Arvostettu Venäjä-asiantuntija Bobo Lo varoittaa Venäjän kehityksen ennakoimattomuudesta. Neljännen virkakautensa vastikään aloittanut presidentti Vladimir Putin pyrkinee tulevina vuosina jatkamaan aiemmalla linjallaan, mutta äkilliset ja odottamattomat muutokset eivät ole Lon mukaan poissuljettuja.
– Vaikka Putinin hallinto ei vaikuta kulkevan kohti romahdusta, sellainen mahdollisuus on silti olemassa, hän toteaa Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutin (IFRI) tuoreessa julkaisussa.
– Horjumattomaksi kuvitellun Neuvostoliiton nopea hajoaminen muistuttaa, että on hyvä varautua kaikkeen. Samankaltainen yhdistelmä talousvaikeuksia, hallintoon kohdistuvaa luottamuskatoa, kansalaisten pettymystä, nationalismin nousua ja ulkoisia paineita saattaisi johtaa putinismin murentumiseen.
Tällainen skenaario on Lon mielestä ilman muuta olemassa. Epävarmaa on pikemminkin se, mitä tapahtuisi sen jälkeen.
– Ei voida sivuuttaa mahdollisuutta, että maahan syntyisi aggressiivinen hallinto, joka yhdistäisi sisäisen muukalaispelon vihamieliseen ulkopolitiikkaan – ei vain suhteessa länteen, vaan myös Kiinaan ja kaikkiin muihin maihin, joiden epäillään kyseenalaistavan Venäjän kansainvälistä asemaa, hän sanoo.
– Näkymä olisi vaarallisempi kuin Trump-ilmiö Yhdysvalloissa. Institutionaaliset vastavoimat, jotka ovat tähän mennessä torjuneet Valkoisen talon pahimmat ylilyönnit, ovat Venäjällä olennaisesti heikommat.
Bobo Lo on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut muun muassa tutkimusjohtajana Centre for European Reform -ajatushautomossa ja Chatham Housessa sekä Australian suurlähetystön kakkosmiehenä Moskovassa.
Venäjä on luultua heikompi
Vaikka presidentti Putin on kyennyt nostamaan Venäjän Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä alennustilastaan takaisin toimijaksi, jota länsivallat eivät voi sivuuttaa, maa on Lon mukaan edelleen monessa suhteessa heikko. Se ei ole kyennyt osoittamaan johtajuutta kansainvälisesti merkittävissä kysymyksissä ja sen vaikutusvalta entisen Neuvostoliiton alueella on yhä vähäisempää.
Aasiassa ja Tyynenmeren alueella Venäjän rooli on säilynyt vaatimattomana, ja Kremlin todelliset edellytykset vaikuttaa länsimaiden poliittiseen päätöksentekoon ovat Lon mielestä harvoin olleet heikommat kuin mitä ne nyt ovat.
– Putinin henkilöimä realistinen traditio olettaa muutaman suurvallan yhdessä johtavan klassista, valtioihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää. Epätasapainoisessa ja sekasortoisessa maailmassa sellaiset käsitykset ovat harhaisia, Lo sanoo.
Jos Venäjä tavoittelee tulevina vuosikymmeninä globaalia roolia, maan tulisi hänen mukaansa keksiä itsensä uudelleen.
– Se tarkoittaisi siirtymistä sotilaallisen voiman ylikorostamisesta ja poliittisesta kumouksellisuudesta hienovaraisempien ja kattavampien vaikuttamistapojen omaksumiseen. Se olisi myös sidoksissa kauaskantoiseen kotimaiseen modernisaatioon, joka on itsenäisen ulkopolitiikan jatkuvuuden edellytys, Lo kiteyttää.
