Venäjän valtiojohdon koventunut retoriikka on Naton sotilaskomitean puheenjohtajan, kenraali Petr Pavelin mielestä huolestuttava ilmiö.
Tuore esimerkki Kremlin harjoittamasta sapelinkalistelusta on presidentti Vladimir Putinin viimeviikkoinen linjapuhe, joka ei Pavelin mukaan koskenut niinkään Venäjän yhteiskunnan vaan sen asevoimien tilaa.
– Tämä kehitys voi kääntyä vaaralliseksi, ellei sitä käsitellä varovaisesti aivan alusta alkaen, tšekkiläinen Pavel sanoo.
Hän kehottaa Venäjää osoittamaan konkreettisin teoin, että se on valmis vakavalla mielellä palaamaan tiiviimpään vuoropuheluun Naton kanssa. Myönteistä kehitystä kenraali haluaisi nähdä ensiksi Ukrainassa.
– Niin kauan kuin Ukrainassa ei ole saavutettu ratkaisua, suhteet eivät voi muuttua paremmiksi, Pavel totesi aiemmin tällä viikolla järjestetyssä toimittajatapaamisessa.
Venäjän tulisi hänen mukaansa sallia YK:n tai Etyjin operaatiot Donbasin alueella.
– Se olisi selvä osoitus rakentavasta lähestymistavasta. Siinä vaiheessa voisimme alkaa harkita muita askelia koordinaation ja vuoropuhelun parantamiseksi.
Luottamuksen palauttaminen ei olisi silloinkaan kivutonta, sillä Naton ja Venäjän suhdetta hiertää myös moni muu kysymys.
– On vaikeaa istua pöytään tietäen, että Georgiassa on miehitettyjä alueita, Venäjä antaa suoraa tukea separatisteille ja Krim miehitettiin laittomasti. Kyse ei ole vain konkreettisista toimista, vaan myös narratiiveista, jotka luovat jännitteitä. Rakentavan vuoropuhelun käymiseksi tarvittaisiin enemmän yhteistä tahtoa, Pavel sanoo.
Vahingollisilla narratiiveilla hän tarkoittanee muun muassa Venäjän taholta toistuvasti esitettyjä puheenvuoroja, joissa vuoden Neuvostoliiton ja natsi-Saksan vuonna 1939 toteuttama etupiirijako kuvataan myönteisessä valossa ja Baltian maita syytetään fasismin kunnianpalautuksesta.
Varovaiseksi optimistiksi itsensä määrittelevä kenraali uskoo, että edellytykset Venäjän ja Naton suhteiden parantamiseen ovat jännittyneestä ilmapiiristä huolimatta olemassa. Nyt pallo on hänen mukaansa Venäjällä.
Pelisäännöt kyberille
Venäjä-yhteistyön kehittäminen kuului kylmän sodan päätyttyä Naton ulkosuhteiden keskeisiin tavoitteisiin. Vuonna 2002 perustettu Nato-Venäjä-neuvosto kokousti säännöllisesti vuonna 2014 alkaneeseen Ukrainan kriisiin saakka.
Viime vuonna neuvosto kokoontui Pavelin mukaan kolmesti, ja seuraava kokous on määrä järjestää Venäjän ensiviikkoisten presidentinvaalien jälkeen. Jo pelkkä kokouksista sopiminenkin on vaikeaa, sillä Venäjällä ei tällä hetkellä ole Nato-suurlähettilästä eikä korkean tason sotilasedustajaa.
Neuvoston tavanomainen asialista rajoittuu Pavelin mukaan nyt Ukrainaan, sotilaallisten välikohtausten riskin vähentämiseen ja läpinäkyvyyttä koskeviin kysymyksiin.
– Uskon, että meidän pitää mennä hieman syvemmälle. Ellemme käsittele konkreettisia tekoja, konkreettisia lukuja ja konkreettisia toimia, on vaikea päästä eteenpäin. Tarvitaan mielestäni molempien osapuolten tahtoa kehittää agendaa niin, että edistystä tapahtuu.
Pavel haluaisi nostaa neuvoston asialistalle esimerkiksi kybervaikuttamista koskevat pelisääntökysymykset. Tämä on hänen mielestään erityisen tärkeää siksi, että Venäjä ei tunnusta yksiselitteistä rajaa rauhan ja sodan välillä.
– Venäjä käyttää uusien teknologioiden suomia mahdollisuuksia ja kansainvälisten normien puutteellisuuksia omaksi edukseen, hän sanoo.
Jo kylmän sodan aikana kyettiin solmimaan rajoitussopimuksia, jotka koskivat tavanomaisia aseita ja ydinaseistusta. Pavel kelpuuttaisi ne malliksi myös kybersääntelyyn.
– Meidän on työskenneltävä tämän asian parissa sekä Venäjän että muiden toimijoiden, kuten Kiinan, kanssa.
Nato-Venäjä-neuvoston rinnalla Pavel korostaa suoran korkeimman tason sotilaallisen vuoropuhelun merkitystä.
Naton sotilaskomitean puheenjohtajan ja Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentajan tapaamiset Venäjän asevoimien ykkösmiehen kanssa voisivat hänen mukaansa tuottaa merkittävää lisäarvoa myös Nato-Venäjä-neuvoston työskentelyyn.
