Noustuaan vuonna 2000 Venäjän presidentiksi Vladimir Putin on muuttanut maataan monin tavoin. Muutoksen arveluttavimpiin ominaisuuksiin kuuluu venäläisen eturivin Kreml-kriitikon Vladimir Kara-Murzan mukaan valtiolähtöinen vainoharhaisuus.
– Se oli kaikkein hallitsevin piirre myös KGB:ssä – organisaatiossa, jossa Putin vietti kehitysvuotensa, Kara-Murza toteaa amerikkalaislehti The Washington Postin julkaisemassa kolumnissa.
Putinin Venäjällä hallituksen vastustaminen rinnastuu hänen mukaansa maanpetturuuteen.
– Putin näkee poliittiset vastustajat omien sanojensa mukaan ”kansallispettureina”, jotka ”kulkevat haaskalla ulkovaltojen lähetystöissä”. Hänen maailmankuvansa – tai ainakaan hänen propagandansa – mukaan heidän tavoitteenaan ei ole oman maansa elinolojen parantaminen, vaan ulkomaisten manipulaattoriensa intressien edistäminen, Kara-Murza sanoo.
Vladimir Kara-Murza tunnetaan Moskovassa vuonna 2015 murhatun oppositiojohtaja Boris Nemtsovin läheisenä liittolaisena. Myös Kara-Murza itse on joutunut kahteen otteeseen myrkytysyrityksen kohteeksi.
Entisen KGB-upseerin aloite
Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikkö, kenraali Valeri Gerasimov vei Kara-Murzan mukaan syytökset taannoin astetta pidemmälle väittäessään, että Yhdysvaltain puolustusministeriö pyrkii hyödyntämään Venäjän sisäistä protestipotentiaalia maan poliittiseen horjuttamiseen.
Gerasimov selitti ”värivallankumousten” ja ”pehmeän voiman” olevan välineitä, joiden avulla Yhdysvallat syöksee itselleen epämieluisia hallituksia vallasta.
– Kenraali vain kaiutti ylipäällikkönsä sanomaa. Puhuessaan turvallisuuspalvelu FSB:n johdon vuosittaisessa kokouksessa Putin julisti, että ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat kiihdyttämässä toimintaansa ”Venäjän rintamalla”. Hän väitti entisten työtoveriensa paljastaneen lähes 600 ulkomaista tiedustelu-upseeria ja näiden agenttia pelkästään vuoden 2018 aikana, Kara-Murza toteaa.
Hän muistuttaa Putinin kehottaneen turvallisuuspalveluitaan toimimaan entistäkin aktiivisemmin ja myös ”lisäämään kansallisten informaatioresurssien turvallisuutta”. Tähän liittyy muun muassa duuman vastikään vahvistama laki, jonka on määrä mahdollistaa Venäjän eristäminen internetistä.
Lakialoitteen takana oli entinen KGB-upseeri Andrei Lugovoi, jota Britannian viranomaiset epäilevät vuonna 2006 tehdystä venäläisloikkari Aleksandr Litvinenkon murhasta.
Kara-Murza pitää Lugovoin aloitteesta säädetyn lain toimeenpanoa käytännössä mahdottomana. Hän viittaa tunnettuun venäläistoimittajaan Anna Nemtsovaan, joka on verrannut internetistä irrottautumista sähköjen katkaisemiseen koko Venäjän alueelta.
”Viranomaiset eivät ole oppineet mitään”
Kara-Murza nostaa esiin myös toisen uuden, nyky-Venäjän vainoharhaista ilmapiiriä ilmentävän lain, joka säätää ”hallitukseen kohdistuvan epäkunnioituksen” rangaistavaksi teoksi. Lakia on jo ehditty soveltaa Jaroslavlissa, jossa viranomaiset pakottivat tiedotusvälineet poistamaan presidentti Putinia halventavaa graffitia käsitelleet uutiset.
– Toimenpide noudattaa venäläisen sananvapauden rajoittamisen kielteisimpiä perinteitä, jotka ulottuvat tsaari Nikolai I:n sensuuriasetuksesta ”neuvostovastaisen agitaation ja propagandan” kieltoon kommunistiaikana, Kara-Murza toteaa.
Hän kertoo oppositiopoliitikko Lev Schlosbergin symbolisesti esittäneen täysin päinvastaista lakia, jonka nojalla viranomaisia voitaisiin rangaista kansalaisvapauksien loukkaamisesta. Schlosberg satirisoi viranomaisten haluavan, että venäläiset rakastaisivat isänmaataan, mutta sekoittavat kerta toisensa jälkeen isänmaan itseensä.
– Kaikki aiemmat yritykset ovat päätyneet siihen, että valtiot, jotka ovat pyrkineet hankkimaan kansalaistensa rakkauden pakottamalla, ovatkin kaatuneet itse. Missä on Venäjän keisarikunta? Missä on Neuvostoliitto? Venäjän viranomaiset eivät ole ymmärtäneet mitään, eivätkä oppineet mitään, Schlosberg oli oman lakialoitteensa esittelypuheenvuorossa todennut.
