Amerikkalaisia joukkoja harjoituksissa Latvian Adazissa. Nato

Naton komentaja: Venäjä tekee kuten Ukrainassa, jos saa mahdollisuuden

Curtis Scaparrotti kertoo vasta 2014 kriisin herättäneen puolustusliiton.

Naton Euroopan joukkojen komentaja Curtis Scaparrottia on haastateltu breakingdefense.com -sivustolla. Se käy läpi Venäjän hybridisodan alkamisen toden teolla vuonna 2007 Virossa, kun Tallinnan pronssisoturi-patsas siirrettiin.

Venäjä pyrki horjuttamaan maan vakautta hybridivaikuttamisen keinoin, mikä koetteli Viron yhteiskunnan kriisinkestävyyttä käytännössä. Tätä seurasivat Georgian sota sekä Krimin niemimaan miehittäminen ja sotatoimien aloittaminen Itä-Ukrainassa.

– Ukraina 2014 oli todellinen herätys, koska se rikkoi monia kansainvälisiä lakeja ja sääntöjä, jota Venäjä jatkaa monin eri tavoin. Minulla ei ole epäilystäkään, etteivätkö venäläiset nähdessään mahdollisuuden tulevaisuudessa tee jotain samanlaista, jos he päättävät että hyödyt ovat suurempia kuin hinta,  kenraali Scaparrotti sanoo.

Scaparrottin mukaan Venäjä pyrkii horjuttamaan länsimaisia demokratioita hybridivaikuttamisella, jolla tarkoitetaan kyberhyökkäyksiä, disinformaatio-operaatioita, vaaleihin sekaantumista, kohdistettuja salamurhia, tunnuksettomia erikoisjoukkoja ja paikallisia separatisteja. Operaatioissa voidaan turvautua myös tavanomaiseen asevoimaan.

– Venäjä toimii tavoilla, jotka ovat hyvin lähellä avointa sotaa. He kutsuvat tätä epäsuoraksi toiminnaksi. He uskovat, että länsimaiden heikentäminen ampumatta laukaustakaan edistää heidän tavoitteitaan.

Hän kertoo Venäjän kohdistavan operaationsa etenkin Naton itäisiin kumppaneihin eli Puolaan ja Baltian maihin.

Scaparrottin mukaan Nato ja länsimaat alkoivat reagoida uhkaan kunnolla Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen vuonna 2014. Naton toiminnan painopiste käytännössä päätettiin palauttaa kansainvälisestä kriisinhallinnasta takaisin oman alueen puolustuksen ja sen edellyttämän pelotteen vahvistamiseen.

Varsovan huippukokous kesällä 2016 sinetöi joukon seuraavia askeleita. Niihin sisältyi muun muassa niin sanottu eteentyönnetty läsnäolo, jonka puitteissa muodostettiin noin pataljoonan vahvuiset monikansalliset taisteluosastot Baltian maihin ja Puolaan.

Viimekesäisessä huippukokouksessa jäsenmaat sitoutuivat vuoteen 2020 mennessä asettamaan puolustusliiton käyttöön kolmekymmentä mekanisoitua pataljoonaa, kolmekymmentä lentolaivuetta ja kolmekymmentä taistelualusta, joiden tulee olla täydessä toimintavalmiudessa kolmenkymmenen päivän varoitusajalla.

Lisäksi Yhdysvaltain Norfolkiin perustetaan merellinen esikunta ja Saksan Ulmiin logistiikkaesikunta, joiden tehtävänä on tarpeen vaatiessa johtaa suurten joukkoyhtymien ja niiden kaluston saumattomasta siirtelystä Atlantin yli ja Euroopan sisällä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt