Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) toppuuttelee villeimpiä visioita Euroopan unionin sotilaallisen ulottuvuuden laajentamisesta.
Hänen mukaansa Naton korvaamiselle ei ole Euroopassa tarvetta tai halua, onhan suurin osa EU-maista jo sen jäseniä. Turvallisuuden laajemmassa merkityksessä EU:n rooli sen sijaan korostuu.
– Ei pidä hairahtua vääräuskoisuuteen ja kuvitella, että EU:lla voisi olla käytössään jokin Naton korvaava armeija, joka hoitaisi puolustuksen ja sillä siisti. Että maat vain sanoisivat ”farewell” Natolle. Tässä harhakuvassa ei ole järjen hiventäkään, Ilkka Kanerva sanoi Verkkouutisten järjestämässä keskustelussa SuomiAreenassa.
– Uusia, huomattavasti moniulotteisempia riskejä ovat esimerkiksi hybridi- ja kybervaikuttaminen, energiayhteyksien vaurioittaminen sekä tietojärjestelmiin tunkeutuminen vaikkapa sairaaloissa. Tällaisen laajan turvallisuuden suhteen EU:lla voi olla huomattava lisäarvo, Kanerva jatkoi.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat melko nihkeästi EU-puolustuksen kehittämiseen. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) selitti ilmiötä pelolla mahdollisen ”rahoitusautomaatin” luomisesta puolustusalalle.
– Vasemmistoliitossa on nähty problemaattisena, että rahat menevät asevarusteluun ensin kansallisella ja sitten EU-tasolla. Myös Nato-suhteen kehittyminen on monille kysymysmerkki, Sarkkinen sanoi.
Puolustusvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Mika Kari (sd.) huomautti, että EU-puolustus on nyt lisätty ensimmäistä kertaa unionin budjettiin.
– Ei ole tiedossa mitään duplikaattia Natolle, onhan EU:ssa vain muutama sotilaallisesti liittoutumaton maa. Mutta tästä voi silti tulla suuri asia tulevaisuudessa, ja EU:n puolustusbudjetti voi nousta jopa miljardiluokkaan. Suomen kannalta esimerkiksi muiden jäsenmaiden avaruusosaaminen tuo lisäarvoa, Kari sanoi.
EU-puolustusta tulisi harjoitella
Toistaiseksi ainoa kokemus EU:n turvatakuiden soveltamisesta on vuodelta 2015, jolloin Ranska pyysi muilta jäsenmailta apua tuhoisten terrori-iskujen jälkeen. Tuen käytännön järjestelyihin liittyy silti edelleen laajaa epätietoisuutta.
– Jos kokoomus olisi ollut mukana laatimassa hallitusohjelmaa, niin siihen olisi lisätty maininta turvatakuiden harjoittelusta. Nyt koko asia on vähän ilmassa ja hahmottumaton, Ilkka Kanerva sanoi.
– Meillä ei ole minkäänlaista kokemusta, miten EU:n taistelujoukot laitettaisiin käytännössä liikkeelle. Niiden käyttöä pitäisi harjoitella strategisesti ja kokeilla eri tilanteisiin varautumista, Kanerva jatkoi.
