Kaksi neuvostoilmavoimien SB-2 -pommikonetta ampui aikataulun mukaisella lennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen Kalevan alas Kerin saaren lähistöllä Suomelahdella 14.6.1940 vähän ennen Viron ”sosialistista vallankumousta” ja liittämistä Neuvostoliittoon. Koneessa olleet yhdeksän matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä saivat surmansa.
Kaleva lähti viimeiselle lennolleen kohti Malmin lentoasemaa Tallinnasta. Miehistönä oli suomalainen lentokapteeni Bo von Willebrand ja radisti Tauno Launis. Von Willebrand oli tuolloin myös Suomen ilmailuklubin, nykyisen ilmailuliiton, hallituksen jäsen ja Helsinki-Malmin lentoaseman juuri nimitetty päällikkö.
Matkustajina oli kaksi saksalaista liikemiestä, kaksi Ranskan lähetystön diplomaattista kuriiria, yksi ruotsalainen, yksi amerikkalainen ja yksi virolainen.
Amerikkalainen kuriiri oli tiettävästi kuljettamassa Yhdysvaltain salakoodeja turvaan Neuvostoliiton uhkaamasta Virosta, ja yksistään ranskalaisilla tiedetään olleen mukanaan yli 120 kiloa arvokasta kuriiripostia. Asiakirjat sekä Baltian maiden neuvostomiehityksen valmisteluihin liittynyt salainen liikennesaarto lienevät olleet Kalevan alasampumisen syy, kertoo Malmin lentoaseman ystävät ry tiedotteessaan.
Tuho heti nousun jälkeen
Kaleva oli ehtinyt olla ilmassa vain muutaman minuutin, kun sen lähituntumaan ilmaantui kaksi Virossa sijaitsevasta tukikohdasta noussutta neuvostoliittolaista SB-2 -pommikonetta.
Pommittajat alkoivat tulittaa Kalevaa konekiväärein, jolloin se syöksyi vasemmalla kyljellään mereen pari kolme kilometriä Kerin majakasta koilliseen.
Virolaiset kalastajat todistivat alasampumisen ja sitä seuranneet tapahtumat. Vain hetki lentokoneen mereensyöksyn jälkeen pinnalle nousi neuvostoliittolainen sukellusvene. Se tarkasti paikalla olleet virolaiset kalastusalukset ja poimi postia merestä ja koneen hylystä.
Suomi ei protestoinut
Sukellusveneen ylle ilmaantui pian tilannetta toteamaan Malmilta noussut Brewster-hävittäjä ohjaimissaan Ilmari Juutilainen, joka jatkosodassa kohosi menestyksekkäimmäksi suomalaiseksi hävittäjälentäjäksi. Juutilaisen havaitessaan sukellusvene piilotti lippunsa.
Vallinneessa kireässä poliittisessa tilanteessa ei matkustajakoneen tuhoamisesta rauhan aikana esitetty Neuvostoliitolle vastalausetta, eikä turman virallinen tutkinta paljastanut yleisölle Kalevan tuhon todellista syytä.
Koneen hylky on edelleen kadoksissa. Sen pudottaminen välirauhan aikana 80 vuotta sitten kosketti syvästi Malmin lentoasemaa ja koko Suomen kansaa.
