilta. Jos ihmiset olisivat siitä tietoisempia, he todennäköisesti haluaisivat protestoida sitä vastaan äänestämällä oppositiopuolueita.
